Jonnan tavoin täälläkin on tänään pohdiskeltu kaikkea maan ja taivaan väliltä. Joskus tulee vaan vastaan sellaisia päiviä, ettei oikein tajua mistään mitään ja yksinkertaisetkin asiat menevät jotenkin vähän yli hilseen. Sitä esimerkiksi miettii kaupassa, miksi kevytmaito on “sinistä maitoa”, vaikka rasvattoman maidon ja ykkösmaidon purkit ovat myös siniset.  Tänään pohdiskelin mm. seuraavia:

… miksei varpaankynsien liikaa pituutta huomaa hiljalleen, jolloin ne voisi lyhentää ennen sitä tuskaa, vaan eräänä päivänä ne sattuvat jumetusti kävellessä ja sen jälkeen pitää odottaa kivun laantumista ennen kuin ne voi leikata?

… mistä ihmeestä löydän läjäpäin apua ja energiaa viikonlopun muuttoon, kun olo on kuin panssarivaunun alle jääneellä rotalla?

… miksei se ihana punainen trenssi voinut olla vielä kaupoissa, vaan käytin lahjakorttini kaikkeen muuhun, ettei se ehdi mennä vanhaksi?

… miksi ihmeessä omistan kolmet kaiuttimet, joista vain yhdet (jotka ovat tietysti ne pienimmät ja huonommat) mahtuvat mukaani muutossa?

… miten ihmeessä tänään kävi niin hyvin, että ostin vahingossa eilistä sushia, mutta yllätyksekseni se oli edelleen herkullista?

… miksen ole arkistoinut kaikkia tärkeitä sähköposteja, vaan joudun kaivelemaan niitä nyt omien lähetettyjen sähköpostien kautta?

… millä oppisin tekemään päätöksiä, joita ei tarvitsisi katua heti niiden tekemisen jälkeen tai mielellään ollenkaan?

… miten jaksan odottaa vielä maailman pisimmän vuorokauden, että ihana ystäväni palaa ulkomailta lievittämään tätä himputin stressiä?

… miksi saan paljastaa teille vasta torstaina tämän postauksen kuvien tarkoituksen, vaikka tahtoisin kertoa sen nyt-ihan-heti-tai-mieluummin-jo-äsken?

… millä sen tutkinnostani puuttuvan puolikkaan ruotsin voi muka tenttiä, kun kumpikaan tentaattori ei anna tenttipäivämääriä tai edes vastaa kyselyihin?