Mirri miehen tekee
Sunnuntain (ja vähän myös sen, että kohta vieraillaan isomummin luona) kunniaksi pieni mies puettiin tänään bodyyn, jota koristaa pieni mirri. Pojan kummitäti eli minun pikkusiskoni on aikamoinen ostelemaan vauvalle vaatteita. Perjantaina soviteltiin jälkikasvulle mm. apinapukua, joka oli kuulemma “ihan pakko ostaa”. Itse asiassa tänään yllä olevat vakosamettihousutkin ovat pikkusiskoni ostamat. Samoin villainen neuletakki, joka puetaan lähtiessä bodyn päälle. On ollut hauska huomata, että nekin ihmiset, jotka eivät niin vauvoista välitä, villiintyvät pikkumiehen seurassa lässyttämään ja lepertelemään. Itselleni kävi aivan samoin. Ensin en välittänyt vauvoista yhtään, raskausaikana rakastuin vatsassani potkivaan poikaan ja nykyään huokailen kaikille vastaantuleville pikkuihmisille. Käännytys kissaihmisestä myös vauvaihmiseksi on varsin hyvällä mallilla.
Kun tässä kerta vauhtiin päästiin, voisin antaa muutenkin pientä tilannekatsausta pojan kuulumisista. Vaippajutuissa ollaan nyt siinä pisteessä, että päivisin on käytössä Pampersin koko 2, mutta yöksi laitetaan 3. Vaikka tuo 2 on 3-6 kilon painoisille, meidän 7-kiloinen pärjää päivät sillä väärällä koolla vielä hyvin. Kokoa 3 olevat vaipat menevätkin sitten pakkauksen mukaan 9 kiloon asti eli vielä pitkän aikaa, ne pitää vaan teipata aika tiukalle hoikan pojan ympärille. Huomasin muuten ilokseni, että olen elänyt väärässä uskossa. Luulin, että jo aiemmin hehkuttamiani indikaattoriviivoja, joista näkee värinmuutoksen avulla, onko vaippa kuiva vai märkä, on Pampersilla vain koossa 1 ja 2. Nyt löysin hyllystä kuitenkin myös kokoa 3 tuolla viivalla. Harmi vaan, kun olimme juuri ostaneet paketin noita erilaisia kolmosia, niin ei tarvittu enää toista indikaattoriviivoilla. Myöhemmin sitten.
Ai niin! Piti jo aiemmin kirjoittaa, että ne hiukset sitten harvenivat ja vaalenivat kuitenkin, vaikka moni veikkasi, että olisivat suoraan pysyvät hiukset. Takaraivolle kului lisäksi isohko kalju kohta kaiken makoilun ansiosta. Nyt on kuitenkin havaittavissa uutta hiusta, joka on taas aiempaa tummempaa ja karkeampaa, joten eiköhän entinen tukkajumala ole jälleen kohta nimensä veroinen tapaus. Nyt voisin syödä ison lautasellisen lohikeittoa ja toivoa, että poika nukkuisi vielä hetken, niin ehtisin kirjoittaa toisen blogini puolelle postauksen vahapöytäliinoista. Kuulostaa ehkä tylsältä, mutta uskokaa pois – vahaliinatkin ovat oikeasta paikasta ostettuna kaikkea muuta kuin tylsiä! 🙂
Sanna
Mietin tuossa, että miksi haluat, että vaipassa on indikaattoriviiva? Kyllähän sen pissan muutenkin huomaa vaipasta. Vaihdatko vaipan jokaisen pissan jälkeen? Tulipa nyt tökerön kuuloisesti tämä, mutta mietin vain
Iina / Bebe au Lait
Ihan suoraan sanoen se on meillä mies, joka sen viivan haluaa. Mä “selviydyn” jo nykyään nenän avustuksella perusvaippojen kanssa. 🙂
Merja
Hei pakko osallistua myös pikkuvauvan ekakertalaisäitinä tähän pissikeskusteluun, aina yhtä kiinnostava aihe 😀 Siis meilläkin ne indikaattorit tuntu alussa käteviltä, mutta sitten hoksasin tunnustella sitä vaippaa. Hajuhan toki kertoo myös, mutta siitä voi olla vaikea vielä sanoa, onko vaippa oikeasti miten täysi. Yhden pissin takia on minusta turha vaihtaa, ei niin liene tarkoitettukaan. Käsikopelolla pian hoksaa, tuntuuko vielä vaippa ns. paperiselta, vai onko paksuna ja painavana pissistä. Onnistuu myös housujen läpi. Kuulostaa nyt ihme kopeloinnilta, vähän vaikea selittää näin, mutta ei käytännösä sen kummempaa ole, kuin vaipan paikalle asettelukaan on 🙂
Iina / Bebe au Lait
Se geeliytyminen on kyllä avuliasta siinä mielessä, että “pullotuksesta” jo usein huomaa vaipan tilanteen. Ihan vaan, että kuulostaisi vielä epäilyttävämmältä tämä lasten kopelointi! 😀
yksmammavaan
Kun tänään heräsin näin peilistä likaiset hiukset, keittiössä tiski vuori viikonlopun jäljiltä, olohuoneen sohvalla lojumaan jäänyt aikakausilehti… istuin koneelle lukemaan blogimammojen uusimpia postauksia ennenkuin poitsu heräisi… yhtäkkiä tuli kamala olo että oonko mä ainut näin sotkuinen mamma?!?! Kerro mulle Iina, onko blogi mammatkin joskus hiukset p*skaisina tiskivuorten keskellä? 😀 ja erittäin suuri kiitos tästä blogista!<3 oma poitsu täyttää tänään puoli vuotta, joten tähän blogiin on ollut helppo samaistua ja on jännä seurata lähes samanikäisen poikasi kasvua 🙂
Iina / Bebe au Lait
ET OLE. Nämäkin kuvat otettiin mummolassa, meidän oma sohva on muovitettu. Meillä asutaan tällä hetkellä punaisten laatikoiden keskellä. 😀