Arvostan ihmisiä, jotka hyökkäävät suorittamaan tekemättömiä asioita välittömästi sellaisen tunnistaessaan. Minä en näihin ihmisiin kuulu, vaan sen napin, joka hameestani viime kesänä irtosi, sain kiinnitettyä takaisin keskiviikkona. Jos asioita ei tarvitse tehdä heti, vaan ne voi tehdä “sitten joskus”, silloin ne tulen aikaisintaan myös tekemään. Onneksi kuitenkin joskus, sillä ilman tätä kummallista ryhdistäytymistä en olisi saanut pukeutua yhteen suosikkihameistani kauheana muuttopäivänä torstaina. Agendana oli siirtää omaisuuteni maailmalta Helsinkiin.

Niinhän siinä sitten kävi, että tavaravuoresta siirtyi mukanamme ehkä kolmasosa, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Jyväskylään ystäväni luokse ja vanhempieni ulkorakennukseen jäi vielä laatikkokaupalla mm. kirjoja ja muuta tärkeää, mutta kaipa nekin aikanaan saa luokseen. Kun nyt saisi ensi kiinnitettyä hyllyjä seinille, että tähän lukaaliin edes mahtuisi lisää tavaraa. Komeaa, pitkää ja vahvaa miestä tarvitaan mahdollisimman pian järjestelyavuksi, kiitos.

toppi – H&M

hame – Marimekko

kengät – Spirit

Tulipa esiteltyä asukuvatkin tässä avautumisen ohella. Mitään kovin ihmeellistä en muuttopäivänä ylleni edes halunnut, mutta suosikkihame toi jotenkin kivaa fiilistä muuten aika rankkaan päivään. Asukuvat kuvasi vanhempieni luona Veera, joka toisen Veera-nimisen ystäväni ohella toimi koko pitkän päivän korvaamattomana muuttoapuna. Muuttopäivän jälkeen koitti tuparipäivä, johon saatan palata myöhemmin, jos löydän edes yhden julkaisukelpoisen kuvan tapahtumasta. Kyllä niitä näköjään ainakin muutama pitäisi olla olemassa. ;)