Aloitin työt viime vuonna. Ainoa huono puoli uudessa työssäni on se, että lomapäiviä ei ehdi kertyä kunnolla ja päiväkoti on kiinni kesällä viisi viikkoa. Siksi käyn töissä tämän viikon, vaikka pojalla on hiihtoloma. Lomapäiviä on pakko säästää. Vietin kuitenkin viime viikonlopun Kylmäkoskella lomatunnelmissa ja napsin lainassa olevalla Huaweillani (Honor 9) kuvia. Tässä onnellisimmat hetket. Kuvien sävyt on käsitelty VSCO-ohjelmalla, jotta ne sopivat blogini kuvamaailmaan.

 

Vanha rattikelkkani on melkein ehjä, joten sillä on pakko mennä laskemaan mäkeä jäälle. Pulkka ei ole lapsesta enää läheskään yhtä kiinnostava kuin viime talvena, nyt pitää saada ohjata ja jarruttaa itse. Loivasta mäestä pikkutyyppi laskee yksin, jyrkkään minä menen mukaan, vaikka hirvittääkin. Miten sitä pienenä uskalsi laskea vaikka mistä kamalista hyppyreistä! Kiva tunne muuten, kun ei erota hiuksiaan karvahupun karvoista.

 

Kylmäkoskella on ihan oikea talvi! Kimaltava hanki, isokiteisiä lumihiutaleita, pakkasta ja aurinko. Siksi viihdyn ulkona hyvin ja varustuksenkin on oltava kunnossa. Sisällä lämmittelemme takan edessä. Kahvikuppi on kuin liimattuna käteeni lomailun ajan. Onneksi Lidl myy huoneenlämmössä(!) säilyvää kahvikermaa, jota voi ostaa purkkitolkulla varastoon.

Entinen liikunnanvihaaja sisälläni on hurahtanut hiihtoon pahemman kerran ja karkaan aina laduille, kun niitä järveltä löytyy. Toki maallakin olisi latuja, mutta järvellä voi leikkiä olevansa yksin, kun kanssahiihtäjät ovat koko ajan kaukana. Jos joku sattuu kuitenkin tulemaan vastaan, on se yleensä joku suloinen papparainen, joka hiihtää päivittäin 20 kilometriä ja jolta saa parhaat hiihtovinkit ohimennen. Vaikka meillä on kotona sauna, mummulassa saunomisessa hiihtolenkin jälkeen on ihan oma hohtonsa.

Pahin naistenlehtiaddiktioni koskee Kotivinkki-lehteä. Äitini tilaa sitä ja ykkösprioriteetti landella on aina lukea uusin lehti. Siitä saa hurjasti inspiraatiota ja ideoita. Lempiosioni on kuukauden väri. Tällä kerralla erityisesti vihreät paperipussihousut olivat aivan ihanat, ne näkyvät tuossa yllä olevan kuvan alareunassa. Jos pitäisi nimetä paras blogi, se olisi sisällöltään hyvin samaa tyyliä kuin Kotivinkki.

Finski-kissaa ei voisi vähempää kiinnostaa haliminen, mutta se viihtyy lähellä, kun teen töitä. Suukotamme aina, kun tulen käymään, mutta sen jälkeen välimme viilenevät loppuvierailun ajaksi kuin yhteisestä sopimuksesta. Ei liikaa nössöilyä ja sitä rataa. Sitä en tiedä, miksi tyyppi päätti omia kaukosäätimen.

Herkuttelimme sunnuntaina tekemälläni lihapullakastikkeella ja lohkoperunoilla. Arkisin töiden jälkeen haluan ruokaa nopeasti enkä ala pyöritellä mitään lihapullia itse, mutta viikonloppuna ehtii panostaa ihan eri asioihin kuin arkena. Junaleikkeihinkin ehti keskittyä paremmin, kun pää oli muutaman päivän ajan lomamoodissa. Kyllä, BRIO on edelleen meillä kova sana. Muut lelut voisi hävittää eikä poika varmaankaan edes huomaisi.

Kieltämättä iltaisin on kova ikävä pientä poikaa, mutta on tämä oma aika tehnyt hyvääkin. Univelat tuntuvat olevan historiaa! :)