Päästin Eelin perjantai-iltana hiusteni kimppuun ja suoristusrautalaineiden kautta hän loihti hiuksiini kahden letin avulla punotun kampauksen. Siinä on jotenkin kummalla tavalla valoisan sunnuntaiaamun ja valkoisten lakanoiden fiilistä. Arvatkaapa, mikä on tämän ylitiöromanttisen kampauksen paras puoli? Se näyttää hyvältä vielä yhden yönkin jälkeen hieman sekaisempana. Juuri valmistuneesta kampauksesta ei nimittäin valokuvatodisteita ole.:)

Pssst! Taisin skumppahuuruissa luvata Eelille, että hän saa napsaista hiukseni lyhyiksi. Hups!