Yösyöttöjen lopettamisesta
Hetki tämän ajatusmyrskyn taltuttamiseen sitten menikin. Neuvolakäynti oli jo keskiviikkona ja sain vasta tänään selvitettyä ajatukseni niin, että pystyin kirjoittamaan mietteeni edes suunnilleen järkeväksi ja yhtenäiseksi tekstiksi. Ajatus pomppii silti, pahoittelut jo etukäteen. Puolivuotisneuvolassa meille kerrottiin, että nyt olisi hyvä aika tehdä muutoksia imettämiseen. Historiastamme sen verran, että soseruokailu on aloitettu perheessämme neljän kuukauden kohdalla pojan painon laskemisen ja äidin soseyli-innokkuuden vuoksi. Olen tähän mennessä imettänyt aina, kun poika tahtoo maitoa. Maito on siis ollut pääravinto ja soseita ole antanut maidon lisäksi. Ruokaa poika saa viisi kertaa päivässä, ja nyt ruokaohjeissa aletaan suosia kasvun turvaamiseksi enemmän proteiinipitoisia ruokia kuin ennen, kun keskityin vain kasviksiin enkä antanut lihaa juuri ollenkaan. Nukkuminen meillä tapahtuu nykyään kokonaan perhepedissä eli rintaa on tarjolla läpi yön, ja poika syö yöllä maitoa kahdesta viiteen kertaan.
Postauksen pointti pähkinänkuoressa tulee tässä. Nyt sain puolivuotisneuvolassa ehdotuksen, että päivällä maitoa annettaisiin vain ennen tai jälkeen ruokailun eli yhteensä viidesti päivässä. Sen lisäksi yösyötöt lopetettaisiin kokonaan niin, että viimeisenä illalla voi antaa pojan vaikka nukahtaa rinnalle, mutta seuraava maitoannos annettaisiin vasta aamupuuron yhteydessä. Samalla poika opetettaisiin nukkumaan yksin omassa sängyssään.
Ensinnäkin ylireagoin aika pahasti tuohon neuvoon vähentää päiväaikaiset imetyskerrat viiteen. Ei sillä, etten ymmärtäisi, kuinka harvakseltaan vauva silloin maitoa saa, mutta siltä kantilta, että kun olen tässä parisen päivää nyt tarkkaillut tilannetta, niin poika syö suunnilleen soseiden yhteydessä muutenkin. Jos ei siis niitä hätätapauksia, kun huudon taltuttaa vain “elävä tutti” nimeltä äiti, lasketa. Toisin sanoen en siis joudu miettimään, vähennänkö maidon antamista päivisin, kun olemme jo automaattisesti tällä ehdotetulla tasolla. En tyrkytä pojalle rintaa enkä kiellä sitä häneltä päivisin, joten sanoisin, että tämä on meille hyvä rytmi.
Sitä mietin kuitenkin, kun ihmiset ovat hieman jakautuneita mielipiteidensä kanssa siinä, annetaanko maitoa pääravinnoksi ennen kiinteää ruokaa vaiko ruuan jälkeen ikään kuin ruokajuomaksi tai jälkiruuaksi, että kumpi tapa olisi parempi jatkossa. Tähän asti se on hieman vaihdellut meillä enkä ole edes miettinyt asiaa sen kummemmin. Kasvatusmetodini, jos tätä sellaiseksi voi kutsua, on muutenkin sellainen, että olen paljolti luottanut asioiden menevän omalla painollaan. Nyt alan hiljalleen kyseenalaistaa neuvoja, jotka poikkeavat paljon siitä, minkä olen todennut toimivaksi. Kuuntelen kuitenkin kaikki neuvot, sillä päätöksiä on helpompi punnita, kun kuuntelee eriävätkin mielipiteet huolella. Seuraavaksi pitäisi ratkaista, mihin suuntaan ruokailujen kanssa lähdetään siinä mielessä, että tiedän, kannattaako maito antaa ennen ruokaa vai sen jälkeen. Palaan tähän pulmaan kohta, kun lähestyn asiaa toiselta kantilta.
Toinen neuvo onkin sitten se pahempi. Tai rankempi lienee oikea sanavalinta, jos tätä suunnitelmaa nyt jossakin muodossa lähdetään toteuttamaan. Yöimetyksen lopettaminen tarkoittaisi ensinnäkin sitä, että vauva pitäisi opettaa nukahtamaan yöllä uudelleen ihan itsekseen. Nykyisin herään jo siihen, kun vauva huitoo hereillä ja siirtyy rinnalleni, joten en edes tiedä, millaista on, kun vauva itkee ja/tai huutaa öisin nälkää tai yksinäisyyttä. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että jos yösyötöt lopetetaan, olisi aika siirtää poika nukkumaan kokonaan omaan sänkyyn, sillä “tissinhimoisen” vauvan nukuttaminen vieressä antamatta rintaa on kidutusta sekä äidille että pojalle. Jos siis yösyötöt päädytään lopettamaan kokonaan, heitetään hyvästit myös perhepedille. Vain illan viimeisen syötön voi tehdä sängyssä, kun poika nukahtaa rinnalle, minkä jälkeen hänet voisi siirtää omaan sänkyyn.
Neuvot antanut hoitaja on todennäköisesti perustanut johtopäätöksensä ja sitä kautta imetysneuvonsa (syöttää vauvaa rintamaidolla päivällä viidesti ja lopettaa yösyötöt) uusimpiin mittaustuloksiin, joten ne lienee parasta kertoa myös tässä pohdintojeni lomassa. Paino- ja pituustilannehan meillä on tällä hetkellä se, että pituutta ei viime kerrasta eli kuukauden aikana ole tullut yhtään. Poika on tasan 65 senttimetriä pitkä. Paino taas oli lisääntynyt 350 grammalla eli se on nyt 6910 grammaa. Sitten sama norsun ja kirahvin esittelemänä eli graafisessa muodossa. Otin kuvakaappauksen KiDMEMO-vauvakirjastamme! 😀
Näistä yleispohdinnoistahan pääsemmekin siihen pulmista suurimpaan, joka oikeastaan sitten määrittää, kuinka minun kannattaa toimia. Muuten olisin tehnyt päätökset noudattaa neuvoja tai jättää noudattamatta niitä täysin sydämellä ja äidinvaistoillani kuten tähänkin asti, mutta en voi tällä kertaa tehdä niin. Tarkoitukseni oli pysyä vielä pitkään kotona pojan kanssa, mutta nyt kuitenkin on suuri mahdollisuus, että joudun palaamaan työelämään jo alkukeväästä, mikä tarkoittaa sitä, etten voi imettää päivän aikana silloin, kun haluan, koska en ole poikani kanssa samassa paikassa.
Nyt mietin, onko viisasta opettaa poika syömään niin, että hän voi olla hoidossa (eli erossa äidistä) päivät. Tilanteet voivat kuitenkin muuttua niiin, että voinkin olla vielä ainakin kevään kotona, missä tapauksessa mietin, voiko pojan opettamista maidonjuonnille vain soseiden yhteydessä päivällä, olla negatiivisia vaikutuksia? Entä kauanko kipuileva selkäni kestää pojan vieressä huonossa asennossa nukkumista yö toisensa jälkeen? Mitenhän parisuhteen käy, kun isin ja äidin välissä nukkuu lapsi eikä suhdetta voi vahvistaa nukkumalla vanhaan malliin sylikkäin? Miksi neuvolassa ohjeistetaan vähentämään rintamaidon antamista, jos se on tosiaan parasta kasvuravintoa ja pojan painon ja pituuden lisääntyminen tulevaisuudessa tahdotaan taata? Tällaista pohdin pienessä päässäni ahdistuneena. Saa auttaa mummoa lumessa. :/
Tatjana
minulla on myös pian 6kk ikäinen poika, teistä poiketen aloittelimme soseita 5kk alkaen, toiveena saada lisöäntynyt yösyönnit vähenemään. Emme siis ole vielö käyneet 6kk neuvolassa, mutta jotenkin en usko että meille yhtäkkiä kylmiltään käskettäisiin lopettaa yösyötöt, koska noin mukaan kiinteiden aloituksellakaan ei olisi ollut vielä mikään kiire. Mistä pääsenkin varsinaiseen ihmetyksen aiheeseeni: minusta näyttää että poikamme kasvavat suurinpiirtein samaan tahtiin, joten tuntuu oudolta miten erilaisia ohjeita voi eri neuvoloista saada?
Itse olen toiminut samalla tavalla kuin sinä, omaa maalaisjärkeä käyttäen ja tunnustellen mikä meidän perheessä toimisi parhaiten. Erinäiset keskusteluryhmät ovat toimineet loistavana vertaistukena asioita pohtiessa (niissä olemme myös ihmetelleet neuvoloiden erilaisia ohjeistuksia etenkin kiinteiden aloituksessa).
imetyksen liittämisestä ennen tai jälkeen ruokailun on varmaan ajatuksena ruokailurytmin vakiintuminen, tavallaan ei opeteta lasta “napostelemaan” jatkuvasti. Lisäksi varmaan imeytyskerrat vähenevät ihan luonnollisesti, kun saa kiinteitä 5kertaa päivässä. Itse ajattelin imettää ennen ruokailua, että se maito edelleen olisi pääravintoa vaikka syö muutakin. Tosin nyt meillä syödään vasta kahdesti päivässä, joten ajatus voi vielä muuttua 😀
En usko, että imetyksen yhdistämisellä muiden ruokailuiden yhteyteen olisi vauvalle negatiivisia vaikutuksia, jos hän saa muutenkin kuin imettäessä syliä ja hellyyttä päivän aikana 🙂
Iina / Bebe au Lait
Se on todella outoa! Pakko ihmetellä, miten ohjeistukset voivat olla niin eri ääripäistä. Hyviä ajatuksia sinulla kyllä, kiitos niiden jakamisesta kanssani! 🙂
Kaisa
Minä en tottelisi 🙂
Olen molempien lasten kanssa todennut helpommaksi tavaksi syöttää yöllä kuin kuunella huutoa. Ja uskon että joillakin vauvoilla vaan on yönälkä vielä yli puolivuotiaina, ei tuo ikäraja varmaan kauhean tieteellisesti määritelty ole. Eli luota vaistoihisi ja tee niin kuin hyvältä tuntuu!
Iina / Bebe au Lait
Tieteelliset määrittelyt tuntuvat kyllä hassulta silloin, kun on kyse ihmisistä. Meissä kun on niin paljon eroja. 🙂
Nainen27
Itse annan maidon kiinteiden jälkeen. Kaikista Tärkeintä on kuitenkin lapsen ja ensisijaisen hoitajan eli usein äidin välinen kiintymyssuhde koska sillä on loppuelämän kannalta suuri merkitys, toisinkuin ruokailun yksityiskohdilla. Tärkeintä on se että alle 1v lapsi ei ole valmis eroamaan äidistään päivien ajaksi. Äidin tulisi hoitaa lasta kotona vähintään 1v ikään, tuon jälkeen hoitajan vaihto on mahdollista. Paras hoitopaikka alle 3v lapselle on koti tai samana pysyvä hoitaja pienessä ryhmässä. Kaikista tärkeintä kiintymyssuhteen kannalta on ettei alle 1v lasta eroteta äidistään, pahin ikä erota äidistä päiviksi on 9-10kk eli vierastusikä. Se on lapselle valtava stressi ja hylkäyskokemus eikä noin pieni lapsi muista äitiään hoitopäivien jälkeen.
T. Lapsen kehityspsykologiaa opiskellut
Iina / Bebe au Lait
Kiitos tästä tiedosta! Näitä asioita pitää tosiaan selvitellä, ettei tule tehtyä suurta hallaa pienelle rakkaalle. Tosin siinä vaiheessa, jos tilanne on se, ettei vaan ole rahaa jäädä kotiin, ei paljon punnita, onko poika hyvässä iässä hoitoa ajatellen. :/
Cherrymarja
Onneksi oikeaa elämää ei voi elää pelkästään kirjasta luetuilla ohjeilla. Ja kuten kaikki yhtään tiedettä opiskelleet tietävät, niin tutkimustuloksia ei voida suoraan soveltaa yksilöön.
Tsemppiä Iina noihin vaikeisiin päätöksiin, kyllä monet lapset menevät hoitoon heti virallisen äitiysloman päättymisen jälkeen (vaikkei se aina ideaalia olisikaan) ja ihan täysipäisiä mukuloita heistäkin tulee.
Iina / Bebe au Lait
Hyvin sanottu! 😀
...
Se että lapsi on puoli päivää tai työpäivän verran hoidossa, ei tee hallaa lapsen kehitykselle. Mikäli kyse olisi siitä että noin pieni lapsi on päiviä putkeen jossain muualla, voisi vahinkoa syntyä.
Olen itse ollut esim. 11kk ikäisille lapsille hoitajana. Neljänä päivänä viikossa, useimmiten 8 h päivässä, joskus vähemmän riippuen vanhempien töistä. Ihan terveitä, reippaita ja rohkeita lapsia vielä nykypäivänäkin.
Ja mitä tuohon ruokailuasiaan tulee, niin tehkää niin kuin parhaaksi näette. Suositukset ovat aina suosituksia, joissa ei ole otettu huomioon yksilöllisiä tarpeita. Aikuisetkin syövät erilailla, toiset syövät aina neljä ateriaa päivässä täsmälleen samalla kellon lyömällä, toiset taas syövät silloin kun ehtivät tai kun huvittaa.
Mikäli kasvukäyriltä putoaminen pelottaa, olisi ehkä viisainta antaa ensin proteiinipitoinen sose ja vasta sitten maito, jotta ainakin se proteiinin saanti varmistuu. Tai ainakin näin itse tekisin. Yösyötöistä voi luopua sitten kun sen näkee hyväksi. Tärkeintä on, että lapsi ja äiti pysyvät tyytyväisinä. Sinun päätettäväksesi jää, mitkä asiat painavat vaakakupissa eniten. Jos tuntuu siltä että selkä meinaa mennä rikki, niin voit ihan hyvällä omalla tunnolla lopettaa tai vähentää yösyöttöjä – jos äidin selkä on rikki, niin kasvavan lapsen nostelu ei ainakaan tee hyvää sille. Mutta jos et ole valmis lopettamaan yösyöttöjä, niin älä lopeta ainakaan neuvolan painostuksesta.
...
niin ja se piti vielä sanoa, että asioita voi kokeilla. sillähän se selviää että mikä sopii juuri teille. yritä myös olla stressaamatta asioista etukäteen. kokeile yhtä asiaa ja jos se ei toimi, stressaa vasta sitten. 😉
Iina / Bebe au Lait
Kehystän tämän neuvon! 😀
t. planeetan pahin stressaaja?
Iina / Bebe au Lait
Kiitos hyvistä ajatuksista! Pitäisi etsiä uuden kodin läheltä kuntosali ja kokeilla, saisiko selän vahvistettua entiselleen oikeanlaisella treenillä. 🙂
Johanna
Meillä mentiin päiväkotiin heti vanhempainvapaan loputtua ja empä kokenut, että olis äitinsä hoitopäivän aikana unohtanu 😀 enkä myös koe, että itse olisin jotenkin traumatisoitunut kun mut laitettiin aikoinaan päiväkotiin 8kk ikäisenä. Harvemmin noista ajoista ihan hirveesti muistaa:D
Iina / Bebe au Lait
Taitaa olla lapsistakin kiinni, miten reagoi hoitoon. Itse muistan tykänneeni hoitotädistä, mutta oli kiva silti lähteä kotiin. Tosin olin jo hieman vanhempi. 🙂
S
Noitaneuvoloiden ohjeita kuunnellessa ihmetyttää aina miten muut eläimet voi kasvaa terveiksi aikuisiksi tai miten ihmiset on pystyneet elämään enne mittanauhoja, vaakoja ja tutkimuksia. Sanoisin, että aika pitkälle voi luottaa omaan järkeen ja tuntemuksiin. Kasvussakin on aina välissä tasanteita ja välillä pyrähdyksiä.
Iina / Bebe au Lait
No, kun tämä se on munkin ajattelumalli 90 % kaikesta ajasta. Sitten “joku viisaampi” sanoo jotakin ja kyseenalaistan oman toimintani. 🙂
Ruska
Hämmentyneeksi varmasti vetää, ellei hoitaja ole mitenkään perustellut neuvojaan?
Onkohan hän ajatellut yösyöttöjen vähentämistä ja omaan sänkyyn siirtymistä nimen omaan unirytmin ja teidän vanhempien unien kannalta? 🙂 Tuo mikä särähti minulla korvaan oli neuvo rinnalle nukuttamisesta…? Käsittääkseni neuvotaan, että yösyötöistä vieroittaessa vauvan olisi hyvä oppia nukahtamaan itse ja näin ollen syömisen loputtua olisi parempi jos lapsi ei ole aivan unessa vielä omaan petiin siirtyessä. Näin vauva sitten yölläkään ei niin tarvitse rintaa uudelleen nukahtamiseen. Onko “tassutus” sinulle tuttu termi? Vai onkohan “Lempeä unikoulu” nykyään käytetympi ilmaus… Suosittelen lukemaan niistä! Eri perheissä varmasti toimii eri tavat, joten älä liikaa panikoi eriävien neuvojen keskellä! Kerrothan sitten miten päädytte tekemään ja kuinka sujuu 🙂
Iina / Bebe au Lait
Kuulostaa tutulta termiltä, mutta en muista tarkemmin. Eli tätä selvittelen seuraavaksi! 🙂
Laura
Hui!
Pakko sanoa että mä vähän järkytyin! Siis siksi että meillä on 4kk vanha perhepedissä nukkuva pieni poika ja en voi kuvitella miten sitä yhtäkkiä yösyötöt Pitäs lopettaa,siis noin vaan. Poika on muutenkin alkanu nukkua huonommin kun liikkuminen,istumaan nousu ja ympäröivä maailma kiinnostaa niin hillittömästi.että jos tällast neuvoa tiedossa,en tiedä miten suhtautuisin. Meidän vauva on kärsinyt löysästä vatsasta ja neuvolasta ehdotettiin samantien siirtymisestä korvikkeeseen – miksi ihmeessä kun meillä on hyvänvointinen kasvava vauva 4kk/67cm/7800g. Minusta loppuenlopuksi neuvolassa ollaan ihmeen imetyskielteisiä vaikka Pitäs olla just päinvastoin. Tuntuu että joudun puolustelemaan miksi vauva 4kk on täysimetyksellä – miksi ihmeessä ei olisi?! Tosin erossa olen hänestä ollut vain 2 kertaa koko yhteiselomme aikana ,silloinkin pari tuntia kerrallaan.mutta minusta Se on pieni miinus siitä mitä läheisyyttä lapseni kanssa jaamme
Iina / Bebe au Lait
Tuo läheisyys on imettämisessä parasta. Samoin perhepedissä nukkumisessa, vaikka näin aamuisin, kun selän jumitus haittaa näköä, sitä miettii, olisiko se oma sänky jo parempi unipaikka pojalle.
Mutta tosiaan, tähän asti imetystä on kannustettu (tai oikeastaan siihen ei ole puututtu) neuvolassa, joten siksikin nämä ohjeet ovat jotenkin todella erilaiset kuin mitä aiemmilla käynneillä on saatu.
Minna
Hassu neuvo toi yöimetyksen lopettaminen. Tai siis en ole koskaan kuullut, että sellaista suositellaan alle vuoden ikäiselle ja esim. MLL:n unikoulu sivulla lukee, että alle 1v lapsi voi vielä tarvita aamuyöllä maitoa.
Minun tyttö on kohta 11kk ja syö edelleen öisin, nyt olen tilanteessa jossa joudun oman terveyteni vuoksi lopettamaan imetyksen ja samalla suunnitelma olisi luopua myös yömaidosta. Sekin tuntuu minusta pahalta, vaikka vauvelini on jo näin “vanha”.
Iina / Bebe au Lait
Kamalinta tässä äitiydessä on juuri se, että neuvot ovat niin ristiriidassa keskenään. Ei tässä tiedä, mitä tahoa kuunnella, kun monissa paikoissa neuvot menevät helposti jo vähän hysteerisiksi. :/
Laura
mä imetän pian 10kk ikäistä vielä öisin, koska me nukutaan paremmin niin. Oon lueskellut, ja tässä tuntuu olevan kahta koulukuntaa – perhepetiläiset jotka on sitä mieltä että vauvan ja äidin uni synkronoituu yhteen kun nukutaan vierekkäin. Ja sit tätä mitä neuvola edustaa. En oikein tiedä mikä on totuus, tietääköhän kukaan?
Ja minä käyn töissä jo, joten välillä vauva ei päivän tai illan aikana välttämättä saa maitoa tarpeeksi, niin annan sitten yöllä. Meillä vauva nukkuu yleensä alkuyön omassa sängyssä ja sit jossain kohtaa ku herää niin nostan rinnalle ja yleensä nukahdetaan yhdessä siihen.. Loppuyö menee yleensä meidän välissä.
Mä sanoisin että noudata vaistoasi koska tuntuu noita asiantuntijoitakin olevan jotka ovat ihan eri mieltä keskenään näistä uniasioista. Jos vaan itse jaksaa yösyöttöjä niin en ymmärrä miksi ne toisaalta pitäisi lopettaa. Ja meidän kohdalla yöt vaan menee paremmin niin 🙂
Iina / Bebe au Lait
Okei eli vaikka päivisin vauva ei saisi maitoa aterioilla (siis minun maitoani minun rinnastani suoraan), yösyöillä voisi “kompensoida”? Jos nimittäin yöt pinnasängyssä eivät vielä jostakin syystä onnistu, mietin sitäkin, voiko perhepetitouhua sitten vaan jatkaa. Ja että kannattaako… Aargh, liikaa ajatuksia päässä. 🙁
Satu
Kyllä mä tyttöä yösyötin pitkälle yli 6kk iän. Mulle neuvolan terkkarityttö ei edes uskaltanut ehdottaa yösyötön lopettamista kun meidänarki oli hänelle liian haastava allergioiden vuoksi. Itse koin helpommaksi antaa kiinteät ensin ja sitten imetin päälle, ja tietysti lapsen kasvaessa maidon rooli vähenee ja kiinteän kasvaa niin siksikin koin paremmaksi täyttää mahaa ensin kiinteällä sitten vasta maidolla. Eli jos koet teidän arjen sujuvan helpommin yöimetyksen kanssa niin sit jatkat niitä, suositukset on suosituksia ja sitten on se arki jota sä elät, aina ne ei kohtaa toisiaan sanasta sanaan…
Iina / Bebe au Lait
Tuo tässä onkin suurin mysteeri, että missä vaiheessa se oikea ruoka jyrää maidon ja paljonko se vaikuttaa lapsen kasvamiseen, että kuinka aikaisin ruoka “syrjäyttää” maidon. Miksei kaikkiin äitiysjuttuihin vaan ole sitä yhtä ja ainoaa ratkaisua.
nasu86
voi kun osaisin auttaa..
meillä jäi yöllä syöminen ihan itsestään pois kun poika on kova nukkumaan.
meillä annettiin korviketta soseruokailun aikana tai ruoan päälle.
jässikällä on nyt joku vaihe että ei meinaa itse tehty ruoka millään maistua vaikka olisin sen tunkenut purkkiin…no onneksi edes purkkiruoka maistuu ja hedelmiä rakastaa 🙂
Iina / Bebe au Lait
Mähän salaa toivoin samaa, ettei tarvitsisi päättää yösyöttöjen kohtaloa.
Hyvä, jos teillä kuitenkin poika jotakin syö, että ala totaalikieltäytymislinjalle toinen. 🙂 <3
annabananas
Heips! Kuulostaapa tutuilta nuo pohdintasi. Meillä tyttö täyttää kohta vuoden ja parhaillaan on käynnissä yötissivieroitus. Iskä nukkuu tytön kanssa ja minä olohuoneen sohvalla. Raskasta homma meille kaikille, kun ei ihan suosiolla tyttö luovu saavutetuista eduista. Mutta tultiin siihen lopputulokseen, että nyt pistetään stoppi katkonaisille öille, kun olen pian palaamassa takaisin työelämään ja näillä nykyisillä yöunilla en tule siellä jaksamaan. Kokeiltiin kertaalleen jo pari kuukautta sitten unikoulua ja saatiin 3-5 yösyöttöä vähenemään aamuyön syöttöön. Heräilyt eivät kuitenkaan vähentyneet ja saatiin laukata pinnasängyn luona hyssyttelemässä ja väsytti vaan kahta kauheammin. Palattiin siis tuttuun perhepetiin ja nukuttua saatiin sen jälkeen taas edes kohtalaisesti. Saa nähä miten nyt käy, mutta parin yön perusteella vaikuttaa jo lupaavammalta. Meillä tyttö ei malttanut päivällä rauhoittua tissille tarpeeksi usein, että olisin voinut luottaa siihen että saa maitoa tarpeeksi ja tästä syystä tätä yötissirumbaa on jatkunut tähän saakka. Nyt myös kiinteiden syönti päivisin on ollut vähän niukempaa, joten toivon yötissittelyn loppumisen myötä päiväruoan maistuvan paremmin.
Kyllä näiden pienten palleroiden kanssa saa monenlaista pohtia. Asiat tuntuvat kuitenkin yleensä loksahtavan vauvalle ja muulle perheelle sopivaan uomaansa, jollain aikavälillä ainakin 🙂
Iina / Bebe au Lait
Kiitos, kun jaoit kokemuksesi! On helpompi punnita omia päätöksiä, kun tietää edes vähän, miten muualla toimitaan. Mietin jo sitäkin, että jos sitä hankkisi isomman sängyn, niin saisi nukuttua perhepedissä paremmin. 🙂
eve
Hei!
Edelliseen kirjotukseesi jo kommentoinkin, mutta jatkan vielä. Mutta meillä siis about samanikäiset vesselit.
Mietin näitä juuri samoja asioita!! Mun kohdalla tuo imetyksen tuki -sivusto ei ole ollut ehkäpä ollenkaan hyvä juttu. Siellä seilaamalla oon saanut pääni vaan entistä enemmän sekaisin 🙂 Siis tosi hyviä juttuja siellä on ja varmasti auttaa monia tosi paljon, mut minut se on vaan saanut ylikierroksille 😀 Neuvolan ohjeet kun poikkeavat jonkin verran noista tai tyyli ainakin. Ja minulla kun on tosi maanläheinen ja hyvä neuvolan täti niin häntä kyllä uskon myös.
Oon tähän mennessä imettänyt ennen kiinteitä! Mut sit imetyssivuston perusteella oonki alkanut kelaan et imetys imetyksenä ja kiinteät sit erikseen… Tai…entäpäs jos maitoa tosiaan vielä ruuan päällekin, ennen unille menoa…huh huh mitä järkeilyä. Ja mulla kun vauva ei kamalasti vaadi maitoa mut aina ku näkee tissin niin innostuu asiasta 🙂
Olin jo hetken suunnilleen tuossa viis kertaa päivässä tahdissa mut nyt imetän taas tiuhempaan. Osittain ku oon sekasi miten pitäis tehdä ja osittain koska oon kuullut et runsaampi syöminen päivällä vois rauhoittaa öitä.
Mut sekin vielä sanottava et okei, äm on parasta vauvalle jne mut välillä tuntuu et imetyksen kannattajat ajattelee kiinteät ihan vauvan vihollisena. Et kurkkua vaan jyystetään melki sinne yksvuotiaaks. En mä ihan sitäkään koulukuntaa ole.
Ja yöimetyksestä vielä, että eiköhän meidän pojut ole vielä aika pieniä vieroitukseen? Kyllä nämä yöt tästä rauhoittuu kun jätkät kasvaa ja silleen.
Tsemppiä!! Meille molemmille 😀 Tsekkaan sun blogin aina ihan ekana et onko uutta tekstiä!
Iina / Bebe au Lait
NIINPÄ! Ihan samoja ajatuksia kuin mulla ja riippuen siitä, mistä etsii tietoa, neuvot ovat aivan erilaisia. Varmasti neuvot riippuvat siitäkin, mikä on tavoite, mutta kun en hemmeti tiedä sitäkään omassa tilanteessasi. Olen niin pihalla! 😀
Emma
Lapseton nuori nainen täällä huutelee (faktat kohilleen, ei siis mitään omaa kokemusta aiheesta suhtaudu siis siihen malliin tähän kommenttiin :-D).
Ensinnäkin mä olin meidän perheen esikoinen ja V-A-L-T-A-V-A tollon n. puoli vuotiaana, kun äippä iski mulle tissin suuhun joka kerta kun inahdin 😀
Toisekseen, olisko mahdollista vähentää yösyöttöjä vähän kerrallaan? Tyylillä, ennen syötetty vaikka viisi tai kolme kertaa ja nyt pyrkii vähentämään kolmeen tai yhteen kertaan? Porrastetusti katsos. Niinhän se tulis (kaiken järjen mukaan siis) toimimaan myös päiväimetyksen kanssa jos vauva menee hoitoon jo nyt aiemmin – porrastetusti todennäköisesti sekin tulee vähentää.
Vai onko tän oltava joko tai juttu? Enhän mä aiheesta tiedä hölkäsen pöläystä, maalais järki vaan miettii 😀
Iina / Bebe au Lait
Tämä yösyöttöjuttu on siitä paha, kun ollaan synkronoitu pojan kanssa yösyötöt niin, että vauva herää syömään, kun on nälkä (ja minähän sen siis aina edes herää siihen), joten vähentäminen voisi olla hankalaa! 😀
KahdenÄippä
Syöminen päivällä lisääntyy, kun yösyönnit jää pois (molemmilla lapsilla kävi näin). Jos menet töihin keväällä, ja kun tämä ratkeaa, vähennä päivämaitoa asteittain ja siirry ilta- ja yöimetykseen, jos vain itse kestät ja jaksat!? Tai aamu- ja iltaimetykseen, muutoin pullosta tai nokkamukista korviketta/lypsettyä maitoa? Hetken kun pohdit, teille sopivin ratkaisu löytyy ihan varmasti. Mieti myös syökö vauva yöllä nälkäänsä vaiko vain tavan vuoksi? Meillä yösyönnistä tuli tapa (kun päivisin meni jo puurot, lihat ja muut), joka alkoi haitata minun unta ja jaksamista. Kyllä se silti otti äidin sydämeen ja yösyönnin lopettaminen oli rintavauvalta vaikeampaa kuin oli pullovauvalta. Aina äidin sydämeen sattuu, teki niin tai näin
Iina / Bebe au Lait
Sanoisin, että meillä tilanne on 50/50. Puolet heräämisistä yöllä on nälkää ja puolet sellaista, että on ihana hivuttautua äitiin kiinni ja kappas – se tissi osuu kuin itsestään suuhun! 😀
Aleina
Aika ihmeellisiä neuvoja olet mun mielestä saanut. Mun käsityksen mukaan vauva olisi parempi imettää ennen ruokailua juuri sen takia että se on edelleen parasta ravintoa ja vauva tietty saa sulta esim. vastustuskysyä ja jne. Yösyöttöjen lopettamista taas suositellaan hampaiden takia etteivät ne saisi yöllä hyökkäyksiä. Meillä puhkes pari päivää sitten ensimmäinen hammas, poika nyt 1,5vk vajaa puoli vuotta niin kai tässä tarvii pikkuhiljaa pehmeesti yrittää lopettaa yöllisiä hörppyhetkiä. Meidän tuttu imetti yli yksi vuotiasta lastaan niin lääkäri oli käskenyt lopettaa imettämisen koska “toihan on jo insestiä” joten tarvii kai muistaa että noita neuvojia on joka lähtöön ja tehdä juuri niin kuin ITSE näkee parhaaksi.
Iina / Bebe au Lait
Totta! Tuon hoitaja muuten sanoi yhdeksi syyksi, että kun hampaita tulee, niitä suojellaan yösyöttöjen lopettamisella. (Näin laho mun pääni oikeasti on, tarvitsisin kaiken paperilla.) 🙂
Anna
Tuolla Facebookin imetystukiryhmän sivuilla sanotaan, että uusimman tiedon mukaan rintamaito ei ole haitaksi hampaille. Eli yösyöttöjä voisi näin jatkaa niin pitkään kuin äidistä ja vauvasta on hyvä. Myös joillain hammaslääkäreillä on vanhentunutta tietoa!
Muutenkin ajattelen, että se, mikä äidistä ja vauvasta tuntuu hyvältä, on paras vaihtoehto. Teillä varsinkin yösyöminen kuulostaa tosi helpolta, joten jatka sitä jos haluat. Poika ainakin taitaa haluta 😉 Meillä poika ei ole koskaan ollut kovasti rinnan perään, vaan aika usein joudun päivällä houkuttelemaan häntä syömään rintaa. Näin ollen en todellakaan aio vierottaa häntä yösyönneistä, jotka sujuvat hyvin (tosin näyttää että hän itse on vähentämässä sitä), koska pelkään että hän hylkää rinnan sitten kokonaan. Vauvan pääasiallinen ravinto on kuitenkin rintamaito vuoden ikään asti! Voisin kuvitella että tihennetyt imetykset voisi teilläkin auttaa? Eli jos vain suinkin poika huolii rinnan kun tarjoat, niin imetä useammin. Meillä tuo on toimimaton neuvo, sillä poikani ei tosiaankaan halua imeä jos ei ole nälkä 😀 tässäkin on puolensa: hyvä puoli on se, että rintaa ei tarvita lohdukkeeksi tms. Mutta samalla se on kyllä huono puoli, sillä kadehdin joskus niitä äitejä, joiden vauvoille rinta on se tärkein lohdun tuoja.. eli kehottaisin nauttimaan imetyksestä ja tekemään kuten parhaaksi näet!! 🙂 minä olen päättänyt luottaa itseeni ja vauvaan, me kyllä tiedetään miten meidän on paras :))
Arvonnassa voittamani sitteri on muuten ihan huippu! 🙂
Iina / Bebe au Lait
Juuri lueskelin eilen aiheesta! Hämmentävää kyllä, että neuvoloissa jaetaan vanhentunutta tietoa. Samoin jotkut hoitajat käyttävät kuulemma kasvukäyriä, joita ei ole korjattu nyky-yhteiskuntaan sopiviksi.
Kiva kuulla, että sitteri oli mieleen! <3
Anna
Tässä vielä linkki tekstiin imetyksestä ja hampaista. 🙂
http://www.imetys.fi/itu/hampaat.php
Iina / Bebe au Lait
Kiitos! Tallennan tämän, että ehdin lukea, kun poika nukahtaa. 🙂
Anna
Kirjoitin tähän kommentin, johon oli lisäyksenä vielä tuo linkki.. katosiko se johonkin matkalla? :/
Iina / Bebe au Lait
Ei. Mä olen vaan vähän hidas julkaisemaan näitä. :/
Jut
Olen vasta raskaana, joten mielipiteeni ovat nyt aivan täysin mutu-pohjaisia eikä niillä ole mitään tekemistä käytännön kanssa 😀
Mutta tuota “maitoa ennen vai jälkeen soseen” -kysymystä mietin siltä kannalta, että jos soseen antaa ensin, niin sitä ainakin menisi sitten maksimimäärä. Kun sitähän on varmaankin tarkoitus tässä muutenkin lisäillä, nyt kun poika kasvaa?
Se, että neuvola haluaa pojan kasvavan, mutta yösyötöt jätetään pois, en oikein tajua? Ei mene jotenkin logiikkaan? Mutta, ehkä tällä varmistetaan se, että poika keskittyisi sitten päivisin syömään paremmin, kun ruokaa ei ole saatavilla periaattessa aina kun tarvii? Auttaisikohan sitä kautta siis määrien nostoon ja sitä kautta kasvuun? Ja vaikka rintamaito onkin parasta, niin onkohan se liian “laihaa” kuitenkin jo puolivuotiaalle?
Niinkuin sanoin, tässä kommentissa ei ole mitään järkeä, koska vain pohdin asiaa “lapsettoman” näkökulmasta…huoh 😀 Mutta oli pakko silti näpytellä kun jäin itsekkin asiaa miettimään!
Iina / Bebe au Lait
Noita pohdiskelin minäkin. Jos äidinmaidoissa on kuitenkin hurjasti energiaa, luulisin jotenkin, että sen olisi hyvä olla “ykkösravinto”, mutta miksi sitten kiinteitä lisätään niin paljon? Ja miksi yösyötöt lopetetaan, kun niitä hampaitakaan, joiden suojeleminen maitosokerilta selittäisi tämän ohjeen, ei vielä ole? Liikaa kysymyksiä, liian vähän vastauksia. 🙁
Tiitsi
Hei, tähänkin on vielä pakko sanoa sananen! Hampaat ei ole syy lopettaa yösyöttöjä! Jos moista jossain väitetään, se on väärää ja vanhentunutta tietoa. Tästä on ihan tutkimuksia, joihin löytää enemmän esim. fb:n taaperoimettäjien kautta.
Maidon koostumus ei käsittääkseni myöskään suuremmin oikeasti muutu. Esim. puheet “sokerimaidosta” yms. on ihan liibalaabaa.
Finellin mukaan äidinmaidossa on keskimäärin 65 kaloria 100 grammassa. Siitä voi sitten laskeskella, että kuinka monessa kasviksessa on vaikka mitään vastaavaakaan.
Iina / Bebe au Lait
Tuosta aiheesta juuri eilen lueskelinkin, että kumma, ettei hoitajille ole päivitetty tuota tietoa. O_o
eeeja
Ehdinpäs kerrankin kommentoimaan reaaliajassa! Meidän poika on nyt 7kk, kiinteät aloitettiin tiheää yösyömistä ehkäisemään jo 4,5kk iässä johon asti oli täysimetyksellä, kasvun puolesta ei olisi ollut tarvetta sillä painoa on tullut joka kuukautta kohden 500-1000g. Siinä mielessä en siis osaa ottaa kantaa, että kasvaako paremmin maidolla vai kiinteillä, meillä on kasvanut yhtä hyvin kiinteiden aloituksen jälkeenkin. No, ei auttanut kiinteät yöheräilyyn, poika söi ja syö edelleenkin varmaan lähinnä vaan tottumuksesta/läheisyydenkaipuussaan. Tähän väliin pakko mainita, että poika nukkui kolmen kuukauden ikään asti sikeästi omassa sängyssään, syöden max.kaksi kertaa yössä. Yhtäkkiä kun heräilyjä alkoi olla kolmesta kuuteen yössä, niin johan oli äiti ihmeissään.
Mutta, tällä hetkellä siis päivärytmi meillä näyttää lähes tismalleen tuolta sinun hahmotelmalta, sillä erotuksella että välipalana on pelkkää rintamaitoa. Eli 5 maitokertaa riittää meillä ainakin hyvin kun kiinteää menee jo täys lista, älä huoli. 🙂 Ja meillä ainakin vaihtelee eri aterioilla tuo että imetänkö ennen vai jälkeen ruuan. Aamulla ensin puuro, mutta päikkäreiden jälkeen yleensä ensin rintaa, kiinteiden yhteydessä sitten hörpitään vielä ruokajuomaksi korviketta mukin reunasta. En oo kyllä huomannut että vaikuttas syödyn kiinteän määrään tuo järjestys mitenkään.
Mutta sitten siitä yöimetyksen lopettamisesta. En kyllä keksi muuta syytä mihin perustuu neuvolantädin neuvo lopettaa yöimetykset, kuin sen että huonosti kiinteiden syöminen päivällä voi olla runsaiden yöimetysten seurausta kuulemma. Mutta noin muuten en kyllä ehkä lähtis kasvun vuoksi lopettamaan yöimetystä. Koska tosiaan äidinmaito on vauvalle hyväksi. Että jos et noihin mainitsemiisi muihin tekijöihin vedoten halua lopettaa perhepetiä ja yöimetystä niin sanoisin että jatka ihmeessä! 🙂 Vaikka sanotaan, että puolivuotias ei enää tarvi yömaitoa niin ei se välttämättä kaikkien kohdalla päde, ja unikoulu ei aina onnistu. Täällä kokeiltiin unikoulua heti puolivuotiaana omasta aloitteestamme, minä varsinkin aloin olla päivisin jo kävelevä zombie, kun yöt oli sellaista hulabaloota imettäessäni sohvalla useita kertoja yössä, että hyvä jos ehdin sängyssä olla ollenkaan. Poika nukkui siis omassa sängyssään, siksi sohvalla imetys. Eka yön raastavan huudatuksen jälkeen todettiin että ei taida olla poika valmis olemaan kokonaan syömättä, ja päätin että kertaan tai kahteen jos saataisiin karsittua imettyskerrat yössä, että sillä se ainakin pärjäisi. No, pari kolme seuraavaa yötä menikin niin että poika heräs sen kaksi kertaa vaan syömään, mutta pikkuhiljaa heräämiset taas tihentyi kun poika huomasi että tissiä saa sittenkin aina kun herää, ja nykytilannehan on se, että illalla nukutan omaan sänkyyn ja loppuyö menee äidin kainalossa lähes kokoajan tissi suussa 😀 eipähän tarvi nousta jatkuvasti. Täytyy ottaa varmaan joskus se unikoulu uusiksi kunhan jaksaa, heh.
Ja anteeksi kilometrikommentti, en vaan osaa näköjään ilmaista asiaani lyhyesti! 😉
Iina / Bebe au Lait
Tavoitteena voisi kyllä olla saada poika syömään paremmin ruokaa. Unikoulutarinat kuulostavat vaan niin radikaaleilta, että kauhistuttaa ajatus siitä, että edes kokeilisi sitä, vaikka palaisikin perhepetiin. Nyt alkaa olla varmaankin aika totutella siihen, että äitinä oleminen ei ole aina halimista ja pusimista, vaan niiden rajojen tekeminen saattaa joskus tuntua pahalta. :/
AnniK
Tuossa onkin paljon pohdittavaa, eikä minulla kyllä ole antaa oikeaa vastausta. Esikoisen kanssa annoin yleensä päivisin rintamaitoa soseruokailun jälkeen, ja yösyötöt lopetin 5 kk ikäisenä (sujui helposti, mutta vauva nukkui jo omassa sängyssään). Ja meillä ei tosiaan kasvun kanssa ollut mitään huolta. Tapoja on varmasti niin monta kuin on äitiäkin, ja omaa vaistoaan kannattaa aina kuunnella.
Yksi juttu minua kyllä yleisesti ärsyttää. Nimittäin se, että ensin opetetaan vauva nukahtamaan rinnalle ja annetaan öisin jatkuvasti maitoa, ja sitten lapsen ollessa 1-vuotias valitetaan, että onpa rankkaa. Enkä nyt tarkoita, että sinä olisit valittamassa, mutta näitä vaan näkee ja kuulee yllättävän paljon. Ehkä neuvolassakin siksi rohkaistaan yösyöttöjen lopettamiseen, sillä onhan se rankkaa, jos kuukaudesta toiseen joutuu kärsimään huonoista yöunista.
Iina / Bebe au Lait
Tiedätkö, pohdin tuota paljon silloin, kun oli se hetki, kun olisin voinut “valita” sängyn tai oman kainalon vauvan nukkumapaikaksi. Järjellä olisin halunnut pojan nukkuvan sängyssä, mutta kun meni kokeilemaan, miten ihana on, kun rakas nukkuu pää kainalokuopassani ja kun mieskin rakastaa herätä pienen käden kosketukseen poskellaan, peli oli menetetty. Perhepeti on kuin huumetta, jonka seuraukset tietää, mutta jota kokeilee silti.
Sallakoo
Tee ihan niinku sun oma sydän sanoo! Tietenki mikä on järkevää sun mahdollisen työnmenon kannalta. Lähinnä että oon todennu niin monesti että neuvolan neuvot on niin yleispäteviä ja jokseenki periaatteellisia. Itellä tuli ainaki tytön ollessa n8kk semmonen tunne et nyt loppuu yösyötöt , syynä tissillä roikkuminen vaan lisäänty eikä talossa enää nukuttu. Lähinnä että ikää ja painoa ei kannata niin kriittisesti kattoa, jos kerta hyvin on asiat siinä suhteen, et se on se tunne mikä tulee.. 😉 mun mielipide, jos mitään otit selvää 😀
Iina / Bebe au Lait
Pointti tuli perille ja yleensä pyrin näin toimimaan, MUTTA voi hämmennys, kun menee välillä pienen ihmisen maailma sekaisin, kun kaikki neuvot tuntuvat ristiriitaisilta keskenään. O_o
Susu
Mun mielipide. Että älä lopeta yösyöttöjä jos ne teille sopivat. Jos tosiaan (joku kommentti oli hyvä mis sanottiin et on annettu väärää tietoa) sinulle sopii ja jaksat heräillä yöllä niin jatka ihmeessä.
En kyllä ymmärrä tota 5 kertaa päivässä juttua vielä puolivuotiaana.. Sä satut nyt olemaan lohduke, ” elävä tutti” (hyvä niin!) mielihyvä, jne niin usko itseesi. Kaikkea ei onneksi tarvitse tehdä niinkuin sanotaan. Ohjeita voi antaa, mutta..
Ruokailussa imetys on sun päätettävissä. Jos imetät ruokailun jälkeen, on se niinku maidot päälle ja jos ennen, niin en kyllä näe mitään vikaa siinäkään. Kinkkisiä juttuja..
Tsemppiä. Kyl sä osaat!
Iina / Bebe au Lait
Eli hengitän syvään ja jatkan tiedonkeräämistä. <3
Amanda
Hei, hauska lukea blogiasi koska kuljen ihan samoja polkuja. Olen sinua vuoden nuorempi (luulisin) tyttäreni on viikon nallepoikaa nuorempi ja sama tilanne kummittelee keväällä. Tarkoitus oli olla pitkään kotona mutta joskus elämä viekin eri suuntaan vaikka se onkin kipeätä hyväksyä.
Amanda
Huvittavaa muuten että minusta tuli lukijasi jonkun ilkeämielisen keskustelun ansiosta. Pisteet siis sinulle, ei tainnut olla heillä tämä päämäärä
Iina / Bebe au Lait
Haha! Kiva, jos näistä “ystävällisistä keskustelupalstakriitikoistakin” on joskus jotakin hyötyä”! 😀
Iina / Bebe au Lait
Olisipa kristallipallo, josta näkisi tulevan, niin voisi suunnitella tämänkin asian paremmin. 🙂
Nanna
Ensinnäkin haluan antaa sinulle virtuaalirutistuksen; neuvojen ja oman sydämen ristivedossa ei ole helppoa silloin, kun oman lapsen hyvinvointi on kyseessä. Jos Pallogrilli kasvaisi mallikkaasti, olisi helppo mennä oman mielen mukaan. Kun kasvu kuitenkin on ollut niukahkoa, mielessä pyörii varmasti kaikenlaisia epäilyksiä.
Itse varmaan miettisin, millaisena haluaisin imetystaipaleen jatkuvan. Jos toiveena olisi sen jatkuminen vielä hyvän aikaa, ottaisin yhteyttä Imetyksen tuki ry:n tukiäiteihin. Heidän kanssaan voi varmasti pohtia tuota mahdollista työkuviotakin. Jos taas kiinteisiin panostaminen tuntuisi oikealta, laittaisin protskua ja kasviöljyjä kehiin.
Yöimetyksiä ei ole mitään tarvetta lopettaa, ennen kuin ne alkaa rassaamaan teidän perhettä. Mitä miehesi ajattelee perhepedissä nukkumisesta? Kokeeko hän itsensä syrjäytetyksi, vai onko se hänestäkin hyvä juttu? Nukkuuko Pallogrilli teidän välissä vai sun vieressä? Jos välissä, niin onko häntä mahdollista siirtää reunaan (seinän viereen tai sänkyä pinnissivuvaunulla jatkamalla)?
Iina / Bebe au Lait
Ja jälleen herää ihmetys. Miten muille, joiden vauvalle pitäisi saada lisää kasvua, suositellaa öljyä, mutta meille siitä ei edes mainita neuvolassa? Aargh!
Perhepetihän on meillä salainen pahe kummallakin vanhemmalla. Sekä minä että mies tungemme joskus liiankin aikaisin nukkumaan, kun se porukalla uneen valmistautuminen on vaan niin ihanaa. MUTTA tuo ajatus pojan siirtämisestä välistämme pinnasänkyyn, joka kuitenkin olisi sängyssämme kiinni, voisi olla hyvä kokeilla. Kiitos siis tästä! 🙂
Nanna
Ekasta viestistäni jäi lahjakkaasti pois pääajatus, jonka vuoksi noita perhepetikysymyksiä latelin: perhepedistä ei ole haittaa parisuhteelle, jos kumpikin nauttii lapsen vieressä nukkumisesta ja on sinut asian kanssa.
Itselläni ainakin on taipumusta pyrkiä ennakoimaan ja torjumaan mahdollisia tulevia ongelmia jo ennen kuin mitään todellista viitettä on näkyvissä. Silloin jää kuitenkin näkemättä, että (esim.) juuri tässä hetkessä koko perhe nauttii samassa sängyssä nukkumisesta. Sitä, mikä ei ole rikki, ei tarvitse alkaa korjata vain siksi että se ei _ehkä_ joskus myöhemmin olekaan enää hyvä juttu.
Iina / Bebe au Lait
Olipa kauniisti ja viisaasti sanottu. <3
Sari
Hei! En ole ennen blogiisi kommentoinut, seurannut kyllä. Olen jo ” konkari” imetysten suhteen, meillä on 4 lasta, joista vanhin jo 15 v ja nuorin 2v. Olen imettänyt lapsiani n 15kk, sattumoisin kaikkia yhtä pitkään. Kaikki ovat saaneet päivällä rintaa silloin kuin ovat halunneet.. Nukkumaan mennessä ja välipalana jne. ( kaikilla terveet hampaat…) Kuopukselta lähdin äitiysloman päätyttyä töihin, mies jäi kotiin. Imetystä jatkoin niin kauan kuin hän halusi, imetin siis töistä tullessa ja pitkin iltaa tai ainakin nukkumaan mennessä. Yöimetyksen olen lopettanut n 10-12kk ikäisenä., paitsi esikoinen lopetti yösyönnit itse 10kk ikäisenä. Meilläkin esikoinen ja kuopus kasvoi jossain vaiheessa hitaasti ja kävimme kasvukontrolleissa. Rintalapsille on aika tyypillistä että puolen vuoden tietämillä kasvussa tulee notkahdus. Esikoisen kohdalla olin tosi huolestunut vaikka poika oli perustyytyväinen. Kuopuksen kohdalla en stressannut koska vauva selvästi oli hyvinvoiva.. Meilläkin pojat ovat nukkuneet maitobaarin äärellä koska minä koin sen helpoimmaksi. Parisuhde ei niihin muutamaan kuukauteen kaadu ja liekö tästä johtuvaa mutta kunhan yöimetys sitten loppui pojat ovat kaikki nukkuneet yönsä läpi
Iina / Bebe au Lait
Voi, mikä helpotus kuulla, ettei töihinpaluu tarkoita imetyksen lopettamista, vaan se voi muuttua vain rytmiltään! Saanko kysyä, miten helppo lapset oli opettaa aikanaan pois siitä, että nukutaan äidin rinnalla?
Sari
Mun sepustus oli näköjään niin pitkä että loppu katosi jonnekin
Iina / Bebe au Lait
Mutta se, minkä ehdit kirjoittaa, oli juuri se, mitä kaipasinkin nyt kuulla! 🙂
Jenni
Pyydä sille joku kiva blogitavara esim kahvinkeitin, sillähän se rauhottuu jos on yhtään suhun tulle. Hitokseen vaan blogikrääsää lapselle!
Iina / Bebe au Lait
Kannattaisi sinunkin varmaan puhua joskus tunteistasi, niin eivät noin patoutuisi tuntemattomia ihmisiä vastaan. Voimia arkeen. <3
ebba
Myös täällä pohditaan samoja asioita. Meidän poikamme kolmisen viikkoa vanhempi kuin teidän ja kyllä, imetän öisin edelleen juurikin 2-5 kertaa. Poika siirrettiin perhepedistä omaan sänkyyn vuoden vaihteessa ja se meni yllättävän kivuttomasti, vaikka sitä etukäteen kovasti stressasin. Onhan toki uuvuttavaa nousta hakemaan vauvaa rinnalle monta kertaa yössä, mutta muuten häntä on vaikea saada jaatkamaan uniaan. Kauhulla odotan yöimetysten lopettamista. Olen kuitenkin ajatellut että jos poika haluaa syödä niin silloin syötän häntä, ainakin minun äidinvaistoni sanoo niin. Kyllä asia vaivaa myös minun päätä ja tiedän että jossain vaiheessa yöimetys on lopetettava, mutta ei ihan vielä 🙂 eiköhän me äidit loppupeleissä tiedetä, miten parhaiten vauvojamme hoidetaan. 😉 Tsemppiä!
Iina / Bebe au Lait
Saanko kysyä, ovatko yöimetykset harventuneet, kun poika nukkuu yksin? Unelma kyllä olisi, jos perhepedin “purkaminen” aikanaan sujuisi kivuttomasti. 🙂
Sanna
Esikoisen kanssa yksi haastavimmista jutuista oli sietää neuvojen ja ohjeitten eriäväisyyttä ja soveltuvuutta omaan elämään. Oikeasti, jokainen tyylillään minusta, kunhan vauva saa tarpeeksi ruokaa ja kasvaa ja kehittyy. Muistan, kuinka itse oikein tuohduin joskus neuvoista jotka eivät sopineet omaan kyseiseen fiilikseen. Toisaalta taas niin kyllähän niitä kaipasikin. Kimuranttia.
Jälkeenpäin kun sitten katsoo sitä omaa lasta tulee vain miettineeksi, että mikähän siinä oli niin “hankalaa”. Hieno poika, kituutti vähän alussa painokäyrällään, mutta syö monipuolisesti ja on ihan tavallinen, ihana muksu. 🙂
Meillä on 3,5kk kuopus ja hänen kohdallaan en ole edes EHTINYT miettiä, että montako kertaa imetän ja missä välissä ja koska kiinteät ja koska pois perhepedistä. Kas kummaa kun sujuu vauva-aika leppoisammin, hehe. Se mitä kaiketi koitan siis sanoa, että voit kuunnella neuvoja hamaan tappiin, mutta päivän päätteksi ei ole niin väliä millä tyylillä vedät jos se teille sopii. Vai onko kukaan kuullut, että Suomessa olisi jonkun ihan tolkun ihmisen lapsi ollut aliravittu tms. 🙂 Ja tiedän kuinka ärsyttävä neuvo tämäkin on, että relaa, koska niin se viissin vaan on, että esikoisen kanssa sitä ylianalysoi ja säätää kaikenlaista.
Tsemppiä! <3
Iina / Bebe au Lait
Mulla on aivan sama tilanne! Arjen haasteet ovat rankkoja, mutta rankinta on kyllä se, kun ongelmiin ei vaan voi saada yksiselitteistä ratkaisua. Luonnontieteilijä ei aina ymmärrä tällaista maailmaa! 😀
Nuutsa
Kahden lapsen äitinä voin sanoa, että jokainen lapsi on erilainen. Jos haluat vielä imettää öisin ja se ei teitä ja teidän unta häiritse, niin imetä. Kyllä se lapsi alkaa jossain vaiheessa sitten antamaan merkkejä, jos maitoa ei haluakaan. Meillä neiti söi vielä yksi vuotiaanakin öisin. Tosin annoin lopulta hänelle vettä juomaksi. Yösyönti loppui yhtäkkiä lomamatkalla, kun oli vissiin niin väsynyt yöllä, että ei jaksanut nousta syömään ja siitä se sitten lähti. Seuraavana yönä en sitten antanutkaan, vaan silittelin unille.
Yleisesti kaiken uuden oppimisessa lapsen kanssa on kolmen päivän sääntö. Kolme päivää, kun jaksaa sitkeästi totuttaa uuteen, niin sen jälkeen yleensä helpottaa. Esim. juuri itsestään nukahtaminen öisin, kolme yötä ja sitten huuto vähenee. Niin tässä yösyönti jutussakin. Kolmannen yön jälkeen ei enää herännyt edes haluamaan mitään.
Ota siis ihan rauhassa.
Ja sen nukkumisenkin kanssa.. Neiti kohta 7 veekin tulee vielä välillä keskeen nukkumaan, joten se perhepeti on ihan sallittua, jos se ei teitä itseänne häiritse.
Iina / Bebe au Lait
Kiitos tästä! Kolmen päivän sääntö onkin uusi tuttavuus. 🙂
annina
Hui, aika vaikea tilanne varmasti. Meillä soseiden kanssa juo vettä ja siitä siirrytään sohvalle juomaan korvike. Nyt syö /juo maitoa 4-5 kertaa vrk. Välipala on vähän tahtojen taistelu kun vauva keksinyt että syö vaan tuon 4 kertaa. Yöruokailun lopetti silloin 2kk iässä mutta jos olisi tarve pienellä antaisin kyllä edelleen öisinkin.
Iina / Bebe au Lait
Kyselin tuosta vedestäkin juuri neuvolassa ja sain kuulla, ettei sitä anneta vauvoille kuin kuumeessa (jos nestehukka uhkaa) ja pahalla helteellä (samasta syystä). Toisaalla taas neuvola ohjeisti aloittamaan veden antamisen heti kiinteiden kanssa. Mistä sitä tietää, mitä tehdä…
Miuku
Vedestä: meillä tyttö ottaa soseiden päälle ihan pienet vesihuikat, on samanikäinen teidän pojan kanssa. Lähinnä harjoittelee nokkamukin käyttöä (semmoin mitä pitää vähän imeä/jäystää että saa vettä), totuttelee veden makuun ja saa hieman suuta puhdistettua. Näin neuvolan ohjeistuksella.
(Syömisestä vertailun vuoksi; syö yöllä 2 kertaa, huonona yönä 4. Päivällä menee aamu- ja iltapuuro, kasvissose ja hedelmä-/marjasose jonka lisäksi rm ~6krt. Itse ole antanut rm:n n. puoli tuntia ennen soseita, yleensä aina heräämisen jälkeen.)
Iina / Bebe au Lait
Kiitos tästä! Vesi hämmentää kyllä, kun siihen suhtaudutaan neuvoloissa niin eri tavalla. Meillä jätetään antamatta, ettei täytä vatsaa turhaan. (Tämä siis neuvolan perustelu.)
annina
Joo meillä vesi määrät vuorokaudessa alle desi. Kiinteitä syö vaihtelevalla ruokahalulla mutta maitoa vähentää koko ajan, ei vaan mene alas. Siis juo kyllä jotain että ihan paniikin aika ei ole vielä. Vettä tuo pieni rakastaa :). Plussa käyrillä täällä. Sinänsä aika hassua että eka vesi ns kielletty ja parin vuoden päästä vesi on sitten se ainoa oikea :).
Iina / Bebe au Lait
Niin on! Tuli sama mieleen tuosta vedestä. 🙂
Tiitsi
Luulen, että tarkoitetaan ettei sillä vedellä korvata maitoa? Kiinteiden kanssa yhdessä meillä aloitettiin nokkamukiin tutustuminen (6 kk) ja siitä saa ruokailujen yhteydessä vettä. Tuolloin puolen vuoden ikäisenä imetin miten milloinkin ennen tai jälkeen ruokailujen vähän tilanteesta riippuen. Meillä tyttö on ollut ajoittain vähän huono syöjä ja yritin imettää ruokailujen jälkeen, että ei olisi aina vain maidolla täyttänyt vatsaansa. …nyt voin kyllä todeta, että se maito tuntuu menevän ihan jonnekkin eri vatsaan ja on enemmän tähtien asennosta kiinni, miten sitä ruokaa milloinkin menee, riippumatta siitä onko imettänyt ennen vai jälkeen.. 🙂
Ah, pahoittelen näitä lukuisia kommentteja mutta huomaan että mulla on niiin paljon tästä aiheesta sanottavaa, kun paljon olen itse paininut näitten asioitten kanssa ja osittain jälkikäteen katsottuna niin turhaan.
Iina / Bebe au Lait
Mulla on muuten ihan sama tunne, että maidolle on eri vatsa. Vähän kuin jäätelölle. 😉
emilia
Hei!
Meidän tyttö on 5 päivää teidän poikaa nuorempi ja on aika samankokoinenkin,tosin syö vasta kahdesti päivässä kiinteitä, pikkuhiljaa lisäillään. Kävimme tänään neuvolassa ja terveydenhoitaja sanoi että ei missään nimessä kannata vielä lopetella yösyöttöjä vaikka kiinteitä tässä pikku hiljaa lisäilemmekin. Sitä kannattaa miettiä vasta sitten lähempänä 1 vuoden ikää. Mutta tässäkin kaupungissa neuvot eroavat huomattavasti, ystäväni jolla on pari kuukautta vanhempi lapsi niin sai neuvon jo lapsen ollessa 5 kk että pois makkarista imettämästä ja vähän vähemmälle sitä yöimetystä kun imetti yöllä 3 kertaa.
Meidän th sanoi niin että jos maito uppoaa kiinteiden jälkeen hyvin niin voi antaa ensin kiinteät mutta jos maitoa ei enää meinaa mahtua masuun niin sitten annetaan ensin maito ja sitten kiinteät koska se maito on kumminkin sen verta tärkeää noin pienelle. Meillä nukutaan alku yö omassa sängyssä ja sitten kun herää syömään niin jää viereen nukkumaan. Sanoisinko että meidän terveydenhoitaja on aika maalaisjärjellä varustettu, itsekkin 3 lapsen äiti ja ikää lähemmäs 50. Ja sanoi myös nukkumiskuvioista niin että se miten äiti ja lapsi molemmat parhaiten nukkuvat lienee paras vaihtoehto et tämäkin liene ihan perhekohtaista. 🙂
Iina / Bebe au Lait
Kiitos, kun jaoit tämän neuvon! Eilen juuri mietiskelin, että kumman paljon sitä maitoa menee, vaikka juuri on syöty iso annos kanaa ja bataattia. 🙂
Äni
Muiden kommentteja lukematta kehottaisin jälleen vain tekemään juuri niin kuin teiltä itsestänne hyvältä tuntuu. Itse aloin vähentää yöimetyksiä puolen vuoden merkkipaalun jälkeen, mutta lähinnä vain koska yöt alkoivat mennä hulinaksi ja vauva käytti tissiä öisinkin nukahtamisen apuna huvituttina – eikä siis nälkäänsä. Koska tuo verotti liikaa minua äitinä (herätä joka ikinen yö 10-25 kertaa, laskimme ja tilastoimme monta yötä), aloimme opettaa vauvaa nukahtamaan itsekseen. Se ja lopulta 8-9kk ikäisenä omaan huoneeseen siirto rauhoittivat rikkonaiset yöt ja lopulta kaikki nukkuivat hyvin. Mutta, korostan edelleen, että tein tämän vain meidän tilanteemme helpottamiseksi. Jos yöimetys ei olisi muuttunut huvitutteiluksi ja sitä kautta ongelmaksi, olisin jatkanut sitä niin kauan kuin hyvältä tuntuu ja kuin vauva olisi tarvinnut.
Neuvolan ohjeissa kannattaa myös muistaa se, että harva terkkari on virallinen imetysneuvoja. Ja sekin, että terkkarien ohjeet vaihtelevat kunnasta toiseen huomattavasti, ja jopa ihan saman neuvolankin sisällä. Hyvin paljon neuvoista riippuu mielestäni terkkarin omista vakaumuksista ja opista mitä on saanut. Hyvä että neuvovat, mutta perhe itse tietää miten on hyvä (kunhan lapsi kasvaa ja on perusturvallinen koti).
Iina / Bebe au Lait
Olisi muuten ihana, jos terkkari olisi myös imetysneuvoja. Ei sellainen hysteerinen “maailma romahtaa, jos vauva edes näkee tutin” -ihminen, vaan kannustava ja tukeva. <3
tiks
Nykyään kaikki (ainakin pääkaupunkiseudulla) valmistuvat terveydenhoitajat ovat myös imetysohjaajia, eli käyneet imetysohjaajakoulutuksen. Kuuluu perusopintoihin. Vanhempaa sukupolvea on sitten työpaikka kouluttanut, eli tilanne vaihtelee.
T: Terveydenhoitaja, imetysohjaaja
Iina / Bebe au Lait
JES! 🙂 <3
Maiju
Aivan mahtava lukea näitä vauvan kehitykseen ja ruokaan liittyviä juttuja blogistasi (yleensä täytyy myös luetuttaa miehellä). Kuljemme n. kuukauden teitä jäljessä tyttäremme kanssa. Sain eilen kirjoituksestasi ahaa-elämyksen, että olen syöttänyt tyttöämme aivan liian tiheästi. Tänään sitten jo laitettiin ruokarytmit kuntoon. 😉 Nukkumisen kanssa meillä on alusta asti haasteita. Jo 3-4 kk neuvolassa saimme vinkkiä siirtää tyttö omaan sänkyyn ja huoneeseen. Sitä olin silloin jo itse miettinyt ja niinhän me siirto tehtiin. Tähän oli syynä lukuisat heräämiset sekä tytöllä, että minulla. Oma huone mahdollistaa tytön rauhallisemman unen kun minä ja mieheni ei häiritä ja itselleni paremmat unet kun en herää jokaiseen tytön liikkeeseen. Järjestely on toiminut. Heräilyjen määrää se ei kuitenkaan tarpeeksi vähentänyt, mutta ne saatiin kuriin kun kiinteitä ruokia alkoi mennä enemmän (neuvolan suosituksilla aloiteltiin pikku hiljaa 3,5 kk iässä. Ja jottei menisi helpoksi niin hampaiden tulo sekoittaa meillä ainakin sekä ruokailut, että unet (kahta ensimmäistä hammasta tehty nyt kolme viikkoa).
Iina / Bebe au Lait
Kylläpä aikaisin ohjeistivat teitä siirtämään tytön omaan huoneeseen. Mietin tuossa 4 kk kohdalla meilläkin samaa, mutta se jotenkin jäi, kun aiheesta ei neuvolassa puhuttu. Meilläkin on hammasvaihe, joka kyllä tuntuu vaikuttavan aivan kaikkeen tällä hetkellä.
Pisteet sinulle, jos olet miehenkin saanut tätä jorinaani lukemaan! 😀
Siiri
Älä vähennä. Voit syöttää öisin vaikka siirrätkin lapsen pinnikseen. Laitat vain hereillä sinne. 🙂 voi olla että oppii nopeasti nukahtamaan. Kannattaa kuitenkin suojella selkää. Lapsi voi alkaa vieroittua rinnasta kun menet töihin, tai sitten onnistuu helposti aamu/ilta/yöimetys + korvike tms. siinä sivussa. Vauvoista ei tiedä 😉
Iina / Bebe au Lait
Tuota voisi kyllä joka tapauksessa kokeilla, että kuinka hyvin tämä meidän tapaus oppisi nukkumaan omassa sängyssä. Vaikka siis yöimetystä jatkaisi. 🙂
Tiitsi
Luen näitä juttuja takaperoisesti ja ehdin jo yhden kommentin laittaa mutta tähänkin on sanottava, että voi toimia ihan hyvin! Me nukuttiin perhepedissä vain 1-2kk ja sitten vauva siirtyi omaan sänkyyn, joka oli minun sänkypuoliskoni vieressä. Tämä sen vuoksi, että minulla oli edelleen niin ikäviä liitoskipuja ja nukuttiin kaikki toosi levottomasti perhepedissä. Öisin syöttelin kuitenkin ihan “normaalisti” ja tein sen aina istualtaan sängyssä, sängynpäätyseinään nojaten. Näin ei käynyt vahinkonukahduksia äidille ja lapsi tuli siirrettyä sinne omaan sänkyyn.. Ja se oli minusta ergonomisempaa myös siinä kohtaa.
Iina / Bebe au Lait
Tuota pitäisi kyllä koettaa. Käsi ojossa kun nukkuu, ei voisi pahempaa hallaa tehdä niskoilleen. :/
Niina
”tissinhimoisen” vauvan nukuttaminen vieressä antamatta rintaa on kidutusta sekä äidille että pojalle.
EI pidä paikkaansa, vauvan syöminen yöllä yli puolivuotiaana on enemmänkin läheisyyden kaipuuta, kun nälkää…
Suosittelenkin, että jos lopetat yösyötöt annat pojan silti nukkua vieressäsi… Voi olla liian rajua viedä kerralla yöltä sekä läheisyys, että rinta…
Iina / Bebe au Lait
Hyvä tietää. Kiitos korjauksesta! Tässä jälleen hyvä esimerkki siitä, miten kuuntelemalla omaa maalaisjärkeä, oltaisiin menty metsään. :/
Tiitsi
Mun on tähän nyt ihan pakko sanoa, että tuokin juttu, että tsadaaam, vauva on 6kk niin se ei enää _tarvitse_ ruokaa yöllä. Vauvelit on aikamoisia yksilöitä. Itse stressasin asiaa ja koin neuvolasta kovaa painostusta yöimetysten lopettamiseen viime kesänä (vauva silloin 6-8kk) ja sain “armonaikaa” helteiden vuoksi. HMM.
Onneksi löysin jostain sisältäni sitä omaa ääntäni ja jaksoin etsiä itseäni ja tuntemuksiani tukevaa juttua niin, että pystyin ilman huonoa omaatuntoa jatkamaan niitä yösyöttöjä. Ja jatkan niitä edelleen. “Vauva” on 13kk nyt. Kun vauva oli n. 11 kk, tunsin, että se oli ehkä saavuttanut sen maagisen “ei enää tarvitse” -vaiheen, mutta ei yhtään aiemmin. Meillä on ainakin viimeiset puoli vuotta ollut kyse yleensä yhdestä syötöstä per yö ja sillä on “ostettu” yön pidennystä kyllä ja ostetaan edelleen. Lapsi on syönyt ja syö edelleen yösyötöillään tosi hyvin, kummatkin tissit tyhjäksi. En sitten tiedä, kuka sen määrittää milloin on ja ei ole_ tarpeellista_, mutta Iina, mitä ikinä mistään päätät ja tunnet epävarmuutta päätöksestä niin tulet kyllä löytämään ihmisiä, jotka ajattelevat kanssasi samalla lailla.
p.p.s. Pahoittelut kilometrijutuista ja kangertelevasta suomenkielestä, imetys on tyhmentänyt;)
P.s. Jos yösyöttöralli ei ole aivan mahdotonta niin siitä ei vauvalla ole mitään haittaa. Äitien jaksaminen se juurikin on yleensä kynnyskysymys 🙂 Meillä vauva oppi yllättävän hyvin sen, että kerran yössä saa sitä maitoa ja jos muuten herää niin muut taktiikat. Ja mitä kauemmin joku “rutiini” ehtii olla, sitä paremmin se “kestää” poikkeuksia. Meilläkin jos lapsi on kipeä, tekee hampaita tms. niin annan maitoa just niin monta kertaa yössä kuin hän herää tms.
Iina / Bebe au Lait
Kiitos pitkästä kommentista! Juuri saatiin muuttolaatikot kaikki loppupisteeseen ja mietitään tässä, mihin pinnasänky sijoitetaan ja koska se poika sinne päätyy. Odottelen valaistumista. 🙂
Lettunen85
Nuo yösyötöt on meilläkin taas ajankohtaisia vaikka tyttö on jo 10 kk. Tyttöhän lopetti jo kerran yösyönnit joskus heinäkuussa, mutta nyt vuodenvaihteesta alkaen tyttö on taas uudestaan alkanut syödä öisin – tai oikeastaan aamuöisin. Monen mielestä olen tehnyt väärin siinä, kun uudestaan aloin maitoa antamaan, mutta ei tyttö muutenkaan uudestaan enää aamuyöstä nukahda, kun on selvästi nälkäinen (aiemmin yöllä kyllä nukahtaa tassuttelemallakin)… Tästä sitten pitää taas jossain vaiheessa opettaa tyttö pois, jos ei itse uudestaan lopeta… Mutta olen joka tapauksessa sitä mieltä, että ei sinunkaan ole pakko yösyöttöjä lopettaa, jos et itse eikä lapsi sitä halua.
Iina / Bebe au Lait
Suuri osa minustakin kannattaa kyllä tätä filosofiaa. Siis että tarkkaileen lastaan ja kuuntelee sisintään, mitä se neuvoo tekemään. 🙂
niina
Meillä annettiin ohjeeksi neuvolasta vähentää yösyöttöjä puolenvuoden iässä, koska vauvat eivät enää tarvitse niin useita syöttöjä. Meidän neiti kuitenkin oli hieman laihanpuoleinen silloin joten en vähentänyt imetyskertoja. Siitä kehkeytyi kierre jolloin lapsi vaati tunnin välein tissille ennenkuin rauhottui takaisin nukkumaan.
Nyt olemme vähentäneet yösyöttöä noin kahteen kertaan yössä, koska mielestäni lapsi on tällöin oikeasti nälkäinen. Meillä tyttö on aina nukkunut omassa sängyssä ja se on kyllä auttanut noiden syöttöjen vähentämisessä sekä se että isä rauhoittelee lasta takaisin nukkumaan silittelemällä.
Tyttö on siis nyt reilu 8 kk. Muutama yö meni itkiessä, kun yösyöttöjä vähennettiin mutta suunta on oikea ja yöuni jaksot ovat pidentyneet. Luulen, että sekä lapsen uni on parantunut kuin äiti on vähän virkeämpi edelliseen menoon verrattuna 🙂
Iina / Bebe au Lait
Tuo kuulostaa kyllä loogiselta, että omassa rauhassa saa nukkua paremmin. Siis sekä lapsi että äiti. 🙂
M
Toivottavasti kommentissani on joku tolkku, näppäilen kännykällä sängynpohjalta, tuhiseva poju kainalossa. Meidän jäbillä on päivälleen kuukausi ikäeroa. Katsoin neuvolakortista, että 6kk neuvolassa poika on painanut grammalleen saman kuin teillä nyt, pituutta oli pari senttiä enemmän. Eli meillä siis ollu paino-pituussuhde enemmän “miinuksella”. Tarkkaan en muista paljonko oli painoa kuukaudessa tullut, mutta noin 400-450g ja pituutta aiemman 2-4cm:n sijaan 1,5cm. Me aloitettiin kiinteiden maistelut viikkoa ennen 6kk:n ikää ja poitsu on kasvisruokailija. Emme saaneet tällä suht maltillisella kasvulla mitään ohjeita/neuvoja muutoksiin. Ainoastaan neukkutäti totesi, että jatkakaa samaan tahtiin imetyksen kanssa ja että 8kk neuvolaan mennessä tulisi mielellään olla 4 kiinteää ateriaa päivässä tai muutoin saattaa tulla lääkäriltä noottia. Niin joo, rintamaidolla ollaan siis menty kiinteidenaloitukseen asti. Öisin nukkuu perhepedissä ja ruokailee 2-4 kertaa yössä. Ja syö tosiaan ihan nälkään, hän ei hae lohtua tai läheisyyttä rinnalta (suihkutissit ja poika kylläinen 5-10 minuutissa). Mä en ole ajatellut yösyöttöjä vähentää, koska jotenkin ajattelen niiden takaavan kasvua, pitäisihän maidon olla kuitenkin se pääravinto vuotiaaksi asti. Uskon niiden vähenevän ajan myötä itsekseen. Kyllähän sitä mielellään kokonaisia öitä nukkuisi, mutta ehtiihän sitä kait joskus myöhemminkin nukkua 😀 en ota kantaa teidän yösyöttöihin, koska meillä tulee äippäloman jälkeen olemaan eri elämäntilanteet, itse aion jatkaa kotona oloa toivottavasti sinne kolmivuotiaaksi asti. Poika syö päivän aikana aamulla herättyään sekä ennen päikkäreitä ja joskus niiden jälkeen. Nukkuu neljät päikyt. Poika ei ole aikoihin suostunut syömään muutoin kuin unien yhteydessä. Lähinnä tässä siis pohdin noita teille annettuja ohjeita versus meille annettuja. Meillä on kyllä tainnut muutenkin olla tosi hyvä tuuri neuvolantätien kanssa, ainakin neljä eri tätiä ollaan tavattu (pk-seudulla asustellaan) ja kukaan ei ole koskaan mihinkään asiaan puuttunut. Lähinnä ollaan vaan kannustettu luottamaan omiin tuntemuksiin ja havaintoihin sekä vauvaan. Sitä neuvoa mielelläni sinullekkin tuputan 🙂
Iina / Bebe au Lait
Oho, onpa ollut eroa meidän tilanteeseemme noissa neuvoissa!
Tartun nyt hieman sivulauseeseen, mutta mitä proteiinia suosit kasvisruuassa lapselle? Mietin eilen jotakin broileri-infektiohälyä telkusta kuunnellessani, että millä on paras korvata liha, jos tahtoisi syöttää enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa lapselle? 🙂
ac // Pastellipisaroita
Mä en jaksa lukea kaikkia kommentteja, mutta mun ensireaktio oli vain että pyh ja pah! Tämä kaikki nyt puhtaasti ravintonäkökulmasta: Äidinmaito on sisältää PALJON enemmän energiaa kuin mitkään soseet ja on juuri sun vauvalle räätälöityä, joten sen parempaa tehoravintoa ei ole, eikä tule. Se on parasta 🙂 Suomessa on tapana tuputtaa kiinteitä sekä hitaaseen kasvuun että liiallisen kasvun hillitsemiseen, joka kertoo jo itsessään todella paljon. Mua itse harmittaa myös se, että en itse tiennyt meidän lasten ollessa tuossa iässä, että äidinmaito on virallisten suositusten mukaan vauvan pääsijainen ravinnonlähde vuoden ikäiseksi asti! Eli eniten maitoa, sosetta siinä ohella! 😮 Ei tällaista koskaan neuvolassa mainittu, mutta WHO:n sun muiden sivuilta löytyy harvinaisen selvänä…
Mitä tulee selkään, parisuhteeseen ja kaikkeen muuhun, niin ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa ja väärää ratkaisua, vaan joudutte vain puntaroimaan valintoja monelta kantilta, sen tosin tiesit jo aivan varmasti 🙂 Mutta pähkinänkuoressa, mä skippaisin tuon neuvolan neuvon ja ehkä jopa yrittäisin tuputtaa lapselle lisää rintaa ruokailujen välissä, jos vain maistuu (nyt kun teillä menee jo soseita ja maitoa vähän vähemmän, niin maito on entistä ravintorikkaampaa ja tiehämpää), ja tekisin päätökset noiden muiden asioiden suhteen epäilemättä maiton ravinnoksi riittämistä. Tsemppiä!!
Iina / Bebe au Lait
Sepä tässä, kun ei voi mihinkään luottaa sokeasti, vaan kaikki asiat on selviteltävä itse. Aargh!
Hyvä muuten tietää tuosta maidon ravintorikkaudesta. Oli ihan uusi tieto ainakin minulle! 🙂
eve
Pakko vielä tulla lisäämään (voisin jankuttaa tästä aiheesta loputtomiin… Ja niin itseasiassa teenki kavereiden ym kanssa ja nyt näköjään myös netissä muahhah), että meillä poju ei oo koskaan nukkunu vieressä ja silti herää monesti viisikin kertaa yössä. Revin itseni vaan joka kerta ylös ja nojatuoliin. Et ei se omassa sängyssä nukkuminen välttämättä ole mikään oikotie onneen. Mut nostan hattua perhepetiläisille siinä mielessä, että aamuisin ku otan pojun pariksi tunniksi viereen niin mun paikat on heti ihan rikki.
Iina / Bebe au Lait
Uskon! Kummasti se kuluttaa, kun nukkuu kätensä päällä joskus kaksitoistakin(!) tuntia! 😀
Mamma2013tuleva2015
Mulla tyttö syntynyt 3/2013 ja meillä aikoinaan tein itse päätöksen aloittaa ennen 4:kk n neuvolakäyntiä pienesti iltapuurolla. Tyttö oli nimittäin nukkunut sitä ennen aina unet korkeintaan kahdella yöimetyksellä, mutta alkoi reilun 4 kk:n iässä heräilemään monta kertaa enemmän öisin syömään.
Tämä paljon unta tarvitseva äiti sitten teki oman ratkaisun ja aloitti puuron ja myös päivällä bataattisoseen. Jo väheni yösyönnit. Kun tyttönen taas oli 6 kk:n ikäinen niin alkoi yöllinen tuttina olo, johon tää mamma taas reagoi heti, lopetin yöimetykset ja annoin tuttia ( söi siis kyllä tuttia muutenkin unilla). Meillä nuo meni helpolla, yks yö kitistiin kun saatiin maidon sijaan vain tutti.. Mutta neuvolassa muistan tätin sanoneen, että jos siltä tuntuu, että lapsi pärjää jo ilman maitoa tai ettei imetys yöllä häiritse teidän unta, niin antaa mennä vaan. Vaikka meillä vauva oli antanut nukkua kyllä hyvin kahden syöttämisen välissä, niin kylläpä vaan huomas, kun saikin nukkua koko yön rauhassa. ( Ennen kun yöimetykset loppuivat kokonaan, niin lapsi alkuyön nukkui omassa sängyssä, sitten eka syötön aikaan tuli meidän sänkyyn ja jäi joko siihen loppu yöksi jos äiti ei jaksanut nostaa takaisin omaan sänkyyn).
Yöimetyksen päätyttyä lapsi nukkui omassa sängyssä, ja kohta omassa huoneessa ( yöt alkoivat olla levottomia, kun kuului meidän kääntyilyt tai se kun tultiin myöhemmin nukkumaan).
Mutta minusta jokainen äiti osaa tehdä juuri oman lapsen kannalta parhaat ratkaisut kaikessa!! 🙂 Luota vaan omaan äidinvaistoon!<3 Neuvolan on tarkoitus kuitenkin antaa kaikille äideille niitä vaihtoehtoja, mutta osa neukuista vaan meinaa ne tuputtaa niin, että se tuntuu äideistä yhdeltä ja oikealta mitä neukku sano.. :/
Iina / Bebe au Lait
Meillä väheni myös, kun 4 kk kohdalla päätin aloittaa kiinteät. Koska se tuntui toimivan, luottaisin mielelläni nytkin omaan vaistoon, mutta vaisto tuntuu olevan jotenkin hukassa. :/
Jambre
moikka,
Täällä kirjoittaa noin 5kk ikäisen pojan äiti ja meillä on täysimetys.
Vauvan pääravintohan on 1vuoden ikään asti äidinmaito tai äidinmaidonkorvike. Siksi minusta tuntuu hassulta,että imetystäsi pitäisi vähentää ja alkaa päättää tyyliin antaako tissiä ennen vai jälkeen kiinteen ruuan. Vauvan suolistokin vasta kehittyy,joten sinun maitosi on sen kehitykselle parasta. 🙂
Nämä on niin vaikeita asioita – sinun pitää tehdä niin kuin itsestäsi parhaalta tuntuu, olet paras äiti lapsellesi. Voithan vaikka kokeilla jotain ratkaisua ja palata samaa tietä takaisin,jos ei tunnu hyvältä. Tuossa iässä vauva saa myös tissillä läheisyyttä ja rakkautta mitä myös tarvitsee. Luota itseesi, kyllä asioilla on tapana järjestyä 🙂
Eli musta ei ollut mitään apua 😀
Iina / Bebe au Lait
Se minustakin tuntuu hassulta! Mutta kuten sanoit, onneksi voi kokeilla. 🙂
poppisliini
Mua kyllä ihmetyttää ja kiukuttaa nuo neuvolan ohjeet. Tai se et jotkut neuvolat antaa tollasia ohjeita. Mitä se kenellekin kuuluu missä se lapsi nukkuu?! Olkoon sitten perhepeti taikka vauvasta asti oma sänky omassa huoneessa, ärh.
En kaikkia kommentteja lukenut, joten pahoittelen jos tulee toistoa. Mutta ITSE en vielä lähtisi yömaidosta vieroittamaan JOS ne eivät sinusta itsestäsi tunnu raskaille tai ahdistaville. Mä en kans usko ihan siihen että 6kk vauvan pitäis nukkua ilman syömistä. Itseasiassa meille neuvolalääkäri päin vastoin sanoi, että alle 8kk vauvan kuuluukin herätä öisin (tosin tässä puhe ei ollut yösyömisestä vaan heräilystä). Mut siis mä kannustan sua toimimaan oman vaiston varaisesti 🙂 Jos yösyötöt tuntuu teidän perheelle vielä ihan hyvältä ratkaisulta, niin miksi ihmeessä sitä sitten vielä lopettaisi 🙂 En ymmärrä että millä perusteella se neuvola noin ohjeistaa, JOS tosiaan siitä ei äidille aiheudu mieletöntä väsymystä tai muuta vastaavaa. Että millä perusteella se yösyöttö olisi niin pahasta? Ja tuohon vieressänukkumiseen, että ei se tosiaan se vieroitus tarkoita sitä että olisi kidutusta antaa vauvan nukkua vieressä. Mun mielestä päin vastoin, siinä vauva saa läheisyyttä ja lohtua 🙂 Meiltä löytyy nyt 1v5kk poika, joka nukkuu edelleen perhepedissä joka yö ja yösyötöistä vieroitettiin 10 kuukauden iässä. Ja ihan hyvin on sujunut. Jos vieroitusta/unikoulua meinaatte ruveta nyt pitämään, niin suosittelen tutustumaan Elisabeth Pantleyn menetelmään (kirjana esimerkiksi Pehmeä matka höyhensaarille) sekä Jay Gordonin unikoulumenetelmään. Molemmat ovat lempeitä menetelmiä, joten ainakin itselle ne tuntuivat paremmilta vaihtoehdoilta, kun en halunnut huudattaa 🙂 Meillä yösyötöt jäivät pois noiden menetelmien yhdistelmällä, sekä ihan vaan omilla kokeiluilla 😀 Ja unikoulun pidin minä, eli äiti, vaikka siitäkin puhutaan että isän pitämänä on yleensä toimivampi ja parempi. Mutta ei itkenyt meidän poika koko sinä aikana öisin kertaakaan! Kokonaisuudessa kesti ehkä kaksi viikkoa, ja suurin muutos tuli kolmen päivän aikana 🙂
Niin ja tuohon imettämiseen ennen/jälkeen kiinteiden. Minä myös itse pohdin kovasti sitä silloin kun se ajankohtaiseksi tuli, ja se tuntui elämää suuremmalta valinnalta. En muista kumpaan sitten päädyin, taisin ehkä imettää alkuun aina ennen ja tarjota kiinteitä vasta sitten, mutta melko pian totesin että omasta mielestäni sillä ei juuri ole väliä, joten tein milloin mitenkin 🙂
Iina / Bebe au Lait
AAARRGH!! Miten voi olla näin ristiriitaista tietoa. Toisaalla lukee, että jo puolivuotiasta pienempi nukkuu normaalisti koko yön ja toisaalla, että on normaalia heräillä. Pää hajoaa. 🙁
Susanna
Jos poikasi kasvaa hyvin eikä tarvitse esim. huonon kasvun vuoksi ryhtyä “toimenpiteisiin”, niin sinuna tekisin juuri niin kuin itse parhaaksi näet. Itsellä samanikäinen poika, joka syö kolme kertaa päivässä kiinteitä. Rintaa joskus ennen, joskus jälkeen kiinteiden ja välillä rintaa pelkästään. Muutama yö sitten väsyin heräämään parin tunnin välein imettämään, kun huomasin, että pojalla ei todellakaan ollut joka kerta nälkä ja itsellä oli vaikea nukahtaa uudestaan syöttämisten jälkeen. Päätin, että jatkossa annan yöllä rintaa vain, jos poika ei helpolla rauhoitu muilla keinoilla (tutti, hyssyttely jne.) eli että on oikeasti nälkäinen. Kokonaan yösyöttöjä en vielä halua väkisin lopettaa. Varauduin henkisesti siihen, että tästä yösyöttöjen vähentämisestä voisi tulla vaikeaa. Huutoa jne. Mutta toisin kävi. Ekana yönä imetin kerran ja muina öinä vasta aamulla kuuden-seitsemän aikoihin, jonka jälkeen jatkamme unia vielä parisen tuntia. Poika on ainoastaan kerran huutanut herätessään nälkäisenä. Muuten ei huutoa/itkua ole ollut vaan olen itse antanut maitoa oma-aloitteisesti, kun koko yö on mennyt ilman maitoa. Joten olen itse tehnyt tästä sen päätelmän, että taisin hieman turhan innokkaasti imettää poikaa aiemmin, kun hän öisin heräili. 🙂 Tänään puolivuotisneuvolassa sanottiin vain, että kun asiat kerran sujuvat ja poika kasvaa, niin jatka samaan malliin sekä päivä- että yösyöttöjen osalta. Luota siis siihen, että itse olet tässä asiassa paras asiantuntija, kunhan poikasi kasvaa ja voi hyvin.
Iina / Bebe au Lait
Mä tiedän, että tökkään liian helpolla tissin yöllä vauvalle, joten tuota olisi kyllä hyvä koettaa. Hyssyttelykoulu voisi olla se meidän ratkaisumme. 🙂
ebba
Ovat harventuneet, varmaankin juuri siitä syystä että rinta ei ole heti nenän edessä jos vähän havahtuu hereille. Toki välillä tulee niitä öitä jolloin poika herää viisikin kertaa rinnalle, mutta ne ovat
onneksi harvassa! Nukun myös itse paremmin, kun ei tarvitse varoa vauvaa ja nukkua selkä mutkalla. Kun aloin siirtää poikaa omaan sänkyyn, aluksi hän havahtui aina hereille. Mutta pikkuhiljaa havahtuminen ei enää haitannut vaan poika oppi jatkamaan unia omassa sängyssä. Kovasti tsemppiä perhepedin purkamiseen! Minulla ainakin oli sellaisia iltoja jolloin olin valmis jättämään vauvan viereen kun hän viidettä kertaa heräsi sänkyyn siirtämiseen.. mutta lopulta kuitenkin onnisti 🙂
Iina / Bebe au Lait
Toivoa on siis, jos muutkin ovat tuosta selvinnneet! 😀
JenniHL
Lyönpäs vielä oman lusikkani soppaan 🙂 Ajatuksesi ovat hyvin samanlaisia kuin omani olivat viime keväänä/kesänä kun poika oli päälle puolivuotias.
Meillä käskettiin 5kk ikäisenä alkaa syömään soseita koska kasvu “tyssäsi”, mutta neuvolan täti käyttää vanhoja käyriä eikä ole ilmeisesti kuullutkaan kasvupyrähdyksestä 😉 Kasvun kuuluu vähän tyrehtyä kun lapsi alkaa liikkua enemmän! Mieti jos se kasvaisi koko ajan samalla tahdilla 😀
Enikeis, poikani on syntynyt 09/13, ja hampaita löytyy jo 16kpl, nrot 17/18 ovat tekemässä tuloaan. Mainitsen hampaat koska edelleen imetän öisin jos hän sitä kaipaa, äidin syli on usein ainoa asia mikä hänet yöllä rauhoittaa. Meillä poika nukkui melkein alusta asti omassa sängyssä, 8kk ikäisenä taisi siirtyä omaan huoneeseen, kaikkien meidän yöunien takia. Kaikki nukkuu paremmin kun ei häiritä toisiamme öisin.
Neuvolan tädiltä on tullut mm. nämä helmet:
– ihan turhaa imetät 6kk jälkeen, sen jälkeen se rintamaito on pelkkää sokerivettä
– ai ajattelit täysimettää 6kk asti? No, sen PÄÄTTÄÄ terveydenhoitaja, katsotaanpas niitä (vanhentuneita) käyriä nyt!
– lapsesi hampaat menee pilalle kun imetät öisin, nyt pitää lopettaa se yöimetys!
Jea. Ei ole helppoa tämä äitiys, tunnen todellakin tuskasi. Kun on päästy tämän alun soseihmettelyn ohi, jatketaan imetyksen jatkumisihmettelyä, yöimetysihmettelyä, nukuttamisihmettelyä, unikouluihmettelyä, päikkäri-ihmettelyä ja sitä rataa. Informaatiota löytyy päästä about kirjaston verran, harmi ettei tästä saa palkkaa eikä tutkintoa! Tsemppiä!
Lopuksi sanoisin kuten moni muukin; Tee niinkuin itseltä parhaalta tuntuu. Sinä tunnet lapsesi, sinä näet ja koet mikä on hänelle ja teille parhaaksi. Jos parasta on nukkua 3-vuotiaaksi perhepedissä yötissiä saaden, go for it. Jos tuntuu siltä että imetys lopahtaa, anna korviketta. Jos totuus on jotain siltä väliltä, niin kuin se luultavasti on, good for you. Neuvolassa neuvotaan, ei käsketä. <3
Iina / Bebe au Lait
A-PU-A. Miten tähän paniikkitilaan aina päätyykin? Useimmiten arki sujuu meilläkin rennosti, mutta sitten joku heittää ilmoille “miksei teillä jo / ei kai teillä enää” -lauseen ja kyseenalaistan kaikki päätökseni! 😀
JenniHL
Sehän se just on, kun sen lisäksi että pitäisi kasvaa ihmisenä ja äitinä sen verran että osaisi tehdä ne omat päätökset ja vielä seistä niiden takana 😀 Olen kyllä saanut selitellä yhdelle sun toiselle mun päätöksiä, mutta niitä päätöksiä saa selitellä oli ne sitten ihan mitä tahansa. Jos täysimetät lasta puolivuotiaaksi, varsinkin jos imetät yli 1-vuotiasta. Jos teet itse ruuat tai ostat kaupasta, kestovaippailet tai käytät kertsejä, et anna karkkia alle 1-vuotiaalle tai syötät kakkua sille ipanalle niin että napa ruskaa. Kaikkea saa oikeastaan selitellä, mutta enemmän tietty niitä vastavirrasta poikkeavia valintoja 😉 Koska meillä a) kestoillaan b) sormiruokaillaan ja c) ei syödä karkkia, mulla on tietenkin ihan jäätävän kokoinen elin ottassa kaikesta siitä selittelystä ja puolustelusta, mutta kaikkeen tottuu 😀 Vain parasta minun lapselleni, eiks ni 🙂
Iina / Bebe au Lait
Mulla taitaa tuntua otsassa myös samanmoisen elimen alku tämän selittelyn vuoksi. Eli tuttu tunne. 😉
3 lapsen kokemuksella
Hei,
3 lapsen kokemuksella vastaan. Käyrät kannattaa unohtaa. Tyytyväinen lapsi on paras mittari. Sellainen, joka ei itke ja valita, jonka olo ei ole tuskainen ja hankala. Omat lapseni ovat aina sekä pituuden että painon suhteen kulkeneet miinuskäyrillä, “sukuvika” ;). Aina on katsottu, että tasaista tulosta tulee kuitenkin sillä omalla käyrällä, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Imettänyt olen kaikkia lapsia yli vuoden, yöllä samaten, kun ovat sitä kaivanneet. Olen lopettanut sitten muutaman kk:n päälle vuoden ikäisiltä kerrasta imetyksen kokonaan, selkeintä kaikille. Vieressä ovat saaneet nukkua, turvattomia lapsia ja sitä myöten aikuisia näkee Suomessa aivan liikaa, joten anna vauvan tankata läheisyyttä ja rakkautta. Hän on niin hetken pieni ja syliin mahtuva… Suoliston rauhaa haluaisin korostaa…Suomalaisten kansantauti sydäntautien ja kilpirauhassairauksien ohella ovat erilaiset suolistotaudit, Chronin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus. Erittäin yleisiä! Liian aikainen kiinteidenaloitus ja ravinnon painottuminen maidon sijasta niihin pistää suolistonukan koetukselle tuhoten sitä. Puhun kokemuksesta. Jos suolistosairauden millään voi välttää suojelemalla vauvan haurasta ja kehittyvää suolistoa mahdollisimman pitkään, suosittelen tekemään niin. Suolistosairaus on kamala, aivan hirveä. Ja se tuo mukanaan muitakin liitännäissairauksia. Siksi olen omien kohdalla (paitsi ensimmäisen, silloin olin liian nuori, liian väsynyt, liian innokas etenemään vauvan kanssa mahdollisimman nopeasti vaiheesta toiseen ja pelkäänkin, että silloin vajaa 4kk iässä aloitetut kiinteät ovat tehneet hallaa suolistolle…aika näyttää). Eli jos olisin sinä, tekisin näin (ja teinkin): kiinteiden päälle rintamaitoa. Rintaa muulloinkin kun vauva pyytää, on se sitten lohtua tai nälkää. Jatka yöimetystä, jos jaksat. Nukkukaa perhepedissä, jos haluatte. Töiden aloitus on sitten jos ja kun, tilanteen voit punnita sitten uudelleen. Jos menet töihin, imetä mahdollisuuksien mukaan. Pienikin määrä on hyvästä, tärkeää fyysisten ja henkisen ravinnon kannalta sekä sinulle että vauvalle. Kuuntele itseäsi, luota itseesi. Sinä tunnet vauvasi, milloin hän on tyytyväinen ja milloin ei. Terkkari on suurten linjoen suhteen asiantuntija, sinä suodatat ja poimit neuvot omaan käyttöön teille sopivina. Lapsen laiminlyönnistä ei varmaan kohdallanne ole pelkoa, ruokaa ja rakkautta hän tuntuu saavan, kaikki muu on hienosäätöä 🙂 nauttikaa yhteisistä hetkistä, lapset kasvavat niin nopeasti ja näitä päiviä ei saa koskaan takaisin.
Iina / Bebe au Lait
Kuulostaa kyllä järkevältä, lempeältä ja etenkin helpolta ehdotukselta. Jostakin syystä se arki meillä kuitenkin on ajautunut tähän uomaan aikanaan. 🙂
johanna
Meidan poika on vasta kahden viikon ikainen. Aikaisempaa vauvanhoito kokemusta ei ole, joten kaikki on aivan uutta. Tykkaan lukea sun blogia ja saada hyvia ajatuksia ja vinkkeja! Me asutaan ulkomailla ja taalla useat valitsevat korvikkeen antamisen imetyksen sijaan. Aitiysloma on vain 9kk pitka, eika hoitovapaata ole. Neuvolan neuvot ja suositukset ovat paikoin aika erilaiset kuin Suomessa. Valilla tuntuu, etta hukun tilastoihin ja tietotulvaan, enka tieda enaa mita tehda tai ajatella (vaikka vauva onkin viela ihan pieni). Onneksi joka paiva oma itsevarmuus kasvaa ja oppii kuuntelemaan myos omaa vaistoa siita mika omalle pikkuiselle on parasta. Itse imetan ja taalla suositellaan imettamaan vahintaan kolmen tunnin valein tai useammin jos vauva nain tahtoo. Oisin yleensa heratan vauvan syomaan muutaman kerran. Meilla on sangyn vieressa mooses kori, jossa vauva nukkuu. Sairaalassa “peloteltiin” katkytkuolemilla jos vauva nukkuu meidan kanssa sangyssa. Korista vauva on helppo nostaa rinnalle ja tuntuu, etta han on kuitenkin lahella meita. Nain koemme myos mieheni kanssa nukkuvamme vahan paremmin ja jaksamme arkea vahan reippaammin. En tieda viela mita tulevat viikot ja kuukaudet tuo tullessaan, mutta mennaan paiva kerrallaan. Toistaiseksi on ollut parasta kuunnella sita omaa vaistoa, soveltaa neuvoja ja kayttaa vahan mielikuvitustakin. Jokainen vauva on erilainen, elama olisi helppoa jos kaikki sujuisi neuvolan ohjeiden, tilastoiden ja kasvukayrien mukaan! 🙂 Varmasti loydatte tavan toimia, joka on teille oikea 🙂 Kuten monet muutkin on sanoneet, aina voi kokeilla! Tsemppia 🙂
Iina / Bebe au Lait
Se alkuvaihe on kyllä aikamoisen pelokasta. Meillä nukuttiin ensimmäiset kuukaudet vaavisängyssä oamn sänkypuoliskoni vierellä juuri siksi, että pelkäsin kierähtäväni tai peittäväni vauvan yöllä peitolla. En oikein edes tiedä, miksi nyt pitäisi tehdä muutoksia, kun ei ole “hätää”. Jotenkin ne neuvolan neuvot vaan jäävät kytemään alitajuntaan.
Ihanaa “pikkuvauva-aikaa” teille! 🙂
petronella
Meillä tyttö taisi olla alta puolivuotias kun siirtyi omaan huoneeseem jotta äiskä ei herää jokaiseen inahdukseen. Samalla yösyötöt oli ihan itsekseen vähentyneet kiinteiden yhteydessä vain iltatissittelyyn johon pimu yleensä nukahtikin. Kylläisenä sai nostettua omaan sänkyyn ja noin kuukauden verran yöt meni illasta aamuun heräämättä ja syömättä. Itse en saanut neuvolasta mitään ohjeistusta tähän, mentiin siis täysin pimun ehdoilla ja yösyöminen jäi pois ilman turhia yrittämisiä kun sai päivällä vatsan täyteen maitoa ja kiinteitä. Sitä en kuollaksenikaan muista oliko päivällä ensin kiinteät vai maito mutta kumpaakin sai aina niin paljon kun halusi. Tsemppiä päätöksiin, eiköhän teillekkin löydy se poitsulle sopiva tapa 🙂
Iina / Bebe au Lait
Tuota olen muuten miettinyt, että väheneeköhän tämä heräämisherkkyys joskus? Kun nyt tuntuu, että herään jo siihen, kun vauva avaa silmät! 😀
Ansku
Meillä karvan vajaa 7kk poika. Kiinteiden maistelu aloitettu 4kk iässä nukkumisen parantamiseksi. Nykyään syödään 4-5 krt kiinteitä päivässä. Välipala vaihdellen sosetta tai rm. Poika nukkuu omassa sängyssään, omassa huoneessaan. Yöheräilyt menivät naurettaviksi puolen vuoden iässä. Heräsi yöuniltaan aina tunnin kuluttua. Tissillä hiljeni samointein, mutten välttämättä syönyt. Meill ei ole ikinä kelvannut tutti. Kaipasi äitiään selkeästi. Käytiin viikon ajan omaa unikoulua tassuttelun ja “huudatuksen” (=ei huuda hätää vaan.. mölisee? :D) sekoituksella niin että iltasyöttö by äiti ja isi meni paikalle kun poika heräsi. Tilanne on kinkkinen. Kun isi menee paikalle – poika nukahtaa hyvin pian takaisin uneen ja parhaimmassa tapauksessa herää seuraavaksi aamulla. Tilanteiden pakosta, äidin mennessä hyssyttämään, on koko yön heräilyt taattuja. MITÄ tässä pitäisi tehdä? ? 😀
Niin, ja vettä meillä hörpitään melkeen aina. Sekä kiinteiden, että rm perään. Sammas, tuo ikävä lisä. Sitä emme halua takaisin! Tsemppiä teille! 🙂
Iina / Bebe au Lait
Tuo tutittomuus ja äidin kaipaaminen kolahtivat. Ja meillä mölistään myös öisin, minkä vuoksi hiljennän vauvan usein rinnalla, vaikka pojalla ei olisi edes nälkä! 😀
Jaana
Täällä kolmen lapsen äiti hei. Nuorimmainen on ihan kohta 6kk ja nyt vasta ollaan aloitettu kiinteiden maistelu, täysimetyksellä siis mennään. Ja täysin lapsentahtisesti, vauva syö maitoa silloin kuin mieli tekee, onneksi pääsääntöisesti 3h välein.
Meillä isompien lasten kohdalla kiinteiden syönti ja imetys ovat menneet omia aikataulujaan, koska kumpikaan ei suostunut rinnalle jos ei “maitonälkä” ollut – ja yleensä se ei ollut silloin, kun päivärytmin mukaan oli ruoka-aika. Eivät siis olleet sellaisia, että aina kun rinta tulee nenän eteen, syödään, vaan ainoastaan silloin jos oli maitonälkä. Sosetta meni aina kun tarjottiin, mutta maitoa vaan silloin kun itse halusivat.
Meillä myös kävi niin, että kiinteän ruoan määrän lisääntyessä maitoa ei enää päivällä mennytkään vaikka kuinka yritin ja korviketta eivät koskaan huolineet — niinpä jatkoin yöimetyksiä aika lailla vuoden ikään, koska öisin ja unenpöppörässä aamulla ja illalla maitoa upposi. Jos olisin yöimetykset lopettanut aiemmin, ei olisi maitoa mennyt ollenkaan – tai sitten olisi, kun yöllä ei olisi saanut, mutta en uskaltanut lähteä kokeilemaan. Ja kun itse nuo yösyötöt ihan hyvin jaksoin niin en katsonut tarpeelliseksi aiemmin lähteä muuttamaan. Tämän pikkuisen kanssa samalla linjalla meinaan mennä sanoi kuka mitä tahansa 🙂 Hampaisiin ei meillä ainakaan ole vaikuttanut yösyömiset, lapset kohta 5v ja 7v eikä mitään mainittavaa hampaissa, kehuttu vaan aina miten hyvinhoidetut hampaat! 🙂
Vauva nukkuu mun vieressä, mutta ei ihan kiinni vaan sopivalla etäisyydellä jotta saan itse nukuttua missä asennossa haluan ja hyvin 🙂 Meillä ei siis onnistu yöllä tissille ryömiminen, joten syödään ihan oikeaan nälkään vaan ja mä kyllä ajattelen niin, että puolivuotiaalla hyvinkin voi olla öisin nälkä, kun kiinteän ruoan määrä ei niin hurja kuitenkaan yleensä vielä ole ja etenkin silloin jos päivällä ei malta maitoa ottaa tai jos on pääasiassa rintamaidolla vielä. Lapsetkin on niin erilaisia – jotkut alkaa nukkumaan yöt läpeensä parikuisena ja jotkut parivuotiaana. Niinpä yleisohjeita voi toki antaa, mutta järkevä tapa toimia riippuu niin siitä lapsesta ja vanhemmista ja kaikesta muusta. Jokainen tyylillään, sen mukaan mikä itsestä tuntuu hyvältä!
Sitä mä mietin, että jos jätät yösyötöt nyt pois ja menet keväällä töihin, jolloin päivällä et voi imettää, miten käy maidon saannin? Jos vaan itse jaksat, oisko järkevämpi pitää jokunen yösyöttö vielä varmistamassa että vauva saa maitoa tarpeeksi?
Ja mitä tuohon parisuhteen ylläpitämiseen tulee kun kainalossa on miehen sijasta vauva – se on vaan väliaikaista, että siellä sängyssä on se kolmas osapuoli tuhisemassa. Nyt kun harva se ilta itkeä tihrustan (ihanat hormonit!) sitä miten voi olla että mun esikoinen menee kouluun kun hän oli vasta ihan pikkuvauva, tajuan todella miten lyhyt aika se vauvavuosi on ja miten nopeasti siitä vauvasta kasvaa iso lapsi. Mun pikkuinen saa siis ihan rauhassa koisata äitin viekussa ja nauttia läheisyydestä niin paljon kuin tahtoo, se on pieni hetki vaan kuitenkin pitkässä juoksussa 🙂 Iskä saa läheisyyttä sitten sohvalla ja muualla – ja sitten taas enemmän ja enemmän kun vauva kasvaa isommaksi 🙂
Tsemppiä pohdintoihin, ei ole helppoa ei eikä helpommaksi muutu 😉
Iina / Bebe au Lait
Hyvä pointti! Siis että jos yösyötöt lopettaa, tuleeko maitoa tarpeeksi vielä monen viikon päästä, jos pitääkin lähteä töihin. Taidan taas ahdistella tukiäitejä imetysryhmässä! 😀
tiks
Kommentteja selatessa tuli useaan otteeseen esille ammattilaisilta saadut ristiriitaiset ohjeet ja vanhentunutkin tieto. Haluan muistuttaa, että neuvolassa työskentelevät terveydenhoitajatkin ovat vain ihmisiä, erilaisilla kokemuksilla ja myös koulutuksella varustettuja (koulukuntia on erilaisia). Toisilla on enemmän tietoa joistain asioista, toisilla taas toisista asioista. Tutkimustieto kehittyy jatkuvasti hurjalla vauhdilla, tietoa tulee joka tuutista ja myös se on ajoittain keskenään ristiriidassa, ihmisten kanssa kun töitä tehdään, ei mikään ole yksiselitteistä. Myös kunnan viralliset ohjeistukset säätelevät työtä. Itsensä kouluttaminen ja tiedon päivittäminen pitkällä työuralla jää usein oman aktiivisuuden varaan. Työpaikat säästävät ja mistäs sen mukavampaa säästää kuin koulutusmenoista. Koulutuspäivien määrä vaihtelee kunnittain, mutta päivien määrä voi jäädä jopa vain kahteen, siis vuodessa. Työpäivät kuluvat itse työn tekemiseen, joten itsensä kehittäminen jää vapaa-ajalle.
Jokainen terveydenhoitaja kuitenkin varmasti tähtää samaan asiaan, siihen, että lapsillanne olisi mahdollisimman hyvät eväät ponnistaa tulevaan. Sitähän varten neuvolajärjestelmä on alun perin kehitetty ja näillä “jatkuvilla mittauksilla” ja “neuvojen tyrkyttämisellä” (joku taisi puhua jopa kyttäämisestä ja utelusta) on pystytty hurjasti vähentämään lapsikuolleisuutta ja puuttumaan ongelmatilanteisiin ennen kuin ne ovat edes syntyneet. Yhtä oikeaa vastausta harvoin on ja siksi neuvotkin varmasti eriävät toisistaan. Aikakin on rajallinen ja jatkuvasti käyntejä pitäisi tiivistää lyhyempään aikaan, joten varmasti tärkeitäkin asioita jää sanomatta, toiset muistavat sanoa vähän eri asioita kuin toiset. Käyntien aikana yritetään sitten arpoa, mikä olisi juuri nyt se tärkein asia sanoa ja samalla suorittaa perusseulonnat.
Sitä yhtä oikeaa vastausta ei tosiaan ole ja toivottavasti jokainen terveydenhoitaja sen myös ymmärtää. Toiset asiat toimivat joissain perheissä, jotkut taas toisissa. Terveydenhoitajan tehtävänä on tarjota neuvoja, jotka saattaisivat toimia ja toivottavasti ohjaisisivat perheesi ja vauvasi elämää oikeaan suuntaan, mutta sinun tehtäväsi on sitten pohtia ja kokeilla, mikä toimii teillä parhaiten. Suositukset määrittelevät mikä sopii tutkitusti useammalle tai keskivertoperheelle, mutta jokainen perhe on kuitenkin yksilöllinen. Kannattaa myös tuoda aktiivisesti asiaa esille terveydenhoitajalle. Sinä olet kuitenkin oman vauvasi ja perheesi asiantuntija, terveydenhoitaja voi vain tarjota tutkimustiedon ja kokemusten perusteella erilaisia mahdollisuuksia. Tavoite teillä molemmilla on kuitenkin yhteinen: teidän perheen hyvinvointi.
Anteeksi tämä sekava teksti, mutta toivottavasti löydät sen teidän perheelle sopivan tavan toimia tässä neuvojen viidakossa.
Iina / Bebe au Lait
Eiköhän se tapa löydy. 🙂
Ja olen samoilla linjoilla kyllä kanssasi siitä, että hoitajat eivät tarkoita pahaa, pyri ahdistamaan tai jätä tahallisesti asioita mainitsematta. Äitiydessä vaikeinta on juuri se, että pitäisi osata kertoa tarpeeksi omista ajatuksista, jotta saisi itselle sekä omalle perheelle sopivat neuvot, mutta näin esikoisen kohdalla ei vaan yksinkertaisesti hahmota, mikä kaikki on mainitsemisen arvoista. Tai kysymisen arvoista.
Nirppu
Moikka!
Meille annettiin 6kk neuvolassa ihan samanlaisia ohjeita, että samassa lumessa ollaan… 😀 Meillä tyttö on nyt 7kk ja nukkuu perhepetissä siten, että pinnasängystä laita pois ja omaan sänkyyn kiinni, 5kk ikään asti nukkui välissä. Tällä hetkellä tyttö ei suosu nukkumaan juurikaan ilman, että on ihokosketuksessa, vähintään pitää kädellä koko ajan kiinni. On tosin kuukauden verran vierastanut aika paljon, että kaipa tuo on vaan tarkistusta, etten häviä mihinkään.
Taisin vetää palkokasvipellon multineen nenääni tosiaan neuvolassa viimeeksi. Meille sanottiin kanssa, että yösyöminen pitäisi lopettaa, vaikka oltiin vasta pari viikkoa sitä ennen aloitettu vasta maistelemaan soseita, siihen asti täysimetyksellä. Kuulin sen jälkeen, että sitten vasta kun lapsi syö viisi ateriaa päivässä, voi olla varma, että yöllä ei ole nälkä. En tiedä lähteen alkuperää tai pitääkö se varmasti paikkansa, mutta meillä ei edelleenkään uppoa soseet kovin hyvin, etten edes tiedä riittäisikö ne pitämään nalkää, joten siitäkin syystä annan maitoa silloin kun toinen sitä tarvitsee. Yleensä päivisin annan ruoan jälkeen, eli noin 5 kertaa päivässä, mutten tässäkään asiassa ole mitenkään ehdoton.
Myös unikoulua ehdotettiin yösyöttöjen lopettamiseen, ei kuulemma haittaa vaikka se vauva huutaiskin. Yksi kerta riitti kokeilua, ei kiitos. Ei ollut meidän juttu sitten ollenkaan vielä, en edes halua huudattaa lastani. Olisi pitänyt luottaa vaan vaistoihin, eikä edes testata noin pienelle, vaikka olisi kuinka lempeät menetelmät tahansa. Tällä hetkellä tyttö syö 2-5 kertaa yössä. Tiedän, että käyttää mua tuttina kans ja on vaan tottunut siihen nukahtamaan, mutta pienihän se on kuitenkin vielä sekä kaipaa lohtua ja turvaa edelleen. Enkä itse juurikaan kärsi näistä yöheräilyistä. Ei kai kaikkien lasten tarvitse kulkea saman kirjaopin mukaan eli näin meillä mennään toistaiseksi, vaikka neuvoloissa vissiin kyseenalaistetaankin maalaisjärki ja omiin vaistoihin luottaminen. 🙂 Eikä nämä olleet ainoat “viisaat” neuvot mitä annettiin, vaan tuntui, että jos teit niin tai näin, niin aina olis pitänyt tehdä toisinpäin. *Huoh*
Tosin yhden neuvon sain tuohon rinnasta vierottamiseen, että antaisi lapselle vettä nokkanukista öisin, sillon kun “nälkä” yllättää. En ole testannut, mutta sitten kun yöimetyksistä halutaan päästä eroon, niin voisi tätä vaikka kokeilla.
Asiasta rautanaulaan, en tiiä saako tästä mitään selkoa tai auttoiko tämäkään yhtään sun pohdintaan, mutta voin vain sanoa, että luota niihin omiin vaistoihisi. Ja äitini neuvo itselle oli, että neuvoloissa kannattaa hieman lieventää totuutta, jos ei jaksa kuunnella saarnoja. Äiti oli aina joutunut väittämään, ettei meidän lapset saa mehuja, vaikka välillä oltiinkin saatu. (Mehut oli vissiin paholaisen keksintö neuvolan terkkarin mukaan.) Ja ihan terveitä ollaan siitäkin huolimatta. ;D
Iina / Bebe au Lait
Saa selkoa. Omaa hämmennystä helpottaa se, että muita on samassa tilanteessa. Samoin kokeneempien ajatuksia on mahtava lukea, niin omatkin mietteet järjestyvät kummasti. 🙂
Mansikka
Hei! Minulla ei ole omakohtaista kokemusta vauvasta saatikka imettämisestä, mutta minun on pakko kommentoida asiaa sivusta seuranneena. Minun hyvällä ystävälläni on 3-vuotias lapsi, ja vastasyntyneet kaksoset. Esikoinen on aina nukkunut vanhempiensa välissä, ja söi tissiä aina halutessaan 2,5-vuotiaaksi asti. En millään tavalla vastusta perhepetiä tai imetystä, päinvastoin, mutta tuntui todella pahalta seurata, mitä se aiheutti ystävälleni. Ystäväni on esikoisen syntymästä saakka kärsinyt todella pahasta univajeesta, koska lapsi on pitänyt hänet perhepedissä hereillä hamutessaan jatkuvasti maitoa ja turvaa. Johtuen jatkuvasta valvomisesta ja katkonaisista unista, ystäväni ei enää oikein osaa nukkua. Näin ollen ystäväni väsähti aivan totaalisesti ja masentui. Mutta koska hän halusi olla hyvä äiti, hän piti kiinni periaatteistaan ja imetti lasta silloin kun tämä sitä halusi eikä laittanut lasta nukkumaan omaan sänkyyn. Surullista on, että hän teki sen oman hyvinvointinsa kustannuksella, eikä tilanne ainakaan ole helpottanut, kun taloon tuli kaksi vauvaa lisää. Minun neuvoni sinulle siis on: Teet niinkuin itse parhaaksi näet ja tunnet, ja muistat ajatella myös omaa hyvinvointiasi! Kun äiti ja isä voivat hyvin, myös lapsi voi paremmin 🙂
Iina / Bebe au Lait
Olen ihan samaa mieltä tuosta viimeisestä lauseesta! Pitäisi kokeilla sitäkin, miten esimerkiksi oma aika lenkin muodossa pari kertaa viikossa virkistäisi, jos on väsynyt, mutta ei tahdo vielä luopua perhepedistä (ja niskajumista). 🙂
eeeja
Tuli vielä mieleeni ehdottaa sellaista tapaa miten meillä toteutetaan perhepetiä. Jos ette siis vielä näin tee, niin olisiko mahdollista laittaa teidän sänkyä seinän viereen niin että sinä nukut seinän puolella, ja näin ollen vauva voi joka toisella syönnillä vaihtaa seinän puolelle ja joka toisella keskelle sänkyä syömään? Itse teen näin kun en muutenkaan osaa samalta kyljeltä syöttää molempia rintoja, eikä tarvitse sitten koko yötä nukkua saman käden päällä 🙂 Yleensä myös havahdun jossain vaiheessa siihen että vauva ei enää syö, jolloin hivuttaudun hieman kauemmas vauvasta ja käännyn ainakin selälleen niin ettei käsi ole jatkuvasti pään yläpuolella/niskan alla.
Iina / Bebe au Lait
Eräässä muodossa teen tuota tällä hetkellä. Seinän sijaan sängynreunalla on “vauvavalli”, ettei poika tipahda, mutta kylkeä vaihtelen kyllä. Ja joinakin öinä nukun jopa selälläni keskellä sänkyä ahdistaen miesraukan ihan reunalle! 😀
J
Ne osaa siellä neuvolassa kyllä säikyttää teidät uudet äidit! Meillä esikoisen kanssa sama ehdottomuus ja nyt kun on toinen, on ihan eri ääni kellossa.. Se täti ei tiedä onko jollakin yöllä nälkä. Sun asiantuntija on se vauva ja anna sen neuvolan olla 🙂 Syötät kun on nälkä ja annat nukkua kun nukuttaa.
Iina / Bebe au Lait
NIIN OSAA. Pitäisi kasvattaa kivekset ja pitää päänsä! 😀
kaisla
Mun 9 kk ikänen poika nautiskelee rintamaitoa millon ite haluaa. Syö kiinteitä viis kertaa päivässä, hörppii päälle vettä. Nukahtaa tissille perhepedissä ja haluaa yölläkin muutaman kerran mammaa. Neuvolassa sanottiin että näin on hyvä..pikkuhiljaa kuulemmma yöimetyksiä voi lopetella. Muttei mitään painostusta. Aion kuitenkin imettää myös öisin niin kauan kuin hyvältä tuntuu..poika ei nimittäin nuku ilman tissiä. Kokeiltu on..huutaa tunteja putkeen. Mutta tissin vierellä ei yöitkuja tule koskaan. Laittakaa sänky kiinni seinään tai pinnikseen niin vauva voi nukkua siinä välissä ja pääset itse miehen kainaloon
Iina / Bebe au Lait
Eli hyvin samantyylinen tilanne kuin meillä. Täytyy yhtyä tuohon, että yöitku on käsitteenä oikeastaan vieras, kun sellaista ei koskaan ehdi kuulla. 🙂
Sofia
Moi, mäkin kommentoin nyt kun aihe koskettaa niin läheltä 😀 meidän vauva on kyllä jo 10kk ja edelleen syö yöllä. Meillä nukuttiin perhepedissä aiemmin ja nyt kuukausi sitten siirrettiin vauva omaan sänkyyn meidän sängyn viereen. Kyllähän siinä ikävä meinasi tulla mutta ajattelin, että ehkä kaikki nukkuvat paremmin. Yösyönnit oli vähän levinny käsiin nimittäin 😀 Päätettiin sitten kokeilla niin, että mies menee rauhoittelemaan vauvaa ja tulen syöttämään jos ei rauhoitu muuten. No kas kummaa kävikin niin, että rauhoittui tutilla ihan aamuyöntunneille asti ja silloin syötin. Sitten muutaman yön jälkeen vauva nukkuikin jo ihan sinne aamuyöhön ilman yhtään (tai yhdellä) tutinlaittoa. Eli vauva varmaan ajatteli aina kun menin että, kas maitoa olis tarjolla, otanpa hörpyt 😀 Mainittakoon nyt vielä, että vähän huonompaan on palattu, hampaita tulossa ja flunssa päällä joten siitä varmaankin johtuu ainakin osittain 🙂
Mutta tosta töihinmenon ja imetyksen yhdistämisestä halusin vielä sanoa, että mä olin kuukauden töissä kun vauva oli 7kk ja mies oli kotona. Vauva ei suostunut juomaan maitoa päivisin ollenkaan, ei nokkiksesta, ei pullosta, ei tavallisesta mukista (vesi kyllä maistu). Muutenkaan siis ei oo pulloa saanu/huolinu kun ihan pari kertaa joskus ihan pienenä. Mutta siis mä sitten aina imetin aamulla ja heti kun tulin kotiin ja illalla (ja yöllä) sitte niin monesti kun vauva halusi. Päivisin ei edes maitoa kaivannut (yhdistää sen maidon kai niin minuun, että kun en ole paikalla ei tajua sitä haluta), joi vettä ja söi enemmän muuta ruokaa. Sitten kun taas jäin kotiin palasin normaaliin imetysrytmiin ja sekin sujui taas ihan ilman ongelmia. Eli tsemppiä sulle, varmasti onnistuu! 🙂 Tee niinkuin susta parhaalta tuntuu 🙂
Iina / Bebe au Lait
Aargh, ja taas mua harmittaa, ettei meillä syödä tuttia. Se on kuulemma korvaamaton apua vauvaa rauhoittamaan. :/
Sisu
Våhän myöhässä tulee kommentti, mutta kumminkin.. Voi että, kun pieni puolvuotias teillä ollut! 😀 Meidän jo pian 7kk ikäinen poika oli 6kk neuvolassa sen 9.6kg painava.. Imetyksellä menty lähes kokonaan 6kk asti. Maisteltu kyllä eri ruokia ja nyt poika syökin neljä kertaa päivässä. Itse en ole muuten edes ajatellut tuota imetys-kiinteäjuttua, että kumpaa ensin. Tisua annan aina kun tahtoo ja öisinkin. Imetystä on tarkoitus jatkaa niin neuvolan mukaan ei kannata jättää yösyöttöjä pois. Eipä sillä, meidän poika ei pulloa syö joten toivottavasti maitoa piisaa jatkossakin… *koputtaa puuta*
Kyllähän katkeamattomat yöunet houkuttelisi, pitkästä aikaa. Todellakin. Mutkun ei vaan tunnu yhtään siltä, että pitäis vierottaa lapsi rinnasta ja opettaa nukahtamaan yksikseen ja nukkumaan ne 12h unet. Perhepedissä meillä ollaan osan yöstä, riippuen omasta väsymyksestä yöllä. Ja on se niin ihana herätä oman pojan vierestä. Eiköhän ne kaikki oman sänkyyn joskus opi..? Tekee niinkuin parhaaksi tuntuu, jos kaikki vaikuttaa muuten olevan ok!
Pointti oli? No, ehkä lähinnä se toteamus, kuinka “pieni” teidän puolivuotias on ollut. 😀
Iina M.
Oi, kuinka hienosta teillä kasvetaan! 🙂
Meillä ollaan edelleen perhepedissä. Ei siitä ihanuudesta vaan osaa luopua. <3