Moikka! Ajattelin raahata kameraa mukanani päivän ajan, jotta pääsette seuraamaan, mitä täällä maalla oikein touhuan. Mikään päivä kanssani -postaus tämä ei ole, vaan kuvailin muutaman suosikkihetkeni päivän varrelta. Joku saattoikin jo tuosta kuvasta huomata hiusteni olevan astetta vaaleammat kuin ennen. Se ei ole valotusharha, vaan pakotin äidin testaamaan päähäni erästä raitaväriä, jonka kosmetiikkavarastoistani löysin. Hengailun lisäksi täällä suoritetaan siis myös ihmiskokeita.

Aloitin aamuni kävelylenkillä mummilaan päin. Lenkki on hyvä tapa startata päivä energisesti, mutta tänään se aiheutti lähinnä paniikin, kun huomasi yhtäkkiä tiellä pikimustan kyykäärmeen. Sydän kurkussa pingoin sitten kotiin ja vannoin, etten koskaan enää lenkkeile tarkkailematta maastoa kunnolla samalla. Kuulokkeet korvilla on vaan niin helppo uppoutua ajatuksiinsa.

Kun pikkusisko oli lähetetty töihin (raasu olisi unohtanut eväät kotiin ilman ylihuolehtivaa isosiskoaan), siirryin terassillemme nautiskelemaan lukemattomien blogien tulvasta aamukahvin kera. Isi ja äiti olivat molemmat lähteneet jo heti aamusta töihin, joten sain lekotella päivän rauhassa itsekseni. Tuo vasikkamuki on muuten ainut, jota saan tällä käyttää. Omin kuulemma muiden nimikkomukeja niin törkeästi, että tämä on “rangaistukseni”.

Välipalaksi kasasin juustosalaatin, johon tuli pohjaksi kahta eri salaattilajiketta, kurkkua sekä viinirypäleitä. Kastikkeeksi lorautin herkullista oliiviöljyä ja mauksi suihkautin balsamiviinietikkaa. Hitsi, kun unohdin kuvata aamulenkin jälkeen puhelimestani kävelemäni kilometrit ja kulutetut kalorit. Sellainen kuva tavallaan kuuluu yhteen salaattikuvan kanssa blogimaailmassa!:D

Kun energiavarastot oli täytetty, niitä voikin alkaa kuluttaa monen tunnin lukusessiolla. Riippukeinu on ihan paras paikka lukea, koska hitaasti keinahteleva matto alkaa jossakin vaiheessa unettaa ihanasta. Ja mikä parasta, kun näin käy, on ihan ok laskea kirja alas ja nukahtaa hetkeksi. Tänään tosin mummi pääsi pelästyttämään minut hiippailemalla pihaan. Mummi poikkesi ohikulkumatkalla kyselemään kissamme vointia ja joimme sitten kahvit siinä höpöttelyn lomassa.

Torkahtamisen jälkeen voikin sitten lähteä ruokakauppaan töistä palanneen isin seuraksi. Illaksi on luvassa kunnon grillihetki herkkuineen, kunhan pikkusisko vaan palailee töistä kotiin. Grillin lämmetessä aion tosin nauttia vielä hetken lämpöasteista ulkona. Kaipa tässä ehtisi jonkun kirjankin aloittaa, jos olisi oikein tehokas. Palaillaan taas huomenna!