Täältä sairasvuoteen pohjalta voikin kirjoitella kätevästi postauksia varastoon, kun ei tukkoisen olon vuoksi saa oikein nukuttua. Yksi täytyy pukata ulos jopa ihan reaaliajassa, sillä en ole vielä ehtinyt kertoa, miksi käväisin Kööpenhaminassa muutaman muun bloggaajan kanssa viime viikonloppuna. Meidät kutsui blogimatkalle bObles, joka on motoriikkaa kehittäviä värikkäitä leluja valmistava merkki. Aiemmat bObles-kokemuksemme voi lukea tästä postauksesta. Opin tällä viikonloppureissulla paljon uusia juttuja, joita tahdon kanssanne jakaa. Nämä lelut kun ovat vähän sellaisia, että jos ei niistä tiedä mitään etukäteen, ne voivat tuntua tylsiltä tai jopa turhilta. Vaikka ne ovat oikeastaan juurikin kaikkea muuta.

Testasimme erilaisia bObles-leluja meillä järjestetyn tumbling time -leikkituokion aikana. Ja kun puhun testaamisesta, tarkoitan todella, että hypimme epätasaisille alustoille, kääntyilimme keinuvilla leluilla ja teimme muuta “hurjaa”. Lapsille hyppiminen ja keikkuminen tulee luonnostaan, mutta aikuinen kokee sen usein hyvin epämukavana, vaikka ihmisen vartalo kaipaisi tärähdyksiä ja tömähdyksiä pysyäkseen vahvana. Leikin lomassa merkin perustaja kertoi, miksi aikanaan päätyi keksimään lelut, jotka näyttävät eläimiltä, mutta edesauttavat myös lapsen kehitystä. Tiesittekö, että joissakin kouluissa käytetään lelua nimeltä mato tuolina, koska sen pohja on kupera ja sillä istuessa täytyy aktivoida keskivartalon lihaksistoa? Tai tiesittekö, että lelu nimeltä donitsi sopii hyvin istuintyynyksi synnytyksen jälkeen, kun paikat saattavat olla hieman hellänä? Tai että lelu nimeltä kana sopii jo aivan pienelle vauvalle, sillä sen päällä opitaan eräs tärkeimmistä taidoista eli pään kannattelu vahvalla niskalla?

Tahdotte jo varmaankin kuollaksenne nähdä meitä hölmöjä aikuisia pomppimassa ympäriinsä? Tuolla lentokentän Hilton-hotellin bObles-huoneessa (kyllä, siellä on AINA sellainen) oli muitakin bloggaajia, mutta yllättäen vain me suomalaiset innostuimme leikkimään ja riehumaan leikkihetken ohjaajaan käskyjen mukaan. Elsa joutui mm. selviytymään haastavasta temppuradasta leluista kasatuilla “puujaloilla”. Toisaalta rehellisyyden nimissä on kerrottava, että toisin kuin muiden maiden mammabloggaajilla, meillä ei ollut lapsia reissussa mukana. Otimme kahden päivän blogimatkan rentoutumisen kannalta, vaikka ns. työt tulikin samalla tehtyä. Arkikin maistui taas, kun sai olla yön pois kotoa ja höpötellä ihanien naisten kanssa. Seuraavat kuvat todistavat, että kyllä se leikkiminen vaan käy bloggaajalle ihan työstä! 😀