Minulla on tapana ylistää usein minulle rakkaita ja mieluisia vaatteita. Kehun myös useasti suosikkikenkiäni ja hehkutan lemppariasusteitani maasta taivaaseen. Nyt voisin siirappisen ihailun sijaan kertoa katkerasti, mitkä vaatteet, kengät ja asusteet koettelevat hermojani. Niitäkin meinaan löytyy!

Ensinnäkin täytyy esitellä eräät tappajakengät. Kyllä, ne ovat varsin kauniit ja näyttävät viattomilta, mutta niiden sielu on puhdasta pahuutta. Näiden kenkien ansiosta olen nimittäin saanut jalkoihini kerran koko päkiän kokoiset rakkulat! Nämä kengät eivät oikein tykkää pysyä jalassa ainakaan liukkaiden sukkahousujen kanssa, joten jouduin jännittämään jalkojani tuona kohtalokkaana iltana monta tuntia. Siltikin kengät liukuivat edestakaisin hangaten jalkoihin jumalattomat rakot. Päkiäni, jalkojeni sivut ja myös varpaat olivat yhtä isot rakkoa. Hrr, nämä kengät ovat olleen pannassa siitä illasta lähtien. Saa nähdä, mikä niiden kohtalo tulee olemaan.

Tappajakengät

Seuraava esittelykohde on kiukkua aiheuttavat korvakorut eli tuttavallisemmin kiukkukorut. Ne ovat kauniit ja ihanat ja törkeän painavat! Alkuun, kun korut ripustaa korviin, ne vain tiedostaa. Muutaman tunnin jälkeen olo on kuitenkin kuin niillä heimolaisilla, jotka venyttävät ihoonsa reikiä kaiken maailman tapeilla ja patukoilla. Kuulostipa asiantuntevalta!;) Kuitenkin, näitä korvakoruja tulen jatkossa käyttämään vai morfiinitiputuksessa (ilman tuntoaistia) tai muutaman tunnin kerrallaan.

Kiukkukorut

Mitenkäs sitten entinen suosikkilaukkuni alias ilkimyslaukku? Se on edelleen kiva ja luotettava, mutta kun se pirulainen ei ole aitoa nahkaa! Siitä johtuen rakkauteni jäljet näkyvät siinä varsin hyvin. Laukun takapuoli, joka siis on kylkeäni vasten, muistuttaa hilseilevää kaljua. Yök. Tämä laukku on konkreettinen esimerkki siitä, miksi koitan vähentää tekonahkalaukkuihin ihastumista. En halua enempää hilseileviä kaljuja!:D

Ilkimyslaukku

Viimeinen kohteeni on ärsytysmekko. Tätä mekkoa koristaa puuttuvan olkaimen kirous, sillä aina, kun löydän mekon toisen olkaimen, toinen on hukassa. Ilmiö korostuu, kun mekkoa pitää yllään, sillä silloin olkaimet pomppivat irti kiinnikkeistä ihan milloin lystäävät. Ne lenkit, joihin olkaimet kiinnitetään, ovat liukasta satiinia eli en kyllä ihmettele, että muovihakanen tykkää liukastella pois noista lenkeistä. Harkitsin jo olkainten ompelemista mekkoon, mutta  kun tahtoisin pitää tätä olkaimettomanakin joskus. Voisikohan olkaimet taittaa piiloon, jos ne ompelee kiinni. Siinäpä vasta pulma.:)

Ärsytysmekko

Huh, tulipa haukuttua viattomia, puolustuskyvyttömiä tapauksia oikein olan takaa. Siitäs saivat, himputin pirulaiset! No niin, todistakaan nyt, etten ole ainut ärsyttävistä vaatteista/kengistä/asusteista kärsivä ja jakakaa omat kokemuksenne niistä jutuista, jotka kiusaavat teitä kerta toisensa jälkeen?:)