Sain viimein naputeltua lenkkikenkävertailun valmiiksi. Olisin halunnut tähän kivemmat kuvat, mutta energiatasoni riitti tasan tällaisiin p*skaräpsäisyihin. Testailin kuitenkin kaikki ulkotreenikenkäni läpi parillakin erilaisella lenkillä ja kirjoittelin tärkeimmät huomiot ylös. Tyypillisimmät lenkkini ovat 6-12 kilometria pitkiä ja nimenomaan ulkotiloissa asfalttiteistä ja pururadoista kunnon maastoon. Juoksumattoa käytän vain lyhyisiin lämmittelypyrähdyksiin ennen salitreeniä. Yleensä joko kävelen lenkkini tehokkaasti tai juoksen koko matkan, intervallilenkkejä teen hyvin harvoin.

Aloitetaan ehdottomasta suosikkiparistani eli Niken lahjoittamista FreeRun+ 2 -kengistä. Kengissä on Nike+ -valmius eli niihin saa kiinni sensorin, jolla voi tallentaa treeneistään kaikenlaista tietoa, jos tahtoo seurata kehittymistään elektronisesti. Ulkopohjan syvät urat ja sensorinappulat imitoivat paljasjalka-tunnetta, kenkä on siis koetettu tehdä mahdollisimman huomaamattomaksi jalassa. Se laitetaan jalkaan kuin sukka ja ositetun pohjan vuoksi kenkä mukaileen jalkojen ääriliikkeitäkin hyvin. Pohjat keräävät yllättävän vään tavaraa lenkeillä, vaikka epäilin ensin rakojen täyttyvän heti kivistä.

Urheilukaupan kenkämyyjä kertoi kenkien olevan tarkoitettu maksimissaan 10 kilometrin lenkeillä enintään kolmesti viikossa. Kevyemmät ihmiset kuulemma pitävät näistä kengistä, mutta painavemmilla (painoindeksi ylipainon puolella) kengät saattavat aiheuttaa kipua. Ja tämä on siis kenkämyyjän suusta tullutta tietoa, itse nostelin kulmiani noille lenkkien pituussuosituksille. Näillä on nimittäin tarvottu läpi sekä 21 kilometrin HCR-puolimaraton että  33 kilometrin Pirkan hölkkä. Kumpikaan näistä pidemmistä suorituksista ei rasittanut jalkoja, joten ainakin minä voin hyvin käyttää pidemmilläkin lenkeillä.

Ainoa miinus näissä on se, että kengät alkavat olla jo aika kuluneet. Aikaisemmin kertoilin kengistä mm. tässä postauksessa, josta myös selviää, miten kengät voi kustomoida juuri sellaisiksi kuin haluaa. Ja minähän muuten kustomoin!

Samaa tyyliä edellisten kanssa ovat Reebokilta saadut RealFlex -kengät. Näitä voi käyttää sekä ulko- että sisäliikuntaan ja kenkiä suositellaankin esimerkiksi crossfit-harrastajille niiden hyvän mukautuvuuden ja liikkuvuuden vuoksi. Vaikka pohja näyttää samalta kuin Niken kengissä, nämä ovat niin kevyet ja joustavat, että kengät voi kiertää melkeinpä solmuun. Myös kierto sivusuunnassa onnistuu ja siksi nämä kengät ovat jalassa kuin kenkiä ei oikeastaan olisikaan. Vaikka nämä muistuttavat paljasjalka-tunteen vuoksia Nikeja paljon, kengät häviävät Nikeille kuitenkin mukavuudessa. Vaikka itse kenkä joustaa, sen “sukkaosa” on kuitenkin yllättävän jäykkä jalassa.

Näitä kenkiä käytän pääasiallisesti niinä lenkkipäivinä, kun Niket lepäävät tai ovat pesussa. Kirjoitinkin kengistä aiemmin hieman enemmän jo tässä postauksessa.

Kun sain Puman Faas 300 -juoksukengät blogilahjaksi, otin ne innolla testiin. Olin käyttäny jo muutaman vuoden paljasjalka-tunnetta matkivia lenkkikenkiä ja paluu ns. normaaliin juoksukenkään vähän jännitti. Hyvähän näilläkin oli juosta, en oikein keksi hirveästi edes huomauttamista näistä. Kengät sopivat ihan aloittelijoille, sillä nämä ovat jotenkin helpot juosta. Nämä ovat isoimmat lenkkikenkäni ja suurimmassa käytössä nämä tulevat olemaan talvella, kun tarvitsen paksummat sukat jalkoihini. Aikaisemmin olen kirjoittanut kengistä esimerkiksi tässä postauksessa.

Viimeinen pari uunista ulos eli vielä pitäisi käsitellä Reebokin EasyTonet. Näiden kenkien juju on pohjissa, sillä pohjat muodostuvat isoista palloista. Kengät on suunnattu enemmänkin kävely- kuin juoksulenkeille, sillä ilmatäytteisten tasapainopallojen vuoksi juokseminen on nilkoille riskaabelia. Itselläni nilkat ovat löysät, joten näiden kenkien käyttäminen vahvistaa niitä lenkeilyn sivutuotteena. Näillä käveleminen ei ole mitenkään hankalaa tai vaikeaa, mutta kävelyn jälkeen tosiaan huomaa, miten eri lihaksissa tuntuu rasitusta, jos vertaa vaikkapa juoksukenkiin. Näiden kanssa kun keho koettaa koko ajan säilyttää tasapainon.

Mustat EasyTonet ovat jo sen verran vanhat, etteivät ne tunnu enää jalassa niin hyviltä. Pinkit kengät puolestaan ovat uudempaa EasyTone+ -mallistoa ja tuntumaltaan mustia jäykemmät. Pinkit ovat mustia selkeästi kevyemmät ja ne tuntuvat kävellessä myös taipuisimmilta. Pinkit kengät, jotka sain blogin kautta, muuttuivat jossakin vaiheessa kiinteyttävistä kävelykengistä maailman parhaiksi työkengiksi. Mustista kengistä sen sijaan olen kirjoittanut aiemmin mm. tässä postauksessa. Parempi postaus niistä katosi, kun poistin parin vuoden postaukset blogistani kokonaan. :/

Yhteenvetona voisin siis todeta omistavani lenkkikenkiä joka lähtöön. Pääasiallisten lenkkikenkien lisäksi omistan samantyyliset kengät ykköskenkien lepopäiville. Jotta jalat eivät liiaksi totu paljasjalkakenkiin, peruslenkkarit vuorottelevat niiden kanssa. Kävelylenkeillekin on omat kengät, jotta niistä saa täydet tehot irti. Sisätreenikengistä voisinkin sitten tehdä oman postauksen, tosin sen toteuttamiseen saattaa kulua taas kuukausi jos toinenkin! :D