OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen ottanut tavakseni ladata asukuvani suoraan blogiin, jotta voin postata ne milloin vaan. Terveisiä siis Tukholmasta, tässä tulisi eräs asu viime viikolta keväisestä Helsingistä! Pakkomielteeni revittyjä neuleita kohtaan vain kasvaa ja sen alkavat huomata jo ulkopuolisetkin ihmiset. Kaverit linkkailevat chatissa aina vaan kiehtovampia neuleita ja minä kuolaan. Hauskaa, miten ihmisestä, joka eli ennen neuletakkien varassa, on tullut muodottomien möhköneuleiden ystävä. Neuleet erilaisilla koristeaukoilla, isoilla päänteillä tai revityillä yksityiskohdilla tuntuvat virkistävältä vaihtelulta pukeutumisessa. Miten sitä voikin käyttää joitakin vaatteita niin paljon, että niihin kyllästyy täysin ja joutuu etsimään uuden ihastuksen vanhan tilalle?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

housut – Liu Jo

neule – SheInside (saatu)

kengät – FINSK

En tiedä, mistä tämä tapa kuvata kengät erikseen lähti, mutta tein näköjään jälleen niin. Koska kadut alkavat olla jo suhteellisen paljaita, pääsin kaivelemaan keväisempiä nilkkureitani esiin. Kevätaurinkokin ihastutti läsnäolollaan kuvaushetkellä, joten kuviin saatiin aivan erityisen pehmeää tunnelmaa. Kunpa jokainen päivä kevääseen asti voisi olla näin lempeä ja toiveikas, huokaa hän hieman haikeana.

Silittelen lähes päivittäin erilaisia avokkaitani toivoen, että niitä pääsisi käyttämään jo pian. Ostaessani tai saadessani vaatteen, mietin aina ensin, mitkä avokkaat siihen yhdistäisin. Ehkä kohtaloni on vielä muuttaa maahan, jossa on ikuinen kevät tai syksy ja jossa saan toteuttaa itseäni päivittäin. Noiden kymmenien ja kymmenien kenkien raahaaminen kyseiseen lokaatioon taitaisi vaan olla lähellä pyhää mahdottomuutta. Kenkiä kun on kertynyt kaappeihin jo aikamoisen monta paria. Toiset ovat laukkuihmisiä, minä rakastan kauniita kenkiä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Odotan kyllä paluuta Helsinkiin, mutta pakko sanoa, että olen nauttinut rauhallisesta hotellistani täällä täysin rinnoin. Asuntoni yläkerrassa tehdään tosiaan remonttia n. kymmenen tuntia päivässä eikä nukkuminen onnistu aamuisin. Iltaisin taas on niin paljon hommia, etten voi kääntää päivärytmiäni aikaisemmaksi. Kuten aiemmin vähän vihjasin, lähdin mukaan projektiin, johon uppoaa aikaa ja energiaa, joten voin laskea itseni nykyään työpaikalliseksi ihmiseksi. Rahatilanteen kannalta projektityöt ovat hieman kinkkisiä, mutta saapahan kesäksi hieman isomman potin, jos se entisen työpaikan lopputilikin suvaitsisi vaikka saapua joskus. Hmph.