Ymmärsin hippeilytasoni vajoavan koko ajan syvemmälle hippisuohon, kun googlailin onnessani “tee itse deodorantti”. Kannatti kyllä googlata, sillä lopulta edessäni oli ohje, jolla lähes voitettiin deodoranttivertailu. Jos päädyt minun laillani kokkailemaan keittiöön, levitä tätä kotitekoista deodoranttia joko sormilla tai lusikalla puhtaisiin kuiviin kainaloihin. Ihoni reagoi valmiisiin soodadödöihin voimakkaasti, mutta jostakin syystä tämä deodorantti ei ärsytä ihoani. Rekvisiittakirja on Sara Parikan esikoisteos ja saatu blogin kautta.

Resepti on helppo, sillä kutakin raaka-ainetta tulee tasan saman verran. Minä tein puolikkaan Sulapac-purkillisen käyttämällä mittana kukkurallista teelusikkaa. Reseptissä ruokasooda neutralisoi hajuja, kookosöljy (jota voi muuten halutessaan ostaa myös tuoksuttomana) hoitaa ihoa ja perunajauho imee kosteutta. Perunajauhon tilalla voi käyttää maissitärkkelystäkin, mutta minä kokkailin sellaisilla aineilla, joita ruokakaapeistani löytyi jo valmiiksi.

Sekoita ruokasooda ja perunajauhot lusikalla. Lisää kookosöljy jauhoihin. Nypi sitten öljy ja jauhot kunnolla sekaisin. Laita tahna purkkiin, jos et valmistanut sitä suoraan siihen, ja purkki sitten yöksi jääkaappiin kovettumaan. Älä pelästy, jos seos muuttuu kivikovaksi. Se notkistuu sopivasti huoneenlämmössä. Tämä kannattaa oikeastaan tehdä lasipurkkiin, mutta minulla sattui olemaan tyhjä Sulapac-purkki, johon valmistin pienehkön testierän. Sellaisissa voi säilyttää vedettömiä voiteita eli juurikin tällaisia seoksia. Tämä määrä riittää pariksi-kolmeksi viikoksi. Kotitekoista deodoranttia voi säilyttää huoneenlämmössä.

Psst! Jos deodoranttijutut kiinnostavat enemmänkin, lue myös luonnonkosmetiikkadödötestini kaikki kolme osaa (1, 2 & 3).