OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lähipuistomme on täydellinen piknikpaikka. Okei, liioittelua. Yhden pöydän ympärille ei kovin montaa perhettä mahdu eväitään syömään, joten ehkä puiston onkin vain hyvä piknikpaikka. Viihtyisä se joka tapauksessa on. Kärryttelimme Nöpsyn kanssa puistoon, tarjoilin välipalan pöydän ääressä ja päästin pedon irti. Poika lähti kävelemään hurjaa vauhtia kohti keinuja huutaen samalla innoissaan “äittää”. Leikkivarustus mietitytti kotona, kun viime talvena paikallaan vaunuissa pötköttävä vauva oli helppo pukea verrattuna eloisaan taaperoon. Rukkaset ja kypärämyssy on saatu Reimalta tämän kamppiksen tiimoilta. Toppahaalari taas on äitiyspakkauksesta ja todella kätevä tuollaisina tuulisina päivinä, kun alle tarvitsee vain pitkähihaisen bodyn ja leggarit. Kengät olemme saaneet Crocsin Test Squad -testiryhmän kautta.

Kokeilin kotiinlähdön hetkellä pojan niskan ja taisin osua tuurilla aika nappiin asuvalinnassa, kun niska ei ollut kylmä eikä hikinen, vaan sopivan lämmin. Ärsyttää ihan suunnattomasti ihmisten “onpa sillä viileät sormet, etkö sä osaa lastasi pukea” -päivittelyt, kun suunnilleen ensimmäinen asia, joka perhevalmennuksessa opittiin, oli se, että lapsen lämpötilaa ei koeilla käsistä tai jaloista, koska ne voivat olla vauvoilla hyvinkin viileät, vaan niskasta. Lapsen pukeminen tuntuu olevan minulle edelleen yksi haasteellisin asia äitiydessä ja sörkin pojan niskaa aikaa usein. Niin ja kyttäilen tietysti uteliaana muiden äitien rattaisiin! Jos siis vilkuilen jälkeläistäsi, älä ihmettele, yritän vain opetella paremmaksi äidiksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Liukumäki oli kova sana ja nostin pojan sen päälle kymmeniä kertoja sen jälkeen, kun olin tuloksetta yrittänyt opettaa häntä nousemaan liukumäen rappuset ylös itse. Koin siinä lasta vahtiessa myös oivalluksen muuttuneesta ajatusmaailmastani. Mietin, miten joskus ihmettelin, mihin joku yhden lapsen perhe saattaa tarvita useammat kuin yhdet vaunut tai rattaat. Nyt alan ymmärtää, sillä kun lähdemme tapahtumiin, Nöppis matkustaa Stokken rattaissa untuvapussissa eli hänellä on päivävaatteiden lisäksi kypärämyssy ja tumput. Näin lapsi on helppo nostaa ulos rattaista ilman riisumisrumbaa. Kun taas lähdemme ulos leikkimään, Nöpsylle puetaan haalari tai housut ja takki, jolloin lämpöpussi on liian kuuma eli poika laitetaan suoraan noihin Jollyroomilta saatuihin Moweo-rattaisiin.

En olisi ikinä uskonut, että lapsen pukeminen voi olla niin tuskaista, sillä pitää miettiä todella tarkkaan, missä vaiheessa pakkaa tavarat, milloin pukee itsensä ja missä välissä puetaan lapsi, jotta:

a) unohda pakata jotakin tärkeää tai jotta taapero ei pura hoitolaukkua, kun sinä keskityt pukemaan itseäsi.

b) taaperolle ei tule kuuma, mikä aiheuttaa joko kitinää tai suoranaisen raivokohtauksen.

c) sinulle ei tule kuuma, sillä ainakin minä tuskastun helposti, jos tulee hiki.

Näistä syistä meillä on käytössä kahden vaunun taktiikka eli sisätiloihin mennessä vaunuilemme lämpöpussin kanssa, koska sen voi avata kätevästi vaikka kaupassa, ettei poika läkähdy, ja ulos leikkimän lähtiessämme otamme rattaat, joihin poika laitetaan ulkovaatteissa. Untuvapussin kiinnittäminen rattaisiin tai sen ottaminen pois on sen verran ärsyttävää puuhaa, että tämä taktiikka on minusta suorastaan nerokas. Vai nauttiiko joku teistä 5-pistevaljaiden pujottelusta? Jos nauttii, meille voi tulla pujottelemaan! 😀

OLYMPUS DIGITAL CAMERA