Toinen päivä Lontoossa alkoi pitkällä suolakylvyllä. Yö tuli nukuttua hyvin ihanassa sängyssä. Jokin noissa hotellilakanoissa vaan on niin ihanaa. Kyse saattaa olla myös peiton ja tyynyn muhkeudesta, sillä oma Tempur-peittoni muistuttaa aikalailla hotellien peittoja ja rakastan sitä yli kaiken. Tyynyissä tosin on vielä parantamisen varaa, mutta ainahan sitä kai on.

Kuitenkin, palataanpa tämän jäätävän vuodevaateanalyysin jälkeen takaisin asiaan. Nopean laittautumisen jälkeen suuntasimme siis yövieraakseni jääneen Jennin kanssa aamiaiselle. En osannut edes aavistaa, että päätyisin nautiskelemaan parhaan hotelliaamiaisen ikinä!

Kaikki oli aamiaisella niin siistiä ja suloista, että kiljahtelimme melkein ääneen. Tämä saattaa kuulostaa liiottelulta ja dramatisoinnilta, mutta olisittepa nähneet leukani, kun meidät ohjattiin aulaan aamupalalle. Se meinaan tipahti lattiaan.

Ensinnäkin tarjottavien valikoima oli laaja ja kaikki oli aseteltu niin sievästi. Toiseksi aamiaispaikassa oli aivan uskomaton näköala. Se olimelkein sama kuin hotellin loungessa, mutta vielä parempi. Täytyy muuten vielä erikseen antaa Jennille kiitosta siitä, että neiti jaksoi syödä kanssani antaumuksella. Arvostan ihmisiä, jotka kehtaavat syödä kunnolla eivätkä vain siirtele sitä yhtä tomaattia lautasella nokka solmussa. Uskokaa pois, niitäkin tyyppejä on.;)

Tuossa yllä olevassa kuvassa on muuten uusi makuihastukseni. Valkosuklaa-karpalomuffinssi valkohomejuustolla, voi nam! Viimein oli kuitenkin aika lopetella syöminen ja lähdimme hotellihuoneeseen kasailemaan tavaroita. Hyvästelimme hotellin ja kipusimme bussiin, joka kuljetti meidät kohti Philipsin hiustapahtumaa eli koko matkan pohjimmaista tarkoitusta. Tähän väliin voisin muuten lähettää Philipsille kiitokset matkasta. Olen heidän ansiostaan päässyt käymään jo sekä Oslossa että Lontoossa. KIITOS PHILIPS!:)

Philipsin järjestämä hiustapahtuma pidettiin Paramountilla. Kerroksen numero taisi olla huikea 32, ellen muista aivan väärin. Joka tapauksessa näkymä yli kaupungin oli uskomaton. Jopa Jenni, joka vielä asuu Lontoossa, meni hetkeksi sanattomaksi. Saatiin muuten napattua aika nätti bannerikuva Jennille tuolta tapahtumatilasta.

Itse tapahtuma alkoi kahvittelulla ja muilla virvokkeilla. Sen jälkeen oli vuorotellen vapaa-aikaa, jonka voi käyttää hiuspisteissä kaunistautumiseen tai jaloitteluun, ja luentoja sekä ryhmäkeskusteluja. Saimme kysellä hiusalan ammattilaisilta mitä ikinä halusimme. Oli mukava kuunnella erästä laboratorialan ammattilaista, kun sen perinteisen ympäripyöreän jorinan sijaan nainen selitti meille jopa vähän hiuksen rakennetta ihan molekyylitasolla. Tuleva kemisti oli aika tulessa!

Hiuspisteissä sai siis laittaa joko itse omia hiuksiaan tai pyytää ammattilaista apuun. Jenni testaili Philipsin muotoilurautojen eroja ja kiharrusominaisuuksia. Tässä vaiheessa tutustuimme laitteisiin vain nopeasti, varsinainen analyysi suoritettiin myöhemmin. Ehdin jo kuitenkin iskeä silmäni jättifööniin sekä valkoista ja kultaa hehkuvaan muotoilurautaan. Se oli ehkä kaunein ikinä!<3

Ruokailun, jonka aikana melkein itkin onnesta hyvän ruuan vuoksi, jälkeen kuuntelimme muutaman luennon lisää ja palasimme hiuspisteille. Homma takkusi hieman alkuun, kun blondit bloggaajat eivät tajunnet laittaa töpseleitä pistorasioihin, mutta lopulta testailu voi alkaa. Paljastinkin jo omat laitesuosikkini aiemmin. Värähtelevä muotoilurauta on ihan uskomattoman hyvä keksintö, vaikka se saattaa kuulostaa turhalta. Suosittelen kokeilemaan, jos sellaiseen tulee mahdollisuus.

Seuraavaksi oli aika napsia ne lupaamani asukuvat. En normaalisti pidä itseäni mitenkään ujona ihmisenä, mutta täytyy myöntää, että lehdistön ja muiden vieraiden keskellä en kehdannut mitään superposeerauksia taikoa. Pahoittelut siis vähän tönköistä asennoista ja ilmeistä.

paita – Morgan

farkut – Liu Jo Jeans

kengät – Finsk

rannekoru – muisto

Eikö muuten ole mahtava tuo kummitusmies Jennin asukuvan taustalla?:D Tuli naurettua aika paljon tuon parin vuorokauden aikana. Jenni joutuu ehkä majoittamaan minua jatkossa, kun lähden tutkimaan Lontoota hieman tarkemmin. Ihana, kun blogin kautta on tutustunut samanhenkisiin ihmisiin. Kavereita kun ei voi koskaan olla liikaa!<3

Tapahtuma loppui allekirjoittaneenn osalta kampauskouluun, jossa malleille taiteiltiin kauden muotikampauksia. Oma suosikkini oli rento ballerinakampaus, josta ennen ja jälkeen kuvat näkyvät tuossa yllä. Kampauksen juju oli korkea takaraivo sekä föönin kylmäpuhallusominaisuus, jolla kampaukseen luotiin seksikästä sekaisuutta. Ihana, ihana, ihana. Käytän näissä Lontoo-postauksissa aivan liikaa ylisanoja, mutta kun kaikki vaan meni niin nappiin.

Hiustapahtuma jatkui vielä pitkälle iltaan, mutta minun oli aika lentää takaisin Suomeen. Ehdin nukkua Jonnan luona vähän alle neljä tuntia, minkä jälkeen nappasin kainalooni matkaseuraksi hemaisevan blondin ja lensin aikaisin aamulla Tukholmaan. Tarina päättyy toistaiseksi tähän, sillä Tukholma-postaukseen tarvitsisin taas valokuvia muilta. Minä ja surkea kameratuurini!:D