Linnoittautumassa
Alicanten lomamatkamme suurin nähtävyysreissumme kohdistui paikalliseen linnaan eli Castillo de Santa Barbaraan. Linnan historiasta en sen enempää nyt höpise, vaan otetaan kehiin kuvasaalis tuolta päivältä. Kollaasit kannattaa klikata isommiksi. Minähän en muuten kiivennyt linnaan mitenkään keveästi ja vapaaehtoisesti, vaan korkeanpaikankammosta kärsivänä uikutin ja puristin paniikissa seuralaiseni kättä koko pitkän matkan ylös asti. Ympärillä näkyi ihmisten kotien kattoja ja katoilla hengailevia ihmisiä, kyllä meinaan huimasi!
Muurin, jota pitkin linnaan kiivettiin, alkupään löytäminen oli jo itsessään haasteen. Alkuun päästäkseen piti tarpoa jonkinlaisen työmaaalueen ja kaatopaikan risteytyksen halki. Linnasta poistuttuamme näimme tosin helpommankin reittivaihtoehdon, joka kulki autotien vieressä. Tämä kyseinen reitti olisi alkanut vielä aivan Mercadon metroaseman vierestä. Mutta tulipa seikkailtua vähän.;)
Kun pääsimme sisälle linnaan, löysin heti sen parhaan nähtävyyden eli linnakissan. Ensimmäisellä ohituksella vain höpöttelin kissalle ja otimme minusta kuvan sen vieressä. Toisella kerralla lässytin kyljellään nukkuvalle katille kunnolla, koska tahdoin todistaa, että kissan kuin kissan saa kääntymään selälleen koskematta koko otukseen, kun vaan puhuu oikealla äänensävyllä. Lopulta hyökkäsin kunnolla kissan kimppuun ja silittelin sekä rapsuttelin sitä kauan. Jotenkin matkaseuralaiseni ei tainnut uskoa kissat näykkivät rakkaudesta -teoriaani!:D
Linnan katolta oli huikeat näkymät yli Alicanten. Hieman synkkä ja pilvinen sää vaan korosti tuota linnassa vallitsevaa historiallista fiilistä. Raskaiden tykkien vastapainona oli kauniita kukkaistutuksia ja karut vartiotornit nököttivät sulassa sovussa kauniiden patsaiden kanssa. Pelkäsin katolla kuollakseni, koska matalien laitojen yli oli mielestäni aivan liian helppo tippua. Lopulta uskaltauduin kuitenkin reunalle poseeraamaan, vaikka suuren osan linna-ajasta vietinkin pelonsekaisissa tunnelmissa.
Linnapäivä oli lopulta ihan hauska, vaikka yleensä nihkeilen näiden turistinähtävyyksien kanssa. Joskus vaan kannattaa haudata ennakkoluulot ja hypätä tuntemattomaan. Linnasta jäi muistoksi kasa kivoja kuvia ja muutama kirppu linnakisun turkista. No ei vaan! Katilla oli pantakin ja se oli puhtoinen ja kiltti kuin mikä. Ehdottomasti linnapäivän parasta antia. Purr!:)
Nade
Hih, linnakisu näyttää ihan mun Muffeltani :)
MouMou
AAW! Sulla on sitten aikamoinen söpöliini siellä.:)
-SL
tuolla olisi kiva käydä! ja kattoterassit oi tahdon sellaisen.. löytyisiköhän jostain edullisia Espanjan matkoja *haaveilee*
MouMou
Äkkilähdöistä löytyi kyllä Kreikkaan, mutta Espanjaan ei niin paljon. Tpki hyvällä tuurilla voisi löytyä!:)
alma
Voi että miten suloinen toi kissa! Mullakin on ihania kissa kokemuksia lomamatkoilta.:)
MouMou
Niiden kanssa viihtyy kyllä kivasti, vaikka vaan katselisi nukkuvan kissan ilmeitä.:)
ida
Voi, tuli aivan tuosta linnakisusta mieleen viime kesä. Olin Riikassa ja siellä oli aivan ihana pikkuinen kissa, joka kehräsi ja tuli syliin asti. Se oli laiha ja varmasti koditon, joten kun lähdin sen luota, tirautin “muutaman” kyyneleen, koska olisin niin kovasti halunnut sen mukaan. :<
MouMou
Mulle on käynyt tuo niin monessa paikassa.:/<3
Melli
Heei mäkin oon törmänny linnakisuihin Espanjassa. Niitä oli tosiaan enemmän ku yks, kunnon armeija linnalla! Olin sillon 8-vuotias ja intoo piukassa, et hyvä etten salakuljettanu yhtä mukanani. Äiti tietenki pilas sen ilon.. Mutta ihan loistavia matkakuvia tässäki Alicante-postauksessa, eihän tässä matkakuume nouse (:
MouMou
Äideillä voi olla sellainen suojeluvietti, jota lapsi ei sitten juurikaan arvosta!:D
Heidi
Ihania kuvia! Mä tykkään vanhoista linnoista, ja kissakin on oikein suloinen.
En muuten tiennytkään, että Alicante on ihan kunnon kaupunki, luulin sitä semmoiseksi perus-lomakyläksi. Näistä matkajutuista tulee hirveä ikävä Espanjaan, ehkä sitten ensi vuonna sinne… :)
MouMou
Se oli aika iso paikka se keskusta. Pääsin itsekin vähän yllättymään.:)
Hemu
Vitsit miten mielettömät maisemat! :O Ja miten valloittava linnakisu <3 Mie oisin varmaan unohtanut kuvata itse linnaa, olisin vaan lässyttänyt pikku karvakasalle :D
MouMou
No hei, tän postauksen kuvista kolmasosa on kissakuvia!:D<3
Leena
Heip, löysin tän blogin vasta hiljattain ja haluun ehdottomasti kehua sua: Ensinnäkin VAU mikä blogi<3 en oo aikoihin nähny yhtä monipuolista, selvää ja rentoa blogia! oot joka kuvassa niin kaunis, että oon ihan kade!;) Laitappas joskus vähän postausta tuosta mysteerisestä komistuksesta;) odotan innolla
MouMou
Kiitos kommentistasi!:) Komistus taitaa kyllä valitettavasti jäädä kevätromanssiksi välimatkan vuoksi, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Sara
Iihana toi kissa !! :) Ja hienot maisemat näkyy kyllä sieltä yläältä ! :)
MouMou
Hienot ja kamalat samaan aikaan. Mieten niin kaunis maisema voi olla niin pelottava!:D
Janika
Hih, tulin kertomaan, että tuo kisuhan on ihan samanvärinen ja -oloinen kuin meidän Missy, mutta näyttääpä siltä, että sekarotuisia tabby-kissoja on useampiakin “lukijoina” ;)
MouMou
Voi, alan kyllä kadehtia kohta lukijoiden lemmikkejä. Ihania söpöliinejä!:)
Saija
Ihania nää matkakuvat, sekä tässä että siinä aiemmassa postauksessa! Oikein kivalta paikalta näyttää ainakin kuvien perusteella tuo Alicante. :) Voisi joskus itsekin ottaa Espanjan suunnaksi sen Kreikan sijaan, ainoastaan Kanarian saarilla olen käynyt (jota mä en jostain syystä edes oikein laske Espanjaksi :D). Mutta kun Kreikassa on vuoden asunut, niin kyllä sinne vaan osa sydämestä jää <3
MouMou
Et usko, kuinka kateellinen olen! Kreikassa olisi ihana asua edes vähän aikaa.:)