Vohveliksi naamioitu kaurapuuro
Niin niin, Nöpsy kyllä rakastaa kaurapuuroa, mutta minä kaipaan välillä iltapalaamme vaihtelua. Syön pojan kanssa usein yhdessä, koska puuroa on melkein jopa helpompi keittää isompi satsi kerralla. Jotenkin koostumuksesta tulee vaan parempi, kun ei keitä pikkuista puuromäärää. Lueskelin tänään päivemmällä sormiruokailuryhmästä hyviä reseptejä ja en jotenkin saanut mielestäni keskustelua siitä, voiko kaurapuuroa paistaa vohveliraudalla. Voihan sitä, mutta lisäämällä puuron joukkoon muutamaa muutakin raaka-ainetta, vohveleista tulee vielä parempia.
Kaksi desilitraa kaurapuuroa muuttuu kolmeksi vohveliksi, kun valmiiseen puuroon sekoittaa kaksi desilitraa maitoa, kanamunan ja ruokalusikallisen perunajauhoa. Hieman suolaakin voi joukkoon lisätä. Riippuu tietysti siitä, minkä ikäistä vohveliyleisö on. Vohvelit paistetaan vohveliraudalla kypsiksi, mutta vinkkinä voisin sanoa, että rauta kannattaa öljytä kunnolla eikä kannata pelästyä löysää taikinaa. Meidän taikinamme oli “löysyysasteeltaan” kuin litkua lettutaikinaa, mutta lopputuloksena syntyi ohuita ja rapsakoita vohveleita. Niillä herkuteltiin maitorahkasta ja päärynäsoseesta sekoitetun töhnän kanssa.
Nyt karkaan katsomaan yhden jakson Pretty Little Liars -sarjaa Netflixistä. Nöpsy nukkuu ja minäkin voisin, mutta jotenkin sitä haluaa muutaman tunnin itselleen joka päivä, joten valvon vielä. Katson usein iltaisin jotakin sarjaa tai selailen Facebookin sormiruoka- tai imetysryhmää. Saapa muuten nähdä, missä muodossa aamupuuro syödään meillä huomenna! 😉
Emma
Oi mikä mahtava idea! Tätä täytyy ehdottomasti kokeilla, vaikka meillä toi ensisijainen kohde maistaakin ruokavilungin vähän turhan helposti. “Äiti onko tämä banaanilettua, en halua banaanilettua! Miksi siinä maistuu banaani? Maistuu väärältä…” Ei auttanut, vaikka olinkin banskun ja munien lisäksi laittanut vehnäjauhoja, maitoa sekä agavesiirappia ja hukuttanut lopuksi koko komeuden mansikkahilloon.
Mutta nää puurovohvelit kuulostaa siltä, että haluan kokeilla jo ihan vain omaakin vatsaa ajatellen. 🙂
Iina M.
Haha, ymmärrän! Minä nimittäin kammosin itse aluksi banaanilettuja. Hiljalleen sitä tottui. 🙂
Tiina
Bongasin saman “vinkin” ja se menee ehdottomasti kokeiluun, vaikka meidän sormiruokailija onkin jo huimat 3 vuotta, eikä nuorempi tuleva sormiruokailija vielä puuroja maistele.. Sitä meinaan itse kaipaa ehkä useammin vaihteluita siihen kaurapuuroon kun tuo pieni ihmisenalku. 🙂 olettekin varmaan jo banaanilettuja tehneet (raaka-aineina vain banaani (myös omena toimii) ja maitorahka)? Ja apinaeväitä? Toimii! 😀 aloin itse tekemään pinaattiletutkin kun hoksasin osittain tuon ryhmän avulla kuinka helppoa ja halpaa se on. Ja saa aina tehtyä vaan sellaisen määrän mikä tulee syötyä. 😉 ei sitä yksin/parisuhteessa ollessa niin paljon ajatellut kaikkia lisäainejuttuja sun muita transrasvoja kun nyt lasten kanssa.. Saati syönyt niin kellontarkasti kun nykyään! Tai siis huolehtinut että lapsi saa kellontarkasti ruokansa ja itse unohtaa syödä.. Hups 😀
Iina M.
Banaania syödään sekä lettuina että pannarissa, mutta apinaeväs on testaamatta. Pakko kyllä kokeilla! 🙂
maisamiisa
Oo mikä mahtava idea! Testiin! 🙂
Iina M.
Vähän jännitti kyllä kokeilla, mutta onneksi tämä vinkki toimi. 🙂