Neljäkuukautisneuvolakäynti aiheutti hieman ristiriitaisia tunnelmia. Aamuisen neuvolakäynnin lisäksi poikkesimme samalla reissulla lääkärikäynnillä. Kasvukäyrät kertoivat surullista tarinaansa siitä, mitä olin jo muutaman viikon ajan pojan ulkomuodosta ja käytöksestä epäillytkin. Ruokatouhusuunnitelmani saivat siis vahvistuksen ja pojalle tehtiin ruokasuunnitelma, jotta ei lipsuta alipainon puolelle. Ruokajutuista kirjoittelen lisää myöhemmin, mutta se toinen asia, joka nousi pinnalle, vasta omituinen ja ahdistava onkin.

Poikamme on selällään maatessaan paljon mieluummin pää toiselle puolelle käännettynä. Fysioterapiaan ei vielä jouduttu, sillä pää kuitenkin kääntyi toiselle puolelle, mutta jos joulukuun käynnillä vauva ei vielä käännä “mielellään” päätään toiseen suuntaan, saatetaan päästä treenaamaan tätä ihan tosissaan. Nyt pitää vaan siirtää virikkeitä myös vauvan toiselle puolelle vaipanvaihtopaikalla ja koettaa kantaa häntä vielä tasapuolisemmin molemmilla olilla. Vauvojen toispuoleisuus on kuulemma yleistä, mutta ei se minua lohduta. Eihän sitä omalle lapselleen toivoisi mitään ongelmia, mutta niin vaan olen tainnut kantaa lasta liikaa samalla puolella. Painon laskeminen ja tämä toispuoleisuus samalla käynnillä romuttivat kyllä tehokkaasti mielikuvani itsestäni hyvänä äitinä. Kolme kuukautta sitä kasvettiin hienosti käyrillä ongelmitta, mutta aikansa kutakin. Nyt tehdään vähän korjausliikkeitä, jotta poika kasvaisi jatkossa taas hyvin ja kehittyisi tasaisesti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta sitten niihin kivoihin juttuihin, joita koetan nyt väkisin tästä päivästä keksiä. Olimme neuvolassa liikkeellä koko perheen voimin, joten sain nakitettua miehen räpsäisemään pitkästä aikaa parit kuvat itsestäni. Tuntuu, etttä täällä on eletty jo pitkään vain lähikuvien voimin. Kuvien oranssi Mom2moM-parkatakki, jonka jo raskausaikanani merkiltä sain, on vatsan kohdalta erityisen tilavaa raskausmallia, mutta toimii hyvin vielä näin äitiysvaiheessakin. Asuni nimikoidut lenkkarit taas sain vuosia sitten Nikeltä. Tai no, eihän tämä oikeastaan ole mikään oikea asu, mutta oli kerrankin niin pirteitä värejä päällä, että tilanne piti taltioida. Kohta on pakko kaivella paksummat huivit ja tumput jo takille kaveriksi. Onneksi tuon parkan alle mahtuu mukavasti vaatetta, niin sillä selviää varmasti pitkälle syksyyn.

Värien käyttäminen on muuten oiva tapa suojautua kaamosmasennukselta näin vuoden pimeimpään aikaan. Toivottavasti väriterapia auttaa myös tähän maanantaipettymykseen. Toki liputan perinteisen kirkasvalolampunkin puolesta, mutta edullisempaa on kaivella omasta vaatekaapista kirkkaita värejä ylle. 🙂

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA