Viikon paras puisto on vanhan kotimme lähellä. Tuntuu, että paras puisto on usein sellainen, jossa käy harvemmin. Tämä puisto on vähän erikoistapaus, sillä sen vieressä on alkoholistiparantola ja siksi pusikossa saattaa usein nukkua joku. Tiellä on tölkkejä ja “vessakulman” haistaa helposti. Lapsi ei häiriinny tällaisesta juuri lainkaan. Kaipa hän tottui siihen, kun asuimme viereisessä talossa. Minä lähinnä tsekkailen, että kaikki vastaantulevat ovat hengissä ja yritän selittää 5-vuotiaalle sopivin sanoin, miksi joku nukkuu ulkona. Parantolan työntekijät kiertelevät kanssamme aika samaan aikaan tarkastuskierroksellaan ulkona.

Viikon paras roolimalli on hämähäkkimies. Supersankarit ovat kova sana, ja nyt tuntuu, että Batman on ainakin väliaikaisesti syrjäytetty. Minä saan kunnian leikkiä Spiderman-legoukkelilla, se on suuri kunnia se. Hämisverkko puistossa on tietysti tosi kiinnostava, kun voi leikkiä olevansa ihan oikeasti Hämis. Jos ihan kaikista leluista puhutaan, Hämistäkin kovempi on mikä tahansa Ninjago-tyyppi. Olen joutunut googlaamaan tarinoita, jotta osaan selittää, kuka on kenenkin isä ja veli.

Viikon paras kuva piirrettiin pappalassa. Vene ja varsinkin sen ankkuri on niin hieno, että tämä työ pääsi vauvakirjan väliin. Mietin tosin, pitäisikö näille kuville miettiä jokin erillinen kansio tai muu säilytyspaikka ennen kuin vauvakirja ratkeaa liitoksistaan. En juurikaan ole täyttänyt kirjaa, keskityn lähinnä keräämään erilaisia muistoja sen väliin. Tämä ehkä kaduttaa myöhemmin, mutta voin toisaalta tarkistaa helposti blogista, koska ensimmäinen hammas puhkesi, milloin kävimme ensimmäisen kerran huvipuistossa ja muut nippelitiedot.

Viikon paras lelu on Tokmannilta ostettu vesipyssy. Pappalassa parasta on vesisota. Kuka ikinä ehtii napata puutarhaletkun, on tietysti varma voittaja, mutta joskus pelataan kunnolla sääntöjen mukaan ja jokaisella on oma vesipyssy. Niihin isoihin tykkeihin en ole suostunut, sillä karsastan vähän näitä pyssytouhuja. Vesipyssy taitaa olla “rankin ase”, mitä lapselle ostan enkä oikein tykkää aina siitäkään. Ensimmäisen vesipyssyn osti joku muu, joten tämä päätös aseleluista ei ihan ollut käsissäni. Se on äitiydessä inhottavaa, kun ei voi vaikuttaa kaikkeen eikä taata, että muut sukulaiset toimivat toivomiemme periaatteiden mukaan.

Viikon paras herkku on jäätelö. Joskus kylässä on tarjolla vain maitojäätelöä, mutta yleensä pyrimme syömään maidottomia versioita. Kesän kulutetuin pakettijäätelö meillä on ollut Ingmanin tofupohjainen Choice-jäätelö vaniljanmakuisena. Se on keveää kuin kermavaahto ja maku on pehmeä. Sen kanssa tarjoan mansikoita ja suolakinuskikastiketta. Toimii! Voisin tehdä itse pitkästä aikaa tätä maidotonta Snicker-jäätelöä. En enää edes muista, miltä se maistuu.

Viikon paras hetki oli, kun äiti antoi luvan kiivetä hylättyyn ostoskärryyn kuvaa varten. Käyskentelimme aamulla kaupungilla, kun Nöpsy bongasi kärryt! :D