“Hei kaverit, tiedättekö sen tunteen, kun luulette keksineenne ihan mahtavan idean, mutta päädyttekin umpisolmuun toteamaan, ettei ehkä olisi kannattanut? Ai ette? Kuunnelkaa siis neuvoni tää. Älkää koskaan koettako survoutua pienempään pahvilaatikkoon kuin minne ruhonne realistisesti voi mahtua.“

Postista putkahtanut paketti sai siis uudeksi sisällökseen uteliaan kissan. Täytyy vielä korostaa, että Finski sukelsi tuonne ihan itse, mutta sillä on paha tapa ottaa valokuviin kärsivä ilme, jotta vaikuttaisi siltä, että katti on tungettu boksiin väkisin. Kiitos vaan lavastusyrityksestä, karvahanuri!

Tuon pikkuisen pahvilaatikon sisältö yllätti minut kyllä niin oikeaan aikaan. Keltään ei ole varmaan mennyt ohi kamerakiukutteluni, joka on jatkunut kohta jo pari vuotta. Vanha pokkarini on ollut pari kertaa takuuhuollossa ja takuuajan päätyttyä ainakin yhtä monta kertaa normaalissa huollossa. Se tilttailee, kieltäytyy tarkentamasta ja ylivalottaa kuvia keltaisiksi. Aivan karsea tapaus siis. Nytpä paha saa palkkansa, sillä romupokkarini korvautui testiin saamallani punaisella paholaisella.

Nikonin Coolpix S9100 -digipokkarilla voin kuvata mm. parempilaatuisia videoita kuin ennen. Aloitan testikäytön heti suurin odotuksin. Tuota vanhaa romua ei tosin ole vaikea lyödä laudalta, kun siinä ei toimi oikein mikään. Lainalaitteeni teknisistä ominaisuuksista voi halutessaan lukea lisää täältä. Testikuvia ja -videoita puolestaan saatte tänne blogiin heti, kun ehdin niitä kuvailla.:)