Piikkipelko
Eilinen päivä oli hirveistä hirvein. Äiti, älä naura siellä. Unohdin jotenkin uusia jäykkäkouristussuojani eli ottaa sen rokotteen pari vuotta sitten, kun se vanheni. Nyt, kun matka Espanjaan alkaa lähestyä, tajusin varata ajan rokotukseen. Piikkikammoisen bloggaajan historiaa tuntemattomat ihmiset, rokottaminen oli minulle pelon paikka. Verikokeissa olen kerran huutanut niin, että ihmisiä tuli katsomaan viereisestä rakennuksesta asti. Olen meinannut pyörtyä, tippunut tuolilta ja täysin poikkeuksetta itkenyt joka kerta hysteerisesti tai vähän vähemmän hysteerisesti. Joka kerta marssin kohti piikkiä varmemmin, mutta joka kerta romahdan jossakin vaiheessa. Se vaan pelottaa.
Eilen aamulla, koko yön kestäneen pätkittäisen unen ja stressaamisen jälkeen, kävin YTHS:n tiloissa rokotettavana. Kyseinen paikka on meidän opiskelijoiden terkkari, jos kirjainlyhenne ei ole kaikille tuttu. Onnekseni minut rokotti sama ihana hoitaja, jonka kanssa olen aiemminkin keskustellut vaikka mistä. Istun tuoliin ja noin kymmenen sekunnin jälkeen tuijotinkin piikkiä käsivarressani. Sitä oli pakko tuijottaa, koska en uskonut muuten hoitaja pistävän minua. Rokotus ei nimittäin tuntunut yhtään! En ehtinyt edes itkeä pistoksen aikana tai ennen sitä, mutta kun puheeksi tuli lapsuuden poliorokotustraumani, pääsivät silmät vähän kostumaan. Kaipa ne parit kyynelet on pakko tirauttaa aina.
Olen kuitenkin hyvin ylpeä siitä, että tämä piikkikammo helpottaa hiljalleen, vaikka menenkin pistettäväksi aina vähän varauksella. Ja näette aivan oikein. En laittanut muuta meikkiä kuin huulikiiltoa, ihan vaan itkumahdollisuuden huomioiden. Pörrölaineita en suunnitellut etukäteen, ne syntyivät valitettavasti itsestään keväsateessa.;)
Rokotusjälki, yök.:/
jumpsuit – RJ Story
koru – titiMadam (saatu)
kengät – H&M
Tämä haalari on muuten ensimmäinen jumpsuittini. Olen ostellut kyllä lyhytpunttisia playsuiteja, mutta pitkillä punteilla en ollut aiemmin haalari-ideaa testannut. Tänään täyspitkä haalari pääsi kuitenkin neitsytmatkalle, koska lupailin sunnuntaina korkkailla tällä viikolla vaatekaapin ja asustehyllyjen käyttämättömiä ostoksia. Jotenkin en vaan osaa ottaa kaikkia hankintoja heti käyttöön, vaikka niistä kamalasti tykkäisinkin. Eikä siinä kai mitään pahaa ole, jos vähän panttaa.
Koska epäilin etukäteen tästä päivästä tulevan tuskaisen, lohdutin itseäni eräällä ihanalla ostoksella. Lohdutuslahjani aiheutti hulvattoman sydäntulvan chatikkunoihini! Pahoittelut ystävilleni, jotka joutuivat kestämään rakkauskohtaustani. Tuota chatikkunaa piti vähän sensuroida, ettei kaverini bongaa täältä nassuaan, mutta pointti löytyykin keskustelusta. Itse lahja paljastuu teille illemmalla!<3
hennnsu
sulla ollu hyvä hoitaja ku ei sattunu :) no tottapuhuen sen ei pitäs sattua jos sen oikein pistää :)
MouMou
Onneksi oli!<3 Ehkä tästä kammosta pääsee noilla hyvillä kokemuksilla.:)
kirahvilammas
Onnittelut urotyön suorittamisesta! Määkin kävin uusimassa jäykkäkouristusrokotteen viime viikolla. Jo pelkkä rokotustilanteen kuvitteleminen sai aikaan vapinaa ja silmien sumenemista, joten oli yllätys miten helposti kaikki sujuikin. Tosin parina seuraavana päivänä ei sitten paljon käytetty rokotettua kättä. Aluksi jopa käden ojentaminen näppikselle oli työlästä :D
MouMou
Se on varmaan pahin osa se odotus ja spekulointi!:D
oi mutsi mutsi
Symppaan kyllä piikkikammoasi! Itse sain raskausdiabetesdiagnoosin päälle viikko sitten ja nyt on piikitettävä itseä joka päivä verensokeria tarkkaillakseni. Jos se ei ala laskeutua oikealle tasolle ruokavaliolla, saan pistää insuliiniakin jatkossa. ITSE.
Ensimmäinen yksin tehtävä verikoe oli kamala. Lapsen isä pitää piikkikynää ja aina kun se oli laukaisuvalmiina, käteni refleksinomaisesti vaan karkasi selän taa. Mutta sitten kun viimein uskalsin, se ei käynyt tosiaan edes kipeää ja nytkin joudun pistelemään itseäni 8krt/pvä testatakseni arvoja ja mitä saan syödä…ei se kivaa ole, mutta ei niin kamalaakaan Lapsuuden traumoista huolimatta!
MouMou
Mun maha kääntyi oikeasti nyt ympäri. Saat kaikki sympatiani!<3
Johanna
Täällä toinen piikkikammoinen. Taju on useamman kerran karannut verikokeissa ja rokotukset saa tuskanhien pintaan..
Ja olen vielä sh, toisten pistäminen kyllä onnistuu :D
MouMou
Mä varmaan pyörtyisin, jos mun pitäisi pistää ketään!:D
x-ray
Niinhän sitä luulisi.. Mutta kun pistämisen makuun pääsee, niin siihen jää koukkuun! <3 :D
T. Toinen piikkikammoinen hoitsu ;)
MouMou
No hemmetti, pitääkö mun nyt vaihtaa alaa?:D
Heidi
Kiva, että rokotus meni hyvin! Oma piikkikammoni hävisi ihan yllättäin muutama vuosi sitten. Asiaa ehkä auttoi se, että mulla oli umpisuolentulehdus, jolloin kaikki verikokeet ja tipan laittamiset tehtiin ilman suurempia ennakkoilmoituksia, jolloin en ehtinyt lietsoa itseäni paniikkiin. Tai sitten sairaalassa vaan oli niin hyvät pistäjät. :D
Kevätsateen tekemät pöörölaineet on ollut mun viikon kampaukseni. :P
MouMou
Mlla oli se myös yläasteella! Arvaa, oliko kauheaa?!:D
Ellu
Rokotukset on pelottavia :( Mulla on 4 viikon päästä lähtö Kreikkaan ja toi jäykkäkouristus pitäs käydä ottaa ennen sitä ikävä kyllä :( Oon pitkittäny sitä jo jonkun aikaa ni kai se pitäs hoitaa alta pois :'( Mulla on kyllä vielä pahempi kammo hammaslääkäreitä kohtaan! Saan lähes poikkeuksetta rauhottavia siellä, jos on vähänki isompi juttu kun tarkastus :D Sen jälkee onki sit hauska olo pari tuntii.. :D
MouMou
Mä olen jotenkin oppinut sietämään hammaslääkäreitä, mutta on kyllä sieltäkin yksi niin kamala kokemus, etten viitsi traumatisoida sillä muita pelokkaita!:D
Tuikku
Mulla edessä kolme piikitystä puolen vuoden sisään.. Ja maksan itseni vieläpä kipeeksi niistä piikeistä, mutta onneksi mulle noi piikitykset ei oo pahoja ollenkaan… :)
MouMou
Voi sua onnekasta, jos ne eivät pelota!<3
Frida the Fairy
Voi raasua! :(
Täällä toinen piikkikammoinen, olen saanut traumat verinäytteiden otosta huonon pistäjän vuoksi. Pyörrytty on myös ja kävelty päin ovea kun lähti taju. :D MUTTA, ironista tässä on se että opiskelen itse sairaanhoitajaksi..! Ei mua haittaa muita pistää, mutta minuun niitä piikkejä ei isketä!
MouMou
Mulla taas ei verenluovutuksessa oikein sujunut ja pisteltiin sitten molemmat kädet. AIVAN hirveä kokemus.:(
jonna.
Verenluovutus piikkikammoiselta on kyllä jo jotain! Itsekin tahtoisin käydä, ellei alhainen hemoglobiini estäisi.
MouMou
Sain joskus päähän koettaa päästä pelostani yli käymällä pistettävänä vapaaehtoisesti. No, eipä auttanut minua!:D
Lotta
Oih. Yhdyn täysin sun piikkikammoon ja tiiän miltä se tuntuu! Mulla perusjuttu rokotuksissa, verikokeissa ja kaikissa muissa jutuissa mihin liittyy piikki on pyörtyminen. Oon jopa kupsahtanut odotusaulassa, koska tiesin piikin olevan tulossa ja se vaan jännitti niin paljon. Ja sikainfluenssa piikki oli kaikista pahin, koska se piti ottaa kesken koulupäivän ja liukuhihna systeemillä. Ei ollut aikaa hengitellä rauhassa ja kerätä rohkeutta. Onneksi kaverit tajusivat, että jännitän hirveästi ja tulivat kannustamaan, kun istuin siihen hirveään terkkarin tuoliin. :D Miten voiki pelätä piikkejä niin paljon!
MouMou
Mä en kans ymmärrä, mistä tuollainen julmettu kammo kumpuaa! Saisi mennä pois.:/
Cerp
Mullakin on ihan kamala piikkikammo. Tai oli, nyt se on saanut jo vähän helpotusta. Eniten mua inhottaa verikokeet, joissa joudun käymään vähintään kerran vuodessa kilpirauhasarvojen testauksessa. Ehkä syy on vähä siinäkin, ku mun veri ei hyydy kunnolla, ni se oman veren näkeminen pelottaa. Aiheutin myös ehkä ikuiset traumat eräälle luokkakaverille, kun harjoiteltiin verensokerin mittaamista. Säikähdin piikkiä ja vedin kättä poispäin, neula jätti hienon haavan sormeeni :D
Joo tosiaan, terveydenhuoltoalalle valmistuva olen, eikä toisten pistäminen tuota sitten minkäänlaisia hankaluuksia. Se on melkeinpä mukavaa! :D
MouMou
Täällä alkaa olla jo aika monta hoitoalan ihmistä, joilla on piikkikammo, mutta jotka kyllä pistävät mielellään. Haluaako joku paljastaa, miten ihmeessä piikkikammoinen päätyy pistämään muita?:D
Iiduska
Täällä yksi EX-piikkikammoinen!! :D
Olen siis lapsesta saakka pelännyt jumalattomasti kaikenlaisia piikkejä, ja rakas äitini edelleen muistelee erästä verikokeenottokertaa, kun kolme hoitajaa sai olla pitelemässä minusta kiinni että näyte saatiin :))
Nykyään olen kuitenkin itse hoitoalalla, ja kammo on hävinnyt tässä matkan varrella. Koulussa (varsinkin ekana vuonna) pisteltiin toisiamme monta kertaa, jolloin myös kammokin hävisi. Meidän piti myös pistää itseämme reiteen ja vatsanahkaan.. oli se silloin kyllä kamalaa.. hui :D
MouMou
Tiedän tunteen, mulla hoitajia oli viisi!:D Voisin itsekin koettaa jotenkin totutella noihin piikkeihin, ettei tarvitsisi pelätä niin paljon, kun joutuu pistettäväksi.
ellivee
Jonkun aikaa sitten pitelin sylissä 1,5 vuotiastani rokotuksessa. Meinasi äidilläkin tulla kyyneleet kun sai pidellä rimpuilevaa pikkuista, joka hoki “phuis, phuis” kauhuissaan kun hoitaja lähestyi piikin kanssa. :( Joten toivon sydämestäni että lapsi siitä rohkaistuu, äitikään ei sitä lapsen pelkoa kestä! :D
MouMou
Voi toista.:/ Iän myötä pelko varmasti helpottaa!<3
Saara
Mää en olis pystynyt tuohon. En ikinä pyörry tai mitään, mutta paniikkikohtailen. Se iskee ihan yhtäkkiä. Ja yleensä sitten piikin jälkeen nousee armoton kuume… en tiiä miksi. Mutta kävelen pitkin seiniä enkä osaa puhua. Nyt jo piikkiä ajatellessa alkaa henkeä ahistaan :s
Oon monta vuotta jo huijannut terveydenhoitajia ja kaikkia, kun ne on yrittäneet kattoa mun hemoglobiineja. Varsinkin kun muutin, eikä uudella paikkakunnalla oo mitään vanhoja tietoja, huijaan aina että se on vasta mitattu ja kaikki on ok.
Mutta korvikset ja lävistykset oon saanut otettua ihan heittämällä. Ehkä koska ne on kivoja. Ja luotan niihin lävistäjiin enemmän ku hoitajiin :D
MouMou
Jännä juttu, koska muakaan ei pelottais ottaa tatuointia, vaikka olen piikkikammoinen. Lävistykset hirvitti vähän aikanaan. Jotenkin lasken sen tatskan vaan ihan eri asiaksi.:)
anna
haha :D R-sana on aina sallittu :P
MouMou
<3
lindam
Mää suosittelen piikkikammoisille EMLA-laastaria apteekista. Eli tosiaan iskee rokotettavaan/pistettävään kohtaan sen laastarin tunti ennen toimenpidettä, ja näin se toimenpide ei tunnu missään. Kun ei tarvi jännittää, että sattuuko se, niin ehkä pelko helpottuu vähän.
Ja mä lupaan, että nuo EMLA-laastarit todella toimii, itse pelkäsin siis ennen verikoetta ihan järkyttävästi, itkin kotona iltaa ennen ja olin ihan hysteerinen. Sitten äiskä osti mulle noita laastareita, ja en tuntenut pienintäkään tuntemusta piikistä.
:)
MouMou
MIKSI mä en ole kuullut näistä aiemmin?!:O
Miu
Mullakin oikein alkoi henkeä ahdistamaan, kun luki näitä kommentteja ja tekstin. Hyihyihyihyi:( Itkupaniikkiahdistus tulee aina, jos joutuu pistettäväksi. En omista korviksia enkä mitään lävistyksiä. Hammaslääkärin porauskin menee enemmin ilman puudutusta, eikä mulla ole siinä mitään ongelmaa kestää sitä kipua. Kuinka outo voi ihmisen pää olla?? Ja mistä tähän saa apua! :D
Pitääkin pitää noi EMLA-laastarit mielessä, JOS joutuu joskus piikin eteen. :)
Kiitos Mouku hyvistä asiapostauksista:)
MouMou
Joo, täällä käsitellään aina tärkeitä asioita, kuten piikkikammoa tai ehkäisyä!:D
Mutta onneksi nosta laastareista vinkattiin. Toivottavasti moni piikkikammoinen lukee kyseisen kommentin!<3
Harhakuvitelma
En kanssa oo mikään rokotusten sun muiden ylin ystävä, karkasin joskus n. 6-vuotiaana ennen pistosta terveyskeskuksesta ja juoksin koko matkan kotiin (onneks ei ollut kun se puolisen kilometriä…) :D
Mulle laitettiin toi jäykkäkouristusrokotus tossa pari kuukautta sitten, samalla kun kävin terkkarilla näyttämässä sormea joka vahingossa osui sahaan… Terkkari+harjoittelija molemmat kyselivät koska pyörryttää, eikö tee pahaa sun muuta, ja kaikki oli ihan hyvin vaikka sormenpää oli kunnolla auki. Sitten ne tuo sen samperin piikin, siinävaiheessa se pyörrytys tuli… :D (Avasin muutama kuukausi takaperin poralla toisen sormen vielä ikävämmin, se jouduttiin liimaamaan. Eipä ihme ettei uusi haaveri tuntunut miltään.) …Pahoittelut tästä kirjoitustulvasta! ;D
MouMou
Karkasit? :D Voi raukkaa… Sulle on kyllä ehtinyt sattua vaikka mitä kauheuksia.
Harhakuvitelma
jjep, lähin pinkomaan minkä pääsin, just ennenku meet ois pyydetty sinne pelottavaan huoneesee piikitettäväks. ;D
MouMou
Voi toista!<3
Harhakuvitelma
kummakyllä, mulle jaksetaan muistutella asiasta aina ennen lääkäriä…
MouMou
Mä saan kans kuulla viidestä terkkaritädistä, kun tulee puhe poliorokotuksesta. Hmph!:D
Harhakuvitelma
hahaa, sähän hyvin oot rimpuillut. :D
MouMou
Ihan karmeeta!:D