Pukeuduin innostuneena viininpunaiseen neuleeseen, jota olin ikävöinyt koko joulukuun. Käytin kapselivaatekaappia vielä joulukuussa, joten neuleeseen ei ollut lupa koskea. Kävimme sohvaostoksilla kaupungilla ja kuvailimme värivalojen loisteessa. Fiilistelin muuttoa, joka oli pakollisena edessä, koska vuokraemäntämme ilmoitti muuttavansa takaisin asuntoonsa. Listasin parhaat tuotteet lyhyelle polkkatukalleni, postauksesta “hieman” huokuu KEVIN.MURPHY-rakkaus. Talvilomailin Kylmäkoskella hiihdellen ja paistaen makkaraa, kun en ns. oikealla talvilomalle päässyt. Esittelin ensimmäisen filmikamerani ikinä, jonka sain joululahjaksi avomieheltäni ja joka on tietysti merkiltään Olympus.

Postaustahtini oli hitain koko vuoden aikana. Ihastuin muutamaankin muotibrändiin hieman syvemmin. Pohdin, miksi naisille opetetaan, että hiukset ovat naisen kruunu ja miksi on niin pelottava ajatus leikata lyhyemmät hiukset. Paljastin, kuinka saa itselleen megaripset nopeasti ja helposti. Hankimme hyvin omalaatuisen lemmikin, jonka kuulumisia en olekaan hetkeen kirjoitellut. Muutin hurjat 600 metriä olosuhteiden pakosta. Ahersin hiihtoloman töissä ja mietin pöhköjä, kun perheen miehet lomailivat sukulaisten luona.

Esittelin uuden kotini prinsessakammioni eli oman huoneeni sisustuksen. Koetin ratkaista kaksintaistelun, mutta päädyin väärälle puolelle. (Nyt tiedän, että annoin turhaan mahdollisuuden.) Paistoin toimiston pojille pannaria. Aiheutin vähän paheksuntaa, kun mietin, mitä tapahtuisi, jos lemmikit osaisivat puhua. Teetin taulun pienestä synnynpaikkakunnastani eli Kylmäkoskesta. Paistoin pääsiäisenä mämmistä mutakakkuja. Kerroin pienen poikani kuulo-ongelmasta ja leikkausjonosta.

Ihmettelin, kun flunssani ei vaan mene ohi, mutta en vielä tiennyt, millainen tauti elimistössäni oli kehittymässä. Myöhemmin sairastuin keuhkokuumeeseen. Paljastin, millaista ruoanlaitto äitinä voi joskus pahimmillaan olla. Jaoin ajatuksia kaasuliedestä lapsiperheessä. Juhlin haalarissa(!) ja tekoturkiksessa(!!) eli hyvin epäiinamaisessa asussa. Kokeilin, montako Kalevala-korua voi pukea kerralla ylle. Maistoin sivettikissakahvia ja mietin, kuinka järkevää se oikeastaan oli. Kirjoitin blogihäiriköistä ja ajoista, jolloin ne pirulaiset aina aktivoituvat.

Paljastin parhaat aurinkotuotteet ja suosikkini uusista innovaatioista (SPOILER! Aurinkosuojavesi.) Nöpsy esitteli 4-vuotiaan junnutyylinsä. Kirjoitin PING Festivaleista postauksen, sillä moni ei vieläkään tiedä, mikä tapahtuma on ja kenelle se on suunnattu. Ihmettelin, miten tasapainoiselta oloni tuntuu, vaikka ei pitäisi siinä tilanteessa. Kävin läpi aamurutiinini, sillä aamu on ihmisen parasta aikaa. Kirjoitin Nöpsyn korvienputkituspäivän tapahtumat blogiin tunti tunnilta, koska koin aiheen sellaiseksi, että moni etsii siitä netistä tietoa ja kokemuksia.

Kerroin kietaisumekosta, jota rakastan. Paljastin, millä kasvimaitotuotteilla olen korvannut lehmänmaitotuotteita ja etsintäkuulutin muutamaa tuotetta – kurkkaa siis vinkit myös postauksen kommenttiboksista! Otatin asukuvat auringossa enkä vihannut niitä, yleensä siis suosin varjossa otettuja kuvia. Löysin ei enempää tai vähempää kuin TÄYDELLISEN luonnonkosmetiikkasarjan iholleni. Hurahdin pyykkietikoihin ihan kunnolla. Tunnustin, miten valehtelen netissä blogissani ja Instagram-tililläni.

Mietin, miten erilaista oli käydä huvipuistossa lapsena vuonna 1998 verrattuna vuoteen 2018, kun on äiti ja ikää noin 30 vuotta. Esittelin Ruisrockin asut perjantaille, lauantaille ja sunnuntaille erillisissä postauksissaan. Yllätyin todella iloisesti, kuinka väljää Hangossa oli, vaikka se on kesäkaupunki. Ihastelin, kuinka mieheni osaa tehdä niin hienoja kakkuja. Löysin vihdoin Turun reissultani täysin sattumalta ensimmäisen oluen, jonka mausta oikesti pidin.

Sekosin keltaisesta väristä ja metsästin itselleni loppuunmyydyn keltaisen tuotteen. Mietin, pitääkö lapsen kanssa lähteä vielä illalla ulos, jos ei huvita. Pääsin vihdoin kokeilemaan SUP-lautailua. Tutustuin kunnolla ulkoiluvaatemerkkiin, johon pukeuduimme Nöpsyn kanssa yhdessä ja jonka kamppikseen otimme hyvin erilaiset kuvat kuin yleensä, sillä ne oli selkeästi photaroitu. Pukeuduin (bloggaajavuosissa laskettuna) todella vanhaan toppiin ja totesin, että sehän toimii edelleen. Puin kolme uusinta ostostani päälle samaan aikaan ja tykkäsin sillisoppa-asusta.

Opetin, kuinka palasaippuasta saa nestesaippuaa. Vein teidät taloon, jossa elin lapsuuteni Kylmäkoskella. Rakastuin hävikkiruokakauppaan, joka säästää sekä rahaa että planeettaa. Palasin värinaamioiden pariin ja muutuin jälleen ruskeaveriköksi. Kaivoin mehustimen esiin pitkästä aikaa. Kerroin millainen äiti olen. Loin testin, jolla saa nopeasti selville, kannattaako leikata otsatukka. Kirjoitin metsistä ja siitä, miten tärkeää minulle on, että 4-vuotiaani on mukanani metsässä. Mietin vähän villakangastakkeja ja sitä, miten sama sana voi tarkoittaa niin eri asioita.

Ymmärsin, että alan olla jaksamisen rajoilla ja jotakin on tehtävä. Inspiroiduin Kinky Boots -musikaalista ja vedin jalkaani ylipolvensaappaat. Sain selville, kuinka kihara hiuslaatuni todella on. Hello, Pate Mustajärvi! Valmistin kesäkurpitsapastaa. Ihastuin, kun tajusin, mistä Ivanan mekkoja voi ostaa ja mihin hintaan. Kirjoitin siitä, miten lapseni tykkää valokuvata. Tein turistibussikierroksen kotikaupungissani Helsingissä ja mietin, mitä siitä saa irti. Opettelin, miten ollaan UNPLUGGED. Paljastin, mikä blogimuuton kulisseissa kuohui.

Kirjoitin viimein suoraan siitä, miten me bloggaajat saimme lähtöpassit. Kerroin rakkaudestani erääseen kasvojenhoitolaitteeseen. Listasin suosikkijuttuni Lempäälän Ideaparkissa, jossa käyn jopa useammin kuin Helsingin kauppakeskuksissa. Kirjoitin TO DO -listan jouluksi. Tunnustin, mitä kaikkea olin tehnyt sen muutaman viikon aikana, kun minulla ei blogimuuton takia ollut blogia, johon postata. Kävin itseni kanssa taistelun, ottaisinko tänäkin vuonna aidon kuusen vai sortuisinko muovikuuseen. Annoin lapseni kertoa, millainen äiti olen (ja millaisia tv-ohjelmia meillä katsotaan, krhm).

Kirjoittelin rakkaudestani kotimaisia lastenvaatemerkkejä kohtaan. Löysin Bebe-blogille loppusijoituskohteen ja listasin blogin parhaat postaukset. Avasin kombucha-harrastustani hieman pidemmässä postauksessa, sillä se oli herättänyt paljon mielenkiintoa vuoden aikana. Kerroin meidän perheemme vakuutuksista ja korvienputkitusepisodista, joka päättyi vihdoin. Listasin vuoden parhaat kosmetiikkatuotteet samaan postaukseen. Vinkkasin tavasta auttaa löytöeläimiä tai ostaa omille lemmikeille ruokaa edullisesti. Hankin itselleni joululahjaksi laukun toiselta bloggaajalta. Ostin nojatuolin, josta olin haaveillut jo vuosia, mutta värivalinta yllätti kaikki – myös minut itseni. Tein hiuksistani hauskan poronutturan jouluksi. Vielä ennen vuoden vaihtumista paljastin, mitä ostin joululahjaksi perheelleni.

KIITOS KULUNEESTA VUODESTA JA MYÖS SITÄ AIEMMISTA VUOSISTA, JA IHANAA UUTTA VUOTTA! ♥