Täällä mummolassa riittää tohinaa. Tämä päivä ollaa toivuttu eilisestä jouluaatosta minun isovanhempani luona vieraillen, jouluaterian tähteillä herkutellen ja television antimista nautiskellen. Eilinen aloitettiin paniikkiostoksilla, kun huomasimme, että rosolli oli päässyt unohtumaan kokonaan. Emme ehtineet kaupasta ajoissa takaisin kuulemaan joulurauhan julistamista, mikä on vain ja ainoastaan hyvä, koska isäni ottaa asian hieman liian tosissaan ja mylvii läpi joulun: “JOKA TÄMÄ JOULURAUHAN RIKKOO…”, jos joku vahingossa yskäiseekin. Sekös meitä siskoni kanssa nauratti jo lapsena. Tietysti piti sitten tahallaan nauraa kovaan ääneen, jotta sai isän reagoimaan.

Jouluaaton tärkeiden asioiden listalla oli ensimmäisenä kohtana kuusenkoristelutuokio. Minä hain varastosta koristelaatikon ja salamana pikkuherra syöksyi luokseni. Jätimme kuusesta valot kokonaan pois, ja kuusen oksille laitettiin vain punaiset koristenauhat, valkoisia ja hopeisia joulupalloja sekä hopeansävyinen latvatähti. Nöpsyllä oli aamusta asti yllään tonttupuku, joten kaikissa pojasta otetuissa kuvissa on automaattisesti aika jouluinen tunnelma. Tontun kanssa kasasimme yhdessä joululahjat kuusen alle, kun kuusi oli saatu koristeltua. Ihailimme kuusta tovin, minkä jälkeen siirryimme keittiöön jouluaterialle.

Jouluruoka maistuu vuosi vuodelta paremmalta, mutta tämän vuoden tähti oli perinneruokien sijaan pikkusiskoni jälkiruuaksi valmistama puoloffee eli puolukka-toffeepiirakka. Makean glögi- ja kahvihetken aikana ovelle koputettiin. Järjestin tänä vuonna jouluyllätyksi miehelleni joulupukin, sillä kuulin, että yhteinen ystävämme Manu kiertää pukkina kylällä. Joulupukki jakoi lahjat ja viihdytti meitä vielä pienellä tanssiesityksellään. Nöpsy järkyttyi joulupukista aluksi aika pahasti, mutta pienen tutustumisen jälkeen uskaltautui jo sanomaan “käsipäivääkin”. Minusta joulun kohokohta oli pukki, Finski-kissa taas tykästyi lahjapakettiroskiin, joiden sekaan se loikkasi onnessaan.

Olimme sopineet etukäteen, ettei lahjoja osteta paljoa. Rakastin jokaista saamaani lahjaa, mutta ainoa, josta muistin ottaa kuvan, on saamani riipuksen korupussi. Sain Thomas Sabo -rannekoruuni riipuksen, joka kuvastaa Nöpsyä. Siinä on ABC-palikat roikkumassa ja riipuksen sävytkin sopivat ruusukultaiseen koruuni hienosti. Kuvaan sen joskus paremmalla ajalla. Muita lahjoja tulee näkymään ainakin asukuvissa ja ruokapostauksissa, sillä sain lahjaksi vaatteita, asusteita sekä lasitavaraa. Nöpsy sai pienen kosketinsoittimen, vaatteita ja ruokailujuttuja. Tänä jouluna poika onkin oppinut syömään lusikalla todella siististi. Siis halutessaan. Mutta hei, minä painun nyt pehkuihin, sillä huomisesta blogimuuttopäivästä saattaa tulla ihan vaan hieman stressaava. Muistakaahan, että sunnuntaina blogiani ei enää löydy Bella-blogeista, vaan juttujani voi seurata osoitteessa bebeaulait.fi. Kauniita unia ja vielä kerran hyvää joulua! 🙂