Ihmiselle, joka katselee minua toimistolla hiihtämässä joogatrikoissa ja harmaassa neuletakissa hiukset sotkunutturalla, voi olla järkytys törmätä kirjamessupersoonaani. Se tyyppi nimittäin rakastaa värejä ja kimallusta. Jopa huulipunaa yhtenä messupäivänä, kun huomio piti saada pois silmäpusseista. Pahin hulluttelu tapahtui kuitenkin minulle viimeisenä messupäivänä, kuin päätin pukea ylleni kaksiosaisen puvun. Sininen glitterpuku on ihanan överi, ja takki on siitä monipuolinen, että sen voi pukea myös kiinni ohuen vyön kanssa, jolloin asukokonaisuus on naisellisempi. Tässä rennommassa asussa lenkkarit ja lätsä olivat oleellinen osa kokonaisuutta.

Sillä sekunnilla, kun näin Emily in Paris -sarjassa vanhan kunnon veturinkuljettajahatun, kaivoin omani esiin ja puhalsin sen päältä pois kunnon pölykerroksen. Nämä taisivat olla viimeksi muotia kymmenen vuotta sitten? Minun rakkauteni tähän hattumalliin ei tosin ole laantunut koskaan ja siksi tuntuikin kotoisalta vetää päähänsä vanha, rakas hattu. Se on muistaakseni kirppislöytö, mutta tosiaan jo vuosien takaa. Ah, tuntuipa hyvältä pukea ylleen jotakin aivan erilaista kuin työpäivänä yleensä!

Tämä alkuviikko on mennyt messuista toipuessa. En ollut paikalla aamusta iltaan kipeän polveni vuoksi, mutta silti silti kaikki se häly ja ihmismäärä verottivat sosiaalisuuspattereitani. Viikonloppuna aion vain lukea kirjoja, köllötellä poikaystävän ja kissojen kanssa. Niin ja ottaa pitkiä kylpyjä kynttilänvalossa. Saatan myös ihan vahingossa hakea yhden joulukoristelaatikon ullakolta alas, mutta vain yhden. Hukattuani kaikki halloween-koristeet koen oikeudekseni aloittaa jouluttamisen ajoissa.

Voisitko koskaan pukeutua glitterpukuun vai jätätkö vaatesekoilun suosiolla minulle? 💙