Kipeä hyppy ajassa taaksepäin
“Ei. Hitto. Taas! En usko tätä. Eihän näin voi tapahtua? :(“
Ensin outo jomotus illalla kyljessä, sitten aamulla tuttu kutina selässä. Vilkaisu peiliin varmisti kauhukuvan. Viime vuonna huhtikuun puolivälissä sain riesakseni vyöruusun ja nyt se on palannut. Olen siis jälleen Valavir-kuurilla ja rukoilen, ettei rakkuloiden kadottua minua kuukausitolkulla(!) piinannut lihaskipu ehdi nyt yltyä yhtä pahaksi kuin viime vuonna. Paraneminen oli kamalaa, kun en voinut treenata tai edes käydä kunnon lenkillä. Jo töiden tekeminen hyvässä ryhdissä istuen tuntui pahalta. Sohvalla röhnöttäminen ei ehkä ole ergonomista pitkässä juoksussa, mutta tukilihasten hommia se helpottaa.
Tässä taudissa pahinta on se, että ulkopuolisten silmissä minulla on harmiton, epämääräinen ihottuma, jota haudon hassusti Bepanthenilla kelmun alla, kun taas lihaksistani tuntuu siltä, kuin niitä olisi mureutettu pihvilinjastolla. Jo keuhkojen vetäminen täyteen ilmaan sattuu kylkeen, mutta lääkekuuri ei kyllä ole vielä alkanut purra. Toivottavasti huomenna alkaa. Tällaisia vähän kurjempia kuulumisia tähän väliin. Onneksi ehdin viime viikolla hiihtää, lumikenkäillä ja lenkkeillä sydämeni kyllyydestä. Nyt sitten odotellaan, miten vyöruusu paranee tällä kerralla.
Yritän oppia omista virheistäni. Viimeksi odotin liian pitkään lääkärin puheille hakeutumista, nyt ryntäsin sinne samana päivänä, kun tunnistin oireet. Totuttelen tässä samalla uuteen painopeittooni. Jospa se vähentäisi stressiä, sillä stressi aiheuttaa vyöruusua ja muita “ihania” oireita, joista saan nauttia.
Onneksi on lähikaupasta ostettu tulppaanikimppu piristyksenä! Mitäs sulle kuuluu? :)
Marjo
Voi kehveli, toivottavasti oireet helpottavat nopeasti ja pääset vähemmällä kuin viimeksi!
Minulla on kolmatta viikkoa jalka kipsissä, kun nilkka murtui liukastumisen seurauksena. Lähes kuukausi kipsiä ja sairauslomaa vielä jäljellä. Nyt pitäisi treenailla kyynärsauvojen kanssa kävellessä painon varaamista kipsijalalle, jotta jalka alkaisi pienin askelin (kirjaimellisesti) kuntoutua. Minulla on avattava kipsi, jonka voi suihkuun mennessä ja jalan ollessa levossa ottaa pois. Pohkeesta on lihakset surkastuneet olemattomiin ja muutenkin koipi on aika raasu. Mutta kyllä siitä vielä jalka saadaan, josko vaikka kesään mennessä.
Iina M.
Voi hitsi! Ikävä kuulla. Liukkaat tiet ovat kyllä petollisia. 🙄❄️
Lähetän kaikki tsempit sinne. Voimia jalan treenaamiseen!
Leena
Voi ei, ikävä kuulla, kamala vaiva, toivottavasti paranee pian ❤️
Iina M.
Tällä kertaa kuuri alkoi purra nopeasti. Tajusin mennä heti lääkäriin. 🙌🏼
Mapaula
Voi ei, itsellä oli vyöruusu 7-vuotiaana ja muistan edelleen sen kamalan kivun, vaikka aikaa on kulunut yli 30 vuotta. Rakkuloista jäänyt arpi kyljessä näkyy edelleen, mutta onneksi ei ole uudestaan tullut tuota.
Iina M.
Joo, mullakin on vielä edellisen kierroksen arvet. Hurja virus kyllä! Tästä pitäisi puhua enemmän. 🙄
Haituva
Hyvä, että reagoit nyt heti oireet tunnistettuasi. Jos vaikka pääsisit nyt vähän nopeammin kuntoon ja vähemmin jälkiseurauksin. Toivottavasti.
Täällä odotellaan kevättä. Iho ei oikein tykkää tästä kuivasta talvi-ilmasta, joten sen kanssa on taas taisteltu syksystä asti. Lisääntyvä valo on jo kiva bonus mutta kyllä sellainen lämmin kevätpäivä tulee olemaan arvostettu, kun se aikanaan koittaa. Kesästä puhumattakaan. Olen ulkoilijanakin enemmän kesäisten kelien ystävä, joten +10 yli kipuavaa lämpötilaa odotellessa.
Jos vielä tuo koronatilanne hellittäisi sen verran, että voisi suunnitella muutakin kuin ruokakauppareissuja. Vaikka tavata kavereita ihan samassa tilassa, ei vain netin tai puhelun kautta. Leffat, ravintolat, kahvilat, museot jne. Niitä alkaa olla ikävä. Ulkomaanmatkojen sijaan ihan kotimaanmatkailu olisi kivaa. Tässä tilanteessa en vielä uskalla mitään varata, kun harmittaa sitten enemmän niitä varauksia perua tai siirtää. Tämä siitä huolimatta, että riski 1 kuuluvana olen jo ensimmäisen rokotteeni saanut.
Iina M.
Olen niin samaa mieltä! Odotan kevättä ja paikkojen aukeamista, mutta ulkomaille ei tee mieli yhtään. Kyllä tämä tästä! ☀️
Marjo-Riitta
Vyöruusu on ihan hirveä! Olen sen kerran sairastanut ja minullakin se kesti viikkoja. Kun lopulta menin lääkäriin, lääkityksen aloitus oli jo liian myöhäistä. Sinnittelin töissä koko sen ajan ja muistan kuinka pelkästään vaatteen osuminen ihottumaan sattui aivan järkyttävästi. Hurjasti Tsemppiä!
Iina M.
Jep! Tämä virus on ihan omaa laatuaan. Kuulostaa hurjalta tuo sinunkin kokemuksesi. 😓