Nyt on neulailtu ja voideltu
Raskausarpikuuri on vihdoin ohi! Tuntui, että tuo 28 päivän jakso kesti ikuisuuden. Odottelin jakson päättymisen jälkeen viikon verran, koska mikroneulausohjeissa kerrottiin, että iho jatkaa uudistumistaan vielä neulailujakson jälkeenkin. Mikroneulausta kokeilin raskausvatsani jäänteiden toiselle puolelle ja välineet mikroneulaamiseen lahjoitti Swiss Clinic. Neulailu tapahtui ihorullan avulla eikä se sattunut. Viikon jälkeen iho alkoi kuitenkin tuntua herkemmältä, sillä onhan jokailtainen neulakäsittely kuitenkin aika radikaali. Ihorullaa rullattiin 3-4 kertaa edestakaisin niin vaaka- kuin pystysuunnassakin, mutta myös kumminkin päin sivuttain. Neulailun lisäksi levitin yöksi iholle (neulakäsittelyn jälkeen) geeliä, joka tuli ihorullan mukana ja jonka tarkoitus on auttaa ihosoluja uudistumaan eli arpikudosta parantumaan.
Neulasin puhdistetun ihon aina iltaisin, ja mennessäni nukkumaan tuo neulailtu ihoalue tuntui hieman hehkuvan. Suunnilleen samalla tavalla kuin olisi ollut päivän auringossa, en osaa oikein selittää tunnetta paremmin. Iho oli myös punakampi kuin normaalisti, mutta aamulla tilanne oli jälleen normaali. Neulaamista ei kannata pelätä yhtään, vaikka se hassulta tuntuukin. Neulaamisen jälkeen olisin kaivannut iholle jotenkin ravitsevampaa voidetta kuin ohutta, läpinäkyvää geeliä, mutta noudatin kiltisti ohjeita enkä lähtenyt sekoittelemaan voiteita keskenään.
Naamio, jota levittelin toiselle puolelle vatsaani joka ilta ennen iltatoimia, tuntui iholla todella kosteuttavalta ja ravitsevalta. Mietin, että voisin jatkossa levittää tätä arville aamuisin ja mikroneulata iltaisin, jotta saisin maksimaalisen hyödyn. Naamiolla käsitelty iho on kimmoisaa ja kosteutettua. Alkukuviin verrattuna naamio on vaalentanut arpia ja arvet ovat myös matalampia kuin reilu kuukausi sitten. Naamion sain Kalaharilta, jonne tahtoisin lähettää kiitokset. Toimii! Ja iso plussa voiteen tuoksusta, josta mieskin antoi kehuja.
Kuurin tulokset yllättivät positiivisesti. (Negatiivinen yllätys oli se, kuinka kamalalta näytän ilman tuota ENNEN-kuvan suihkurusketusta. Voi masennus!) Neulailtu puoli vatsasta on vasen puoli näissä kuvissa. Ainoa miinus on, että sen puolen iho on paljon toisen puolen ihoa kuivempaa. Muuten neulailtu puoli on paremmassa kunnossa, vaikka kosmetologi totesi arpien madaltuneen selkeästi kummallakin puolella. Umpisuoliarpeni on sen verran paha tapaus, että siihen neulaaminenkaan ei auttanut. Olisi pitänyt kokeilla sitä silloin 15-vuotiaana, kun leikkaus suoritettiin ja arpi oli tuore. Neulahoidolla käsitelty puoli on muuten “kiiinteytynyt” niin, että iso roikkuu vähemmän kuin toisella puolella vastaa. Katsokaa vaikka itse! Kuvat voi klikata isommiksi.
Voin siis kuvatodisteiden kera sanoa, että mikroneulaamisesta on ollut apua raskausarpiin, mutta jos se tuntuu liian vaivalloiselta/kalliilta/pelottavalta, voitelullakin saavutetaan tuloksia. Kumpainenkin hoito häivyttää arpia madaltaen sekä vaalentaen niitä, mutta vain mikroneulaus kiinteytti ihoa silminnähtävästi. Yllätyittekö tuloksista? Miten teillä, jotka päädyitte kokeilemaan mikroneulausta itsekin, on sujunut? 🙂
nasu86
ompa hienoa että neulailu kannatti 🙂
Iina M.
Niinpä! Jatkan ehdottomasti vielä niin pitkään, kun geelipullossa on tavaraa. 🙂
muu
Sinun vasen puolesi neulailtu? Vai kuvan vasen? Nimittäin sinun vasempasi näyttää paremmalta, oikea arpisemmalta. Mutta joka tapauksessa korjaantunee hoidolla tai siitä huolimatta vielä rutkasti jatkossa. Tsemppiä!
Iina M.
Kuvan vasen. Kuva tosin saattaa hämätä, sillä kosmetologi tarkasti, missä kunnossa iho on ja kuinka paljon se on parantunut. 🙂
pinkpepper
Hyvinhän se iho näyttää palautuvan! Mitä rullakokoa käytät tuossa neulauksessa?
Iina M.
Mulla oli se “isoin” eli 1,0. 🙂
kati
Rehellisyyden nimissä on sanottava, etten huomaa mitään eroa ennen ja jälkeen kuvien välillä. :/ Tpki itsehän sen varmaankin parhaiten näkee.
Ajan kanssahan vatsa tulee todennäköisesti kuitenkin hieman palautumaan. Mietin myös, että voisiko vatsasi ihoon vaikuttaa negatiivisesti se, että olet laihduttanut melko nopeassa tahdissa raskauskiloja pois? Vai olenko ymmärtänyt väärin..
Iina M.
No, ei kyllä voi vaikuttaa, kun en ole mitenkään nopeasti laihduttanut. Heinäkuussahan tässä on synnytetty ja nyt on toukokuu! 😀
Mamma80
Mä en tiedä miten muotoilen tämän mutta ihanaa nähdä sun vatsa! 😄 lähinnä siksi että omani näyttää samalta (paitsi vielä enemmän nahkaa rutussa ettei napaa näy) ja se ahdistaa itseäni niin paljon (olen ihan normaalipainoinen mut 2 lasta). Kaikkialla näkyy niitä “4vk synnytyksestä, timmi vatsa” kuvia jotka nähdessä tekee mieli itkeä ja oma olo on niin ruma ja epänormaali. Eli kiitos sulle 🙂
Iina M.
Niinpä! Lueskelin imetystukiryhmän kyselyä siitä, kuinka nopeasti vatsa on palautunut ennalleen ja vastaukset olivat luokkaa kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. JEP! 😀
Sinna
Olisikohan tuosta neulailusta apua paloarpien vaalentamisen ja kadottamisen suhteen? nimimerkillä käsivarressani on ruma punainen juova ja kyllä, ulkosyrjällä käteä ja se näkyy kaikille 😀 Ammatin varjopuolia nuo palovammat jos yrittää mennä liian kapeasta raosta ihan tulikuumien uunikärryjen välistä 😀
Iina M.
Hyvä kysymys! Mulla ei umppariarpeen auttanut, kun se on niin tumma, joten jos on samaa astetta, niin voi olla, että loppuu tehot kesken. :/
susu
Täytyy sanoa etten muista millainen mun vatsa oli synnytysten jälkeen ja välissä ja että mielettömän rohkeaa laittaa kuvia! Mä en nyt lähteny tiiraileen oliko neulat tehonnut vai ei. Oma tunne paras! Mua ällöttää tekstit “kahdessa viikossa synnytyksestä täysin palautunut vatsa”.. No ei kyl mitenkään voi olla. Normaaleilla ihmisillä…
Tsemppiä jatkoon!
Iina M.
Se on kyllä hämmentävää, miten nopeasti sitä palaudutaan. Myönnän, että kateeksi käy, kun itsellä mm. kohtu supisteli vielä kuukausia synnytyksen jälkeen. :/
mo a
Susu: Kyllä voi. Minulle kätilökin sanoi heti kun vauva tuli ulos vatsasta, että sulle ei jäänyt yhtään mitään. Eikä jäänytkään. Eipä silti minusta parempaa ihmistä tee.
Iina M.
En ymmärrä, miten se on mahdollista, koska kohtuhan ei minuuteissa palaudu, vaan on “turpea”. Se ei kai sitten näy vaan kaikilla ulospäin?
mo a
Tuohon en osaa sanoa juuri mitään, minun vatsani oli raskaudenkin aikana aika pieni, koska kohtuni on tosi takana.
mo a
Niin ja mitenkään ei ollut tarkoitus tulla kehuskelemaan vatsallani. Alkoi vain ärsyttämään tuo susun kommentti: “Mua ällöttää tekstit ”kahdessa viikossa synnytyksestä täysin palautunut vatsa”.. No ei kyl mitenkään voi olla. Normaaleilla ihmisillä…”
Mutta minusta olet Iina tosi cool kun teit tämän postauksen.
Iina M.
Ei tietenkään. Meitä on moneen junaan. Minä olen lähinnä kateellinen nopeasti palautuville. 🙂
Iina M.
Eli tässä saattaisi raskausvatsan koollakin olla vaikutusta palautumiseen. Tämä jättipallo kutistui ainakin toooooodella hitaasti. 🙂
Paju
Oot kyllä Iina ihan mielettömän rohkea näiden sun postausten kanssa! Mielettömästi sun maha on palautunut ottaen huomioon, että loppuraskauden vatsa näytti olevan (ei millään pahalla), mutta melko mahtava.
Susulle: Mä olen ihan normaali ihminen, mutta väitän että mun vatsa palautui (lähes) entiselleen kahdessa viikossa. Sairaalan lähtötarkastuksessa kätilö (tms.) hämmästeli kun ei enää meinannut löytää kohtua. Oli siis palautunut erittäin nopeasti, ei sentään oikeasti kadonnut 😀 Vatsan osalta pääsin siis peloistani huolimatta todella helpolla, mutta tuolla alempana tapahtuneita vahinkoja korjailtiin huomattavasti pidempään. Eipä kiva niinkään.
Iina M.
SE OLI JÄÄTÄVÄ POMMI! Siis ihan valtava ja vielä kaikki turvotus siihen, niin huhhuh. Pelkäsin, että joudun ponnistamaan kuusikiloisen vonkaleen sieltä! 😀
Ja hei, olen sullekin kade. Tietysti kaikilla on omat murheensa, mutta ei olisi kyllä yhtään haitannut, jos selkäkivut lisivat kadonneet ja kohtu lakannut kramppailemasta vähän nopeammin synnytyksen jälkeen. Kunpa miehet tietäisivät, mitä meidän naisten vartalot saavat kestää odotusaikana ja sen jälkeen. Arvostan ihan jokaista raskaana ollutta naista hurjasti.
Tipitii
Mä olen nyt muutaman kerran rullaillut kasvoja, ja mahan arpia. Varmaan kuvittelen, mutta kasvojen epäpuhtaudet ovat vähentyneet, tosin niitä ei ikinä ole ihan ongelmaksi asti ollut. Ei satu, mutta otsan rullaaminen aiheuttaa aivastelukohtauksen 😀 Arvista en osaa sanoa vielä mitään, minunkin mahaani koristaa piiitkä umppariarpi ja sappileikkaushaavat. Niille ei taida mitään mahtaa 😛
Iina M.
Tuo aivastelu on tosi outoa, koska monet mun kavereista aivastelee, kun heiltä nypitään kulmakarvoja. Liittyvätköhän nämä samaan asiaan?! 😀
Noora
Oot niin rohkea 🙂
Iina M.
Pahempaa saattaa olla vielä tulossa bikinikuvien muodossa! 😀
tytti
Terve
Kyllä minä huomaan jotain eroa kuvissa, siis muutosta parempaan 🙂
Sopiiko kysyä, paljonko sulle sitten tuli raskauskiloja? Oliko sulla arpia jo raskausmahassa?
Itse olen synnyttänyt kerran ja ei jäänyt oikein mitään jälkiä. Olin myös jossain kuukaudessa ennallani sekä mahan että kilojen osalta, mutta en kerro sitä ylpeilläkseni! Jokainen on yksilö ja kudostyyppi vaikuttaa paljon. Nyt oon taas raskaana ja mietin, olenkohan nytkin yhtä onnekas… Toista odottaessa kun maha kasvaa nopeammin ja ainakin mulla isompana.
Iina M.
En tiedä, paljonko jäi. Vaaka ei ollut selkäkipuisen turvokin ystävä, en edes nähnyt sitä viimeisillä käynneillä vatsani takaa (onneksi).
Tuo on mielestäni aina ollut jotenkin hassua, ettei samalla ihmisellä raskaudet suju samalla kaavalla. Kun jotenkin järki väittäisi, että kroppa toimisi samalla logiikalla, mutta ei. Pidetään peukkuja, että onni on myötä joka tavalla nytkin. 🙂 Onnea pienestä! <3
Annika
Mulla oli just niin, että synnytyksen jälkeisenä aamuna vatsa oli täysin poissa. Siinä oli vain pieni määrä löysää nahkaa. Paino oli täsmälleen sama kuin ennen raskautta. Jälkitarkastuksessa 6 viikkoa myöhemmin lääkäri päivitteli, että miten voi noin nopeasti palautua, aivan kuin en olisi koskaan synnyttänyt. Nyt toisella kertaa en todennäköisesti ole yhtä “onnekas”. Vatsa on kasvanut ihan eri tahtia. Viimeksi pystyin peittämään raskauden reilusti yli puolivälin ja töissä yksi onnitteli pari viikkoa ennen äitiyslomalle jäämistä ja oli aivan järkyttynyt kun kuuli että olen jäämässä jo äitiyslomalle. Nyt on menossa viikko 13 ja vatsaa alkaa olla vaikea peitellä. Näyttää varmaan samalta, kuin viimeksi yli puolivälissä.
Iina M.
Hurjan nopea palautuminen kyllä! Kateeksi käy. 🙂
Äityli_
Hei,
Halusin vain kiittää näistä rohkeista kuvista. Minusta ero oli todella selkeä, arvet todellakin ovat haalistuneet.Toivoisin jopa joskus että uimapukuja ja bikineitäkin mainostettaisiin kuvilla, joissa osalla malleista olisi vähän elämää nähnyt vatsa. Ei tuntisi itseään jotenkin oudoksi. Tuntuu, että yhteiskunta yrittää kaikin puolin peittää sen, miltä monet äidit oikeasti näyttää synnytyksen jälkeen. Kuulun itse myös tähän tiikeriarpi-mahapussukka ryhmään. Navassani on myös outo ruskea iso pigmenttiläiskä, joka tuo oman lisämausteen tähän muutokseen 😀
Myönnän olevani kateellinen niille, joille ei arpia ole tullut varsinkaan, jos on useamman lapsen jo saanut. Muistan raskausaikana öljynneeni vastsaani jollain todella kalliilla öljyllä toivoen että se auttaisi. Mutta ei kyllä auttanut yhtään 😀
Iina M.
Olen samaa mieltä. Ihmisille pitäisi näyttää enemmän sitä, mikä on todellista, ja vähemmän sitä, mikä on tehty tietokoneella. 🙂
Kahden pojan äiti
Hei! Törmäsin blogiisi kun tutkin mitä voisin omalle vatsalleni kotikonstein tehdä. Esikoisen raskaus venytti vatsanahan ihan pilalle ja arpia tuli! Tokalla kerralla säästyin arvilta ku nahka oli jo valmiiksi venyny.
Mitä tommonen mikroneulain maksaa ja kuinka kauan yhtä tommosta voi käyttää?
Ja kiitoksia rohkeasta postauksesta ja kuvista! 🙂
Iina M.
Samaa “rullaa” voi käyttää kuinka kauan vain, mutta geeliä tarvitsee ostaa lisää. Täältä löytyypi tuo setti! Kiva, jos kokeilustani oli hyötyä. 🙂