Pojan paino ei nouse, se on valitettava fakta. Tähän asti se nousi alakäyrillä tasaisesti, mutta ylimääräisessä neuvolassa (10 kuukauden kohdalla) paino olikin laskenut alle sadalla grammalla ja siksi kuukauden päähän varattiin uusi ylimääräinen käynti. Jos sielläkin sama trendi jatkuu, poika joutuu verikokeisiin. Mietitte ehkä, miten meillä on ruokailtu, kun tähän tilanteeseen on jouduttu. Listasin ruokailuperiaatteitamme tähän postaukseen, mutta näistä tuskin kannattaa ottaa mallia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

  • säännölliset ateriat viidesti päivässä. Tämän ohjeen sain neuvolasta eli ruokailuja on aamupuuro, lounas, välipala, päivällinen ja iltapuuro. Poika saa siis kahdesti päivässä puuroa, kaksi suolaista ruokaa ja yhden makean välipalan. Hammasasioista puhuttaessa ohjeistettiin keskittämään ruokailut, jotta suussa ei jyllää napostelun vuoksi happohyökkäys koko ajan.
  • rintamaitoa aina aterian jälkeen. Olen imettänyt aina ruokailun yhteydessä, jotta ne pienetkin koloset masussa täyttyisivät maidosta. Imettäminen superhyvän ravinnon lisäksi on myös yhteistä “haliaikaa”, joten ihan siksiksin meillä tissitellään vielä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

  • äidinmaitoa aina “pyydettäessä”. Pyrin keskittämään imetyksen ruokahetkien yhteyteen, mutta kun poika pyytää tissille, en kiellä sitä häneltä. Se tuntuisi julmalta.
  • korviketta vain satunnaisesti, yleensä hoitotilanteissa. Monelta suunnalta on painostettu antamaan korviketta enemmän ja jopa ruokajuomana veden sijaan, mutta meillä sitä juotetaan yleensä vain, kun Nöppis on mummolassa hoidossa monta tuntia. Puurot keitän korvikkeeseen, mutta muuten sitä ei meillä kulu kotona.

Olen vältellyt napostelua ja siihen totuttamista, jotta niitä happohyökkäyksiä tulisi päivässä vauvalle harvemmin. En koskaan tuputa ruokaa, vaan lopetamme ruokailun, kun poika alkaa kääntää päätä pois tai huitoo lusikkaa eikä avaa enää suutaan. Korviketta ei juoteta, vaikka sillä painon saisi nousemaan. Ruokapöydässä ei leikitä eikä vauvaa naurateta avaamaan suuta. Nyt on ilmeisesti aika kääntää periaatteeni päälaelleen. Tuntuu jotenkin typerältä ja epäonnistuneelta muuttaa tottumuksia omasta mielestä “kohti huonompaa”, mutta ei kai tässä muutakaan voi. Jos jokin menettely ei toimi, tuskin sillä kannattaa jatkaa. Rypsiöljyä ohjeistettiin antamaan 2 teelusikallista päivässä ja se on auttanut toimittamaan pojan masua paremmin, mutta en oikein tiedä, mitä kaikkea muuta pitäisi muuttaa. Jospa hapanmaitotuotteiden lisääminen ruokavalioon kasvattaisi pojalle massaa? Juustossahan on paljon energiaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vai luuletteko, että liikkeellelähtö on aiheuttanut notkahduksen painoon, vaikka ruokailut ovatkin kunnossa? Kun toisaalta kasvu on ollut tasaista näillä rutiineille, mutta kun en yhtään tiedä, olisiko se taas jatkossa. En taida uskaltaa jatkaa tätä oman järjen neuvomaa suuntaa, jos seuraava punnistus näyttääkin, että painoa on tippunut enemmän. En tiedä yhtään, mitä tehdä ja uskoa. Logiikka pettää ja pahasti. Olisiko kenelläkään kristallipalloa lainaksi? En tahtoisi muuttaa arkiaikataulua napostelupohjaiseksi tai rauhoitettuja ruokahetkiä leikki- ja taisteluprojekteiksi, mutta teen mitä tahansa, jotta vauvalla on hyvä olla. 🙂