Täytyy myöntää, että taktikoin hieman tuon aamupostauksen kanssa. Tiesin olevani tämän päivän kotona lähes iltaan asti, joten ajastin tärkeän postauksen aamulle siksi, että voin töiden ohella vastailla kommentteihin mahdollisimman reaaliajassa. Välillä piti tehdä töitäkin hieman pidemmissä jaksoissa, mutta aika hyvin pysyin kommenttienne perässä. Niitä meinaan tuli ja paljon! Kiitos aktiivisesta osallistumisesta, vieläkin saa toki aihetta kommentoida. Vielä tästä tytöstä kuulkaa chat-emo leivotaan.;)

muhkupää

Heräsin aamulla sellaisen pörröntukan kanssa, että oksat pois! Ihan pahimmillaan en siitä kuvaa saanut, mutta napsisin yhden kuvan ennen kuin aloin silottaa hiuksia vahalla. Suoristusrautaa en jaksanut kaivella esiin, ajattelin itse asiassa hankkian uuden sellaisen. Tuo nykyinen ei oikein vastaa enää vaatimuksiani. Pikkusiskon ghd toimii kuin unelma, mutta haluaisin kyllä tietää, onko se oikeasti paras. Tai että eikö halvemmalla saisi yhtä toimivaa, pihi kun olen.:)

Päivän asuni oli tänään aikamoisen synkkä, mutta täysin minun mieleeni. Pyrin nykyään liikkumaan ja tapaamaan ihmisiä pääasiallisesti aamuisin, kun ei ole vielä kovin kylmä ja lämpöasteet ovat nollassa. Silloin ulkona tarkenee toppatakin sijaan kevyemmässä rotsissa ja isossa kaulahuivissa. Rakastan tuota rotsia yli kaiken, kunpa se voisi muuttua nahkaiseksi ja kestää ikuisesti. Asuun pääsi muuten tänään myös Panicin lähettämä uusi toppi. Se on ihan perusmusta toppi, mutta edessä on kimalteleva paljettipääkallo. Tykkään!

kuvaustesti

uudet farkut

farkut – H&M

toppi – Panic in Paradise

kengät – Aldo

rotsi – Vero Moda

Koetan jatkossa kuvata asuni myös sivusta, kun kengistä (tai siis siitä, ettei  niitä näy) on tullut kommenttia. Eihän niitä tosiaan oikein hahmota, jos asukuva on otettu suoraan edestä. Tänään kopsuttelin kiilakorkoisilla mokka-Aldoillani, kun ei ollut kovin liukas päivä. Päivän asut on muuten tällä kertaa napsittu järkkärillä. Sain sen viritettyä jotenkin parvekkeelle, mutta hieman pitää vielä säätää. Kyllä se tästä, kohta voin heittää romupokkarillani (ja suoristusraudallani) vesilintua!;)

kynnet ja huulet

Ylemmissä kuvissa olin vielä laiska, mutta kuvausten jälkeen lakkasin kynteni mätsäämään huuliini. Huulista tosin väri ehti jo vähän haalistua, mutta ylimmästä kuvasta näkee ehkä paremmmin niiden todellisen sävyn. Saan aivan törkeät kiksit siitä, kun ihmiset mätsäävät kenkiä ja laukkuja, huulia ja kynsiä tai oikeastaan mitä vaan. Oma pakkomielteeni kärjistyy siinä, että valitsen aina päivän tuoksun asukokonaisuuteeni sopivaksi. Mustaan asuun tummasta pullosta, punaisten housujen kanssa puneisesta pullosta ja hempeään asuun vaaleasta pullosta.

Olenkin puhunut tästä jo varmaan tuhat kertaa aiemmin, mutta tuoksujen pullothan on suunniteltu niin, että ne kertovat jotakin tuoksusta. Esim. pinkin sävyiset pullot on varattu makeille ja hempeille tuoksuille, vaaleansiniset vesituoksuille ja tummat voimakkaille ja raskaille tuoksuille. Poikkeuksiakin saattaa löytyä, mutta yleensä tällä ohjenuoralla pääsee pitkälle. Samantyylisten tuoksupullojen haaliminen ei johdu siis vain esteettisistä ihastumisista, vaan tuoksut muistuttavat toisiaan ja luultavasti siksi vetoavat samaan ihmiseen. Sellainen sepustus tällä kertaa, näin se puheripuli purkautuu kirjallisesti!;)