Tässä on nyt tullut juostua vaikka millaisissa tapahtumissa muutaman päivän ajan. Olen lähtenyt kotoa aamuseitsemältä ja ryöminyt takaisin nukkumaan puoliltaöin. Lisäksi vielä blogi päätti temppuilla, joten postaustahti hieman kärsi. Eilinen ilmaiskonsertti Kaisaniemessä kruunasi tämän “kesälomailuni”, kun satuimme seuralaiseni kanssa huomaamaan, että lavalle nousee The Rasmus, tuo teiniaikojeni suosikkibändi. Odotin kovasti, onko bändin karisma tallella ja olihan se. Tietyt levyt pojilla toimivat paremmin sisätiloissa, mutta Into-lätyn sisältö on kuin tehty puistokeikkoja varten.

Mahtavaahan se oli verestää vanhoja muistoja! Ja kehtasin jopa pyytää valokuvausapua julkisella paikalla. Tästä se kuulkaa lähtee. Kohta pakotan ohikulkijat ottamaan asukuvani. Ei vaan, pieni edistysaskelhan tässä vain on kyseessä. Nyt rukoilen, että tämä postaus ei katoa, vaan päätyy blogiin. Muutama luonnos on nimittäin tullut hukattua tässä säätäessa. Mutta palaillaan taas, minä tästä pinkaisen kaupungille aamiaiselle.:)