Näin meillä syödään (väärin)
Pojan paino ei nouse, se on valitettava fakta. Tähän asti se nousi alakäyrillä tasaisesti, mutta ylimääräisessä neuvolassa (10 kuukauden kohdalla) paino olikin laskenut alle sadalla grammalla ja siksi kuukauden päähän varattiin uusi ylimääräinen käynti. Jos sielläkin sama trendi jatkuu, poika joutuu verikokeisiin. Mietitte ehkä, miten meillä on ruokailtu, kun tähän tilanteeseen on jouduttu. Listasin ruokailuperiaatteitamme tähän postaukseen, mutta näistä tuskin kannattaa ottaa mallia.
- säännölliset ateriat viidesti päivässä. Tämän ohjeen sain neuvolasta eli ruokailuja on aamupuuro, lounas, välipala, päivällinen ja iltapuuro. Poika saa siis kahdesti päivässä puuroa, kaksi suolaista ruokaa ja yhden makean välipalan. Hammasasioista puhuttaessa ohjeistettiin keskittämään ruokailut, jotta suussa ei jyllää napostelun vuoksi happohyökkäys koko ajan.
- rintamaitoa aina aterian jälkeen. Olen imettänyt aina ruokailun yhteydessä, jotta ne pienetkin koloset masussa täyttyisivät maidosta. Imettäminen superhyvän ravinnon lisäksi on myös yhteistä “haliaikaa”, joten ihan siksiksin meillä tissitellään vielä.
- äidinmaitoa aina “pyydettäessä”. Pyrin keskittämään imetyksen ruokahetkien yhteyteen, mutta kun poika pyytää tissille, en kiellä sitä häneltä. Se tuntuisi julmalta.
- korviketta vain satunnaisesti, yleensä hoitotilanteissa. Monelta suunnalta on painostettu antamaan korviketta enemmän ja jopa ruokajuomana veden sijaan, mutta meillä sitä juotetaan yleensä vain, kun Nöppis on mummolassa hoidossa monta tuntia. Puurot keitän korvikkeeseen, mutta muuten sitä ei meillä kulu kotona.
Olen vältellyt napostelua ja siihen totuttamista, jotta niitä happohyökkäyksiä tulisi päivässä vauvalle harvemmin. En koskaan tuputa ruokaa, vaan lopetamme ruokailun, kun poika alkaa kääntää päätä pois tai huitoo lusikkaa eikä avaa enää suutaan. Korviketta ei juoteta, vaikka sillä painon saisi nousemaan. Ruokapöydässä ei leikitä eikä vauvaa naurateta avaamaan suuta. Nyt on ilmeisesti aika kääntää periaatteeni päälaelleen. Tuntuu jotenkin typerältä ja epäonnistuneelta muuttaa tottumuksia omasta mielestä “kohti huonompaa”, mutta ei kai tässä muutakaan voi. Jos jokin menettely ei toimi, tuskin sillä kannattaa jatkaa. Rypsiöljyä ohjeistettiin antamaan 2 teelusikallista päivässä ja se on auttanut toimittamaan pojan masua paremmin, mutta en oikein tiedä, mitä kaikkea muuta pitäisi muuttaa. Jospa hapanmaitotuotteiden lisääminen ruokavalioon kasvattaisi pojalle massaa? Juustossahan on paljon energiaa.
Vai luuletteko, että liikkeellelähtö on aiheuttanut notkahduksen painoon, vaikka ruokailut ovatkin kunnossa? Kun toisaalta kasvu on ollut tasaista näillä rutiineille, mutta kun en yhtään tiedä, olisiko se taas jatkossa. En taida uskaltaa jatkaa tätä oman järjen neuvomaa suuntaa, jos seuraava punnistus näyttääkin, että painoa on tippunut enemmän. En tiedä yhtään, mitä tehdä ja uskoa. Logiikka pettää ja pahasti. Olisiko kenelläkään kristallipalloa lainaksi? En tahtoisi muuttaa arkiaikataulua napostelupohjaiseksi tai rauhoitettuja ruokahetkiä leikki- ja taisteluprojekteiksi, mutta teen mitä tahansa, jotta vauvalla on hyvä olla. 🙂
Reetta
moikka! Meillä myös miinuskäyrillä kasvava poika, jonka pituuskasvu notkahti 8 kk neuvolassa. Nyt 10 kk oli tasaantunut! Kiinteät alkoivat uppoamaan paremmin vasta viime kuukausina.
Minä imetän ennen ruokailuja, oon huomannut, että ruoka uppoaa paremmin, kun ei ole kiljuva nälkä. Tuntuu, ettei poika tajunnut, että kiinteästäkin ruoasta tulee maha täyteen.
Välillä ruokaa vaihtamalla saa lisää ruokaa uppoamaan. Esim. Soseen jälkeen saa vielä jälkkäriä. Joskus tähän jälkkäriinkin on jemmattu liha.. AH, mitä makuelämyksiä 😀 mutta sopiihan esim kana ja mango yhteen tai tai possu ja omena 😉
Olen lisäksi antanut “rikasta” ruokaa esim. banaani, avokado, maitopuuro, hedelmäsoseet, jotka 100% hedelmää.
Lisäksi vesihörpyt ruokailujen välissä auttaa vielä muutaman lusikallisen huijaamisessa. Meilläkään lelut eivät kuulu ruokapöytään, mutta lapsella voi lusikkaruokaillessa olla kädessä oma lusikka tai sitten sormiruokaa.
Olisiko näistä jotain vinkkiä tai loisiko nämä uskoa siihen, että olet kyllä toiminut myös oikein! <3
Iina M.
Hmm, pitäisiköhän tuota imetystä kokeilla ennen ruokaa! Lusikkajippo menikin jo kokeiluun heti iltapalalla. 🙂
Terhi
Mäkin ehdottomasti vaihtaisin järjestystä koska rintamaitohan se on pääravintoa vuoden ikään asti ja sisältää enemmän rakennusaineita kuinnpari lusikallista sosetta.
Iina M.
Vaihtoon menivät. 🙂
Kaisa
Meilläkin esikoisen paino laski 7kk ja 1v tarkastusten välillä vähän. Luulen että se liittyi nimenomaan liikkeellelähtöön ja siihen liittyvään energiankulutuksen kasvuun. Älä stressaa ja syytä itseäsi, tuo ruokavalio kun kuin suoraan oppikirjasta.
Iina M.
Pelottaa kyllä ihan hurjasti, jos painonlasku vaan pahenee ja jotakin on oikeasti vialla. Onneksi neuvolass seurataan herkästi noita pikkuisia. <3
Suvi
En todellakaan ole mikään ammattilainen, mutta ainakin omassa lähipiirissä on kovin erikokoisia lapsia, joista osa on myös joutunut mainitsemiisi ylimääräisiin kontrolleihin ja osa jopa verikokeisiin. Yhdeltäkään ei ole löytynyt mitään poikkeavaa / syytä miksi eivät käyrillä pysy. Lapset kun vaan tuntuvat kasvavan kovin eri tahtia. Lisäksi myös terveydenhoitajien suhtautuminen käyriin ja niillä pysymiseen vaihtelee kovasti. Josko Nöppis vain on siro ruumiinrakenteeltaan. Itsellä on kaksi poikaa joista molemmat olivat 1v tarkastuksissa 78cm pitkiä, mutta isoveli aikanaan painoi 10.4kg, kun taas siro kuopus painoi vain 9,1kg. Tsemppiä Iina. Musta ainakin kuulostaa, että teidän ruokailut on ihan kohdillaan ja painon notkahtaminen luultavasti johtuu touhukkaasta vauvasta ja liikkeellelähdöstä 🙂
Iina M.
Todella toivon niin. Vaikka neuvolassa kuinka huolettomasti esitettäisiin seurattavat asiat, aina ne jäävät kalvamaan mieleen. Tulee vähän liian helposti pettymys omaan äitiyteen, kun homma ei sujukaan normaalisti. 🙂
s
Jeps, ihan sama homma täällä kuin mitä Suvi ylempänä sanoi. Neuvola vouhkasi sukulaislapsen paino- ja pituuskäyrästä niin paljon, että vanhemmat alkoivat pakkosyöttää ja nyt lapsi vajaa 2-vuotiaana ei suostu syömään muuta kuin jotain apteekin täysravintolitkua kun pelkää ruokailutilanteita. On kuitenkin silläkin kasvanut omalla käyrällää ihan hyvin. Että mitä vähemmän stressiä sen parempi.
Iina M.
Hui kamala. Tuo on minunkin painajaiseni, kun omalla miehellä on aika pahoja muistoja ruokailuista pienenä ja tyyppi on edelleen “huono syömään”, vaikka on kohta 40-vuotias. :/
tiippa
Miten olisi juustoviipaleet ikään kuin sormiruokana alkuruoaksi ennen pääruokaa? Muksu voisi napostella omaan tahtiin juustoa ja herätellä ruokahalua ennen varsinaista ruokaa ja saada juustosta reippaasti energiaa. Tällöin myös juuston napostelu olisi osa ateriointia eikä syöminen menisi jatkuvaksi naposteluksi (toisaalta juuston ja maitotuotteiden mutustaminen ei aiheuta happohyökkäyksiä toisin kuin hedelmät, koska kalsium suojaa hampaita). Pääruoan jälkeen ei ehkä enää ole kärsivällisyyttä tai tarpeeksi nälkä, jotta jaksaisi mutustaa juustoa. Tsemppiä!
Iina M.
Se kyllä ihan totta, että ennen ruokaa tuo juusto toimisi takuulla parhaiten. Täytiikin heti sunnuntain käydä juusto-ostoksilla. Nyt treenailtiin vasta raejuustolla. 🙂
Pinja
Sun poikahan on alle vuoden? 🙂 Tuon ikäiselle ei välttämättä tarvitse antaa erikseen vettä ruokajuomaksi, vaan tissimaito riittää hyvin, niinkuin nyt vielä imetätkin. Siinä ainakin ois aika rutkasti energiaa ja se imeytyy jopa nopeammin kuin vesi. Ehdottaisin siis veden korvaamisen ei korvikkeella, vaan omalla maidolla, sehän se on parasta ruokaa tuon ikäiselle.:) Tsemppiä ruokapohdintoihin!
Iina M.
Tuo vesi on kyllä sellainen vedenjakaja(:D), että huhhuh. Kun toisaalla lukee, että se vie tilaa energiarikkaammalta ruualta/juomalta ja toisaalla, että sitä olisi hyvä antaa. Kää-ääk! En ole kuin ehkä kuukauden verran vasta antanutkaan vettä ja kun vähän miettii, niin siitähän se painokin on lähtenyt laskuun. Miksipä ei tässäkin olisi syy-seuraus -suhde, joka voi olla mahdollinen. Kyllähän vesi täyttää vatsaa ns. turhaan. 🙂
Anni Jää
Mä en usko, että pikkuhuikat vettä kiinteiden yhteydessä ois paha, kun nyt ei desitolkulla ala juottaa.
Itun fb-sivulla oon aika monesti nähnyt, että siellä suositellaan imetystä ennen ruokailua alle vuosikkaalle. Meinskö energiarikasta maitoa enemmän masuun, kun se annettais eka? Meillä juuri aloitellaan kiinteitä ja poika on hoikanpuoleinen, joten samoja ajatuksia ja jännitystä täällä.
Iina M.
Kiepsautinkin nyt ruokailun ja imetyksen ympäri eli maito annetaan ensin. Toivottavasti auttaa! 🙂
Annahoo
systeeminne kuulostaa ihan järkevältä, mutta kolmen nirson lapsen kokemuksella sanoisin, että kannattaa yrittää jatkaa ruokailua vielä hetki sen jälkeen, kun lapsi ekan kerran antaa “kiitti mulle riitti”-viestiä. Usein sitä ruokaa uppoaa kuitenkin vielä lusikallinen tai pari 🙂
Iina M.
Pitänee kai siirtyä siihen useamman ruokalajin taktiikkaa. Kun yksi tökkii, vaihdetaan toiseen makuun. Lueskelin, että tämä toimii monilla! 🙂
Sikke
Minun mielestäni teidän ruokailu kuulostaa oikein järkevältä ja hyvältä. Nöppis saa selkeästi terveellistä ja hyvää ruokaa ja oppii kuinka syödään. Onhan se hieman “pelottavaa”, että toisen paino ei nouse, mutta.. Vaikea sanoa mitään! Ruokailu kuulostaa fiksulta! Tiedän monia, jotka syövät huonommin, ja paino nousee kovasti. Lapset ovat yksillöllisiä… Oikeaa ruokaa vaan niin paljon kun toinen syö? Ehkä vielä se pari lusikallista aina vielä houkuttelulla? Toivottavasti paino nousisi! Tsemppiä teidän painonnostoon 🙂
Iina M.
Johonkin väliin sitä ruokaa pitäisi saada lisää ja kyllä jotenkin minustakin olisi fiksumpaa ruokailun yhteydessä koettaa syöttää enemmän. Se napostelu kammostuttaa, kun siitä voi tulla paha tapa, jos sellaiseen tottuu. 🙂
mei
Hei!
Notkahdus painokäyrällä on käsittääkseni hyvin tyypillinen täysimetetyillä vauvoilla juuri tuossa kohtaa kun lähtee liikkeelle. Tsemppiä tilanteeseen, tiedän kokemuksesta miten stressaavaa tuo on! Muista katsoa lasta, neuvola katsoo käyriä joskus liiankin innoissaan, eivätkä näe hyvinvoivaa virkeää lasta, vaan ainoastaan jonkun poikkeaman käyrällä, joka kuitenkin on vain muodostettu keskiarvon perusteella.
Iina M.
Minä jo tuijottelin tänään, näkyvätkö kylkiluut selkeämmin kuin ennen. Onneksi leukoja ja pömppömasua löytyy, niin ei ole mikään paha tilanne vauvalla. 🙂
Maria
Meillä olen kahta hoikkavartista tyttöäni huijannut vauva-taaperoaikaan jatkamaan syömistä kuvakirjojen avulla sen jälkeen, kun mielenkiinto syömisestä alkaa herpaantua. Näin ovat saattaneet syödä vielä reilusti sen jälkeen. Tästä tekniikasta ollaan varmasti montaa mieltä, mutta meillä on toiminut ja lapset ovat oppineet syömään ihan normaalisti itse ikätasoisesti, eikä sen kummempia “sirkustemppuja” enää myöhemmin tarvittu. Eikä tuo kirjan katselu pöydässä muistaakseni pitkään jatkunut, mutta jossain vaiheessa oli kyllä molemmilla käytössä, enkä siinä nähnyt mitään huonoa. Myös jotain soivia muovileluja tms. saattoi olla myös vauvan ihmeteltävänä samalla kun syötin. Tämä toimi meillä 🙂 Toivottavasti löydätte sopivan ratkaisun omalla kohdallanne, tsemppiä!
Iina M.
Hei, kiva kuulla, että tuo ei vaikuta “jatkoon”. Mun yksi painajainen on, että poika tarvitsee koulussa opettajan päristämään ja tuomaan lusikkaa suuhun, kun on raukka tottunut. Mulla on joku ihme leikkikammo ruokailujen yhteyteen! 😀
Suvi
Meidän neiti on kohta 11 kk ja ruokailurutiinit kuulostaa aika samanlaisilta. Meilläkin on kasvu notkahtanut 8 kk jälkeen, mielestämme selkeänä seurauksena liikkeelle lähdöstä. Meillä pituuskasvu on siirtynyt +1-käyrältä keskikäyrälle ja suhteellinen paino laskenut, mutta todellinen paino ei ole vielä laskenut.Toki ehkä tuossa tilanteessa voisi harkita, jos ruoasta tekisi kaloririkkaampaa?
Iina M.
Joo, mä toivon todella, että öljyn lisääminen näkyy painossa. Ja niitä juustoja aletaan syödä myös, jotta enrgiaa saa helpommin! 🙂
Mimi
Toiset on pienikokoisempia kuin toiset ja sadan gramman painon putoaminen ei ole vielä huolestumisen aihe, liikkeellelähtö pudottaa usein vauvoilla painoa myös. Säännölliset ruokailuajat ja terveellinen ruokavalio on aivan ehdoton, pidä siitä vaan kiinni, ja on hyvä että neuvolassa painoasioita kontrolloidaan tarkkaan, verikokeetkin voi sitten olla vain hyvästä, että tarkistetaan että kaikki no varmasti kunnossa, kun siltä kyllä vaikuttaa. Poika kuitenkin ilmeisesti tulee kylläiseksi ja on tyytyväinen, ja ruokarytmi vaikuttaa säännölliseltä ja terveelliseltä, älä murehdi liikoja ja ota neuvolan tuki vastaan.
terveisin pienten lasten parissa työskentelevä 🙂
Iina M.
Luulisin. Olen miettinyt sitäkin, että annokset tuntuvat kyllä pieniltä, mutta tarjottaessa vauva ei syö enempää, vaan tahtoo jo leikkimään. Jospa useamman ruokalajin tarjoaminen kasvattaisi noita annoskokojakin samalla. 🙂
Anonina
Kyllä kai noita notkahduksia painossa voi tulla, monestakin syystä, ainakin meillä on ollut erilaisia kausia syömisten suhteen (hampaat, kasvu, kiinnostuminen ulkomaailmasta, joku muu syy). Mutta hyvä tietysti, että asiaa seurataan 🙂 Kirjoittelen tähän nyt ylös, mitä tulee mieleen, varmasti näitä(kin) olette jo itsekin ajatelleen tai koittaneet. Olikos teillä miten paljon sormiruokailua, se saattaa joskus auttaa eteenpäin ja innokkaammin jatkaa syömistä, vaikka syöttäen ei enää mitään menisi. Joillakin lapsilla tuntuu olevan sellaistakin, että kun pahin nälkä taittuu, niin sitten eivät enää malttaisi syödä, vaikka oikeasti olisi hyväkin. Eli itse ainakin koittaisin joillakin konsteilla jatkaa houkuttelua/taistelua, jos kyse olisikin tällaisesta. Entäs pojalle oma lusikka käteen samalla kun lapatte ruokaa suuhun, saattaa huomaamattaan syödäkin enemmän? Ja kavereillakin on useampiakin pienikasvuisia vauvoja, joilla myös noita veriarvoja kontrolloitu, ja koskaan keneltäkään ei ole löydetty mitään “vikaa”, vauvat vain ovat erilaisia. Hienoa kuitenkin, että Suomessa näin tarkkaan kasvua ja kehitystä seurataan, parempi niin, kuin että jotakin jäisi huomaamatta. Tsemppiä ruokailuhetkiin <3
Iina M.
Tuo tuli mullekin mieleen, että jos Nöppis ei vaan malta syödä, vaan leikkimään pitää päästä ihanhetijustnyt. Kunpa tähän löytyisi ratkaisu. 🙂
piitzi
Meillä tehdään niin kun neiti alkaa näyttämään hermostumisen merkkejä että siinä vaiheessa annetaan joku kiinnostava asia käteen, niin vielä uppoaa ruokaa. Minusta tuo teidän ruokailu näyttää oikein mallikkaalta, lapsethan on yksilöitä eikä kaikki kasva käyrien mukaisesti vaikka ihan normaaleita olisivatkin. Meilläkin neiti on pitkä ja hoikka, 8kk:n ikäisenä oli muka pituuskäyrä tipahtanut ja lekuri oli jo lastenlääkärille laittamassa, sain puhuttua että katotaan sit 10kk:n ikäisenä pituuskontrolli mut ei sit mentykään sinne kun oltiin kipeitä silloin kaikki. Viimeviikolla oli 1v neuvola ja neiti oli sit vetäny melkein 7cm pituutta neljässä kuukaudessa. Paino menee -10 käyrällä mut kuitenkin tasaisesti. Minä olen sitä mieltä että luota vaistoosi, jos Nöppis on energinen, tyytyväinen, nukkuu ja syö hyvin niin tuskin on mitään syytä huoleen. Meillä neiti syö sen vajaan purkin 8 – 12kk:n ikäisille tarkotettua, vettä ruokajuomana, joskus vielä jotain leipää lisäksi jyrsii, puuroa keitellään nykyään 0,75dl hiutaleita/1,5dl vettä annos. Rintaa saa enään päivä- ja iltaunille mennessä ja kerran yöllä.
Iina M.
Hei, kiva juttu, kun laitoit noista määristä! Meillä syödään “pienen ja ison pilttipurkin väliltä” usein ja olen miettinyt, mikä on edes sellainen normaali annos 10 kuukauden ikäiselle. 🙂
Piitu
Täällä kans yksi äiti,joka poikansa kanssa juoksi painokontrolleissa 2-vuotiaaksi asti. Verikokeetkin otettiin,mutta mitään niistä ei löytynyt. Meilläkin ruokaa tarjottiin viidesti päivässä. Välillä itkin ja syötin ja mietin samalla,mitä teen väärin. Voisi melkein sanoa, et täysimetin vuosikkaaksi, kiinteää ruokaa meni niin vähän. Kaikesta huolimatta poika kehittyi normaalisti (liikkeelle lähti jopa keskiarvoa aikaisemmin) ja on aina ollut reipas ja touhukas. Pienkokoinen kylläkin,kasvaa vieläkin siellä alimmilla käyrillä. Hurjasti tsemppiä,tuo voi kyllä olla raastavaa! Itseä ei kuitenkaan auta syyllistää. Nyt poika muuten syö jo ihan hyvin! Ikää 2v 4kk. Ja painoa 11kg 🙂
Iina M.
Kuulostaa tutuilta tunteilta. Meillähän on vielä niin “mukavasti”, että isin kanssa poika syö enemmän, kun taas mun kohdalla alkaa syliinpyytäminen ja muut temput. Äh. :/
Anna
Hei, meillä on 11 kk ikäinen tyttö ja ruokailut menivät 10 kk kohdilla samallatavoin kuin teillä. Söi alle purkin verran (8 kk ikäisten) ja isän kanssa ruokailu sujui paremmin. Nyt 11 kk ikäisenä menee jo purkillinen ja välillä jopa leipää tai muuta sormiruokaa. Meillä on auttanut hankalissa tilanteiss se kun antaa lusikan, kurkun palan tai jotain muuta vauvan käteen. Yhtäkkiä sitten maistuukin. Me myös annetaan aina välillä ruokailun yhteydessä muutama huikka vettä kun neidillä On selvästi jano. Me ei olla oikein vielä aloitettu maitotuotteita kun neidin vatsa ei meinaa kestää.. Saas nähdä onko painoa sitten kertynyt 1 vuotis neuvolassa tarpeeksi. Neiti mennee painon suhteen keskiarvon alla…
Iina M.
Toivottavasti teilläkin tulee painoa. 🙂
Mamma80
Itsellä tulee mieleen tietenkin sormiruokailua ruokailun oheen, jopa sijaan. Eli jos itse syöden saisi ruokaa enemmän sisään (ja siinä samalla vähän syöttäenkin). Rypsiöljy on hyvä, sitä söi meidänkin ruipelo esikoinen. Ja mä kyllä käytin hyväkseni myös tekniikkaa/kirjoja. Eli esim 1-2 ruokailulla viidestä katsottiin ipadia/kirjoja jolloin lapsi keskittyi niihin ja mä sain syötettyä ruokaa siinä sivussa vähän enemmän kuin olisi muuten mennyt ruokaa. Ja itse annoin veden sijaan ruokajuomaksi maitoa osalla aterioista (aloitettiin maitoon totuttelu jo 10kk luomukevytmaidolla sekoittaen sitä korvikkeeseen) Näillä me saatiin meidän jätkän paino nousuun. Ei niitä painokäyriä kannata liikaa tuijottaa mutta toisaalta onhan se hyvä selvittää että onko kyse vain ruuan määrästä (eli kokeilla jos sitä saisin uppoamaan enemmän hieman epäkasvatuksellisin keinoin) vai jostain muusta.
Iina M.
Ruokajuoma menee meillä kyllä vaihtoon ja lisään vielä sormiruokailua. Kerran päivässä ollaan yleensä annettu syödä itse, mutta voisi kyllä auttaa, että lisäisi noita kertoja. 🙂
nasu86
luultavasti pojan liikkeelle lähtö on vaikuttanut painon tippumiseen. kyllä kertomasi ruoka määrä kuulostaa riittävältä. nöppikselle voisi antaa nakerteluun näkkäriä? meillä poika syö ihan into piukeena jo ennen kuin täytti vuoden… meillä myös päiviä kun ei suostuisi syömään mutta kun saa maistamaan syökin hyvällä halulla tietysti oma tahto nostaa vahvasti päätään täällä. myös se ruoan aikana leikkiminen “täältä tulee vaarin kuorma” yms auttaa meillä syömään. mutta tosiaan uskon että liikkumisen lisääntyminen on nyt syynä ei muu…
Iina M.
Niin minäkin toivon. Ja näkkäripaketti on korkattu täällä! 🙂
Juliette
Valitsemasi “linja” kuulostaa oikein hyvältä, itse en olisi oikeasti huolissaan pienestä painon heittelystä. Sehän luultavasti johtuu juuri siitä, mitä itsekin sanoit – poika on lähtenyt liikkeelle. Suomessa on to-del-la tarkkaa seurantaa neuvolassa ja kaikkien pitäisi kasvaa käyrien mukaisesti…kaikki vaan ei satu samaan muottiin menemään. Tärkeintä lienee, että poikasi vaikuttaa hyvinvoivalta ja energiseltä, vaikka suomalaisten (pullukka)käyrän mukaan olisikin pienikokoinen. Luota maalaisjärkeesi, tsemppiä 🙂 <3
Iina M.
Arvostan kyllä hirvittävän paljon sitä, miten neuvolassa pidetään huolta ja tarkkaillaan, vaikka se joskus vähän stressiä aiheuttaakin äidille. 🙂
Jenni
Jospa kyse on vain mainitsemastasi liikkeellelähdöstä? Teidän ruokailut kuulostavat ihan hyviltä, en itse lähtisi muuttamaan, mutta en olekaan mikään ammattilainen, yhden lapsen äiti ainoastaan. 😉 Minkälaisia määriä poika syö, saisiko niitä jotenkin nostettua? En olisi kovin huolissani, kun imetät edelleen ja sehän tärkeintä ravintoa aina 1 vuotiaaksi asti. Facebookin Sormiruokailijat-ryhmästä saa kullanarvoisia vinkkejä lähes kaikkeen lasten ruokailuun liittyen, reseptejä, neuvoja ja vertaistukea. Ei tarvitse sormiruokailla päästäkseen ryhmään. Pääsääntöisesti ihan asiallista keskustelua.
Iina M.
Pieniä määriä. Niitä koetankin kasvattaa.
Tuo ryhmä on muuten ihan huippu! Olen saanut paljon hyviä vinkkejä sieltä. 🙂
iivari
Hei nyt en lukenut aiempia kommentteja, mutta! kysyppäs jos vain sun äidillä sattuisi olla sun vauva-ajan neuvolakortti jossain aarrelaatikossa! Oon itekin kirjottanu tästä vähän aina kun neitokaiselle tullut lisää kuukausia….. mutta siis Meidän neiti pikkuinen kanssa ja nyt 7kk-9kk neuvoloissa ei tullut pituutta laisinkaan ja painoa hyvin hintsusti. 9kk rypsilisä ja vähän väliä oon miettinyt että pitääkö vai eikö pidä huolestua. nyt 10kk 1,5cm oli tullut pituutta ja painoa 300g. Ja vein oman kortin neuvolaan näytille niin tätikin tuumas että ihan on äitiinsä tullu. 10kk minä ollut vajaa 2 cm pidempi ja neitonen nyt melkein kilon painavampi ku minä 10kk. Sitä korttia on tulltu tässä muutenkin vähän väliä tuijoteltua ja kummasti on aina mieli rauhoittunut 🙂 meilläki muuten tissitellään edelleen – päivin ja öin 😀 ja meillä tehdään puurokin veteen, tosin meillä on maitoallergia. ja mie kyllä laulan ja annan leikkiä pilttipurkin kansilla tms. ihan vaan että viihtyy syöttötuolissa ja saan syötettyä 😀
Iina M.
Oli se ja arvaapa mitä? Kovin tuttuja lukuja oli siellä! 😀
Emmye
Kuulostaa tutulle. Meillä tuli myös notkahdus vielä entisestään samassa vaiheessa, kun lähti kävelemään ja liikkuminen lisääntyi. Mä luotin aikoinani omaan vaistoon ja se kannatti. Meidän olisi pitänyt myös käyttää tyttö labrassa, mutta totesimme miehen kanssa, että sille ei ole tarvetta. Ja kaikki on mennyt ihan hyvin. Välillä niitä käyriä tutkitaan ihan liikaakin. Ja eräs vanhempi neuvolan täti sanoi, että kyllä sitä painoa ehtii tulla ajan kanssa, että ei pidä sitä surra. Jos teidän pikkuinen on yhtä iloinen kuin ennen yms., niin en olisi kovin huolissani. Mutta jokainen päättää itse. Tosin kaikista korneinta meillä oli se, että tyttö pääsi viime syksynä, viimeisellä neuvolakäynnillä, ns. normaalipainon, niin jo tuli sanomista, että painoa pitää kohta alkaa tarkkailemaan. Eli koskaan ei ole hyvä. 😊 Tsemppiä!
Iina M.
Voi kökkö, jos täälläkin kohta kävellään ja paino vaan jatkaa sen vuosi laskemistaan. Täytyy alkaa pakkosyöttää vauvaa! 😀
melinda
Miinus käyrällä poika täälläkin. Notkahdus tuli kun alettiin liikkumaan enemmän ja neuvolassa todettiin kaäiken olevan ok painon suhteen. Koska isä on hoikka joten hoikka geenin sieltä saanut.
Iina M.
Vaikuttavatko geenit todella siihenkin? Olen aina epäillyt tätä. 🙂
Miau
Meillä ei ole kasvun kanssa ongelmia onneksi, mutta siis ajattelin silti kommentoida. Poikani siis nyt 9kk ja kasvaa siinä n. 0-käyrällä, paino ehkä vähän plussalla.
Meillä aterioita 5 päivässä, samalla kaavalla kuin teillä. Puuron seassa aina esim. puolikas omena tai muuta hedelmää/marjaa. Kaksi “lämmintä” ateriaa sormiruokaillaan aina kotona ollessa ja samoin heedelmävälipala. Muulloin saa soseita. Välipalalla aina myös esim. ruisleipää, riisikakkua, pannaria tms. Lisäksi saa tissimaitoa sitä halutessaan ja vettä “suun huuhtomiseksi” ja vähän mukin harjoittelemiseksi. Ja vasta ehkä vajaan kuukauden on tainnut saada ihan syödäkseen sormiruoasta, eli pitkään hän eli käytännössä tissimaidolla ja puurolla ja hyvin kasvoi. Poika ei ole koskaan saanut korviketta, puurokin keitän veteen kunnes ehkä kohta voidaan kokeilla ihan lehmänmaitoa ruoanlaitossa. En ymmärrä tuota korvikkeen tuputtamista, jos lapsi saa tissimaitoa halutessaan ja sitä tuntuu riittävän! Vauvat vaan kasvavat eri tahdissa ja toiset syö paljon eikä silti kasva ja toiset ei meinaa sitten mitenkään syödä, yksilöllistä siis. En ottaisi liikaa paineita asiasta, jos vauva vaikuttaa tyytyväiseltä. Ehkä ruokailutilanteita voisi kuitenkin tarkkailla, että ei heti ensimmäisestä kieltäytymisestä lopu ruokahetki siihen? Ota rennosti ja hyvähän se on kontrolloida ja tutkia, mutta uskon, että kasvu tekee taas pyrähdyksen, kun liikkumisen tuoma energiavaje tasaantuu.
Tsemppiä huoliin! Sitähän tekisi kaikkensa, että lapsi voi hyvin! Ja varmasti hän voikin, jos jaksaa olla tyytyväinen, vaikka nyt ruoan kanssa onkin haasteita tällä hetkellä. 🙂
Iina M.
Minäkään en ymmärrä ja se joskus vähän ärsyttääkin, kun tutut kyselevät, että etkö muka anna korviketta. Blaah. :/
roosa
Heti alkuun sanon, että mulla ei ole omia lapsia enkä ole mikään terveydenhuollon ammattilainen, joten en todella ole oikea ihminen sanomaan faktana mitään! Teidän ruokailut kuulostavat mun korvaan hyviltä, tavallisilta. Mun mielestä tuo sun periaate, että ruokapöydässä ei leikitä eikä huijata lasta avaamaan suutaan on todella hyvä! Joku ehdottikin juustoviipaleita ennen varsinaista ruokaa, kuulostaa mun korvaan kokeilemisen arvoiselta idealta 🙂
Iina M.
Minustakin kuulostaa jo ns. maalaisjärjellä mietittynä. 🙂
eve
Heippa!
Kurja kuulla, että joudut ressaamaan ruokailuista, etenkin kun teidän systeemi kuulostaa oikein järkevältä!
Minulla samanikäinen poika ku teillä ja meillä hyvin samansuuntaisia ruokailuhommia! Erona se, että olen tottunut antamaan maitoa aina ennen kiinteitä. Teen sen suorastaan orjallisesti, nythän voisi jo vähitellen jättää jotain imetyksiä vaikka välistä. Etenkin kun välillä poika vaan hörppää. Vähennän kertoja kuitenkin vasta kesällä kun hapanmaitotuotteet kunnolla pelissä. Toinen ero on, että kun poju alkaa esittää, että ei enää, niin jatkan kyllä vielä ruokailua. Välillä oon kovasti miettinyt onko se tuputusta. Toisaalta ajattelen niinkin, että sit ku kaveri todella ei enää halua, niin ei kyllä suutaan avaa. Eli. Kun hän esittää, että ei enää, pidän rennosti tauon. Syön itse ja selailen vaikka vähän lehteä, poika tutkii lusikkaa tai sormiruokailee tms. Sitten taas hetken päästä sujautan lusikallisen ja tällöin suu aukeaa taas kuin linnun pojalla. Yritän, että tilanteet olisi mahdollisimman rentoja. Ei leluja eikä valtavaa showta. Vesi meillä on kans semmoinen, että poju rakastaa nokkamukiaan yli kaiken. Siitä kun saa hörpyn ja hetken fiilistellä sitä, niin taas menee monta lusikallista 🙂
Iina M.
Tuon muutoksen tein minäkin nyt eli maito ennen kiinteitä. Tämäkin jakaa mielipiteet kahtia, kun toiset liputtavat ennen ruokailua annetun ja toiset jälkeen ruokailun annetun maidon puolesta. Hämmentävää! 😀
susu
Kuulostaa kuin oppikirjalta 😊 voisko sitä lisätä rasvaa esim. Puuroon tai sitä öljyä? Ei harmainta aavistusta mitä suositukset on tätä nykyä alle yksi vuotiailla. Lounaan ja päivällisen jälkeen voisi antaa vähän jälkiruokaa kun sulla on näköjään vain yksi välipala mikä on HYVÄ tässä sokerien maailmassa. Kohtahan sitä voi antaa viilejä ym muita maitotuotteita. Imetys on kyllä hyvä juttu. Vettähän kyllä kannattaa antaa ja totuttaa siihen että myöhemmin huolii sitä. Meillä oli monta vuotta lapsilla omat juomapullot jääkaapissa mistä kävivät tarpeen tullessa juomassa vesihuikat. Toimi niin ei tarvinnut aina laskea vettä hanasta. Joskus joivat pullollisia ja aloin epäileen kaikkea. Mut nyt taas mennyt vähemmän. Vettähän voi sitten tarjota ruokailujen välissä kun ei sisällä happohyökkäystä.
No tässä mun ajatuksia…ei kannata olla huolissaan.. Ja toki asiat mietityttää!
susu
Mitä annat muuten välipalaksi?
Iina M.
Hedelmää tai marjoja yleensä jossakin muodossa. Jos ei sellaisinaan, niin smoothiena, marjahedelmäjogurttiriisimössössä (valmista Ella’s), kylmään puuron sekoitettuina tai yleensä jotakin tätä tasoa. 🙂
Iina M.
Öljyä alettiin lisäillä eli hyvä idea. On kyllä outoa, miten nämä suositukset muuttuvat koko ajan. Ei pysy äiti perässä. 🙂
Outi
Olen lukenut Marja Ruutin “Oikeaa ravintoa minulle”-kirjan, jossa ei suositeltu pikakaurapuuroa sillä se nostaa verensokeria tavallista kaurapuuroa enemmän. Ymmärrän, että lapsen kanssa on kiireistä, mutta kokeilemaan ihan tavallista kaurapuuroa. Jotain hän niille kauroille täytyy tehdä jotta ne saadaan parissa minuutissa kypsymään verrattuna tavalliseen noin kymmenen minuutin keitto aikaan. En ole itse mikään ravitsemisalan asiantuntija, mutta kiinnitin heti huomiota yöhön ensimmäiseen kuvaa 🙂
Iina M.
Syödään meillä sitäkin. Tai siis milloin mitäkin. 🙂
Aino
Noin pienen vatsalaukku on vielä aika mini, joten kannattaa antaa mahdollisimman energiatiheää ruokaa, eli soseet, varsinkin valmiit, joissa usein aika paljon vettä ja lisättyä tärkkelystä, tarkkailuun. Kannattaa kokeilla sormiruokaa, lisäksi uunissa tehtyihin kasvistikkuihin saa hyvin myös öljyä mukaan. Kymmenkuisen olisi (kuulemma) muutenkin viimeistään hyvä siirtyä kohti karkeampaa ruokaa. Moni myös innostuu “itse syömisestä” ihan uudella tavalla. Avokado on kanssa hyvää “tehoenergiaa”, samoin banaani on energiapitoista ja kuitenkin fiksua ruokaa. Tutuille on myös vinkattu ruoan maustamisesta, peruna voi maittaa paremmin yrttien kanssa jne. Ja lopuksi, lapset kasvaa tosi eri tahtia ja kaikki ovat oman mallisiaan, joten jos lapsi on muuten selvästi hyvinvoiva ja kehittyy hyvin, ei kannata stressata liikaa 😄
Iina M.
Karkeutta treenaillaan sihtikurkun kanssa ja voi sitä draamaa. No, kaipa pikkuinen oppii ja tottuu. 🙂
Illa
Täällä myös yhden kitukasvuisen äiti hei! Meillä ruokamäärät nousi, kun aloin ruokailujen yhteydessä soseiden lisäksi antamaan sormiruokaa, suosittelen! 🙂 Annatko proteiinia (lihaa, kananmunaa yms) molemmilla pääruuilla? Me saatiin ainakin ohjeistus syödä molemmilla kerroilla lihasosetta, vaikka monesti suositellaan, että toinen ruoka olis pelkkä kasvissose..:)
Mietin myös, että jos teillä menee paljon rintamaitoa ruokailujen välillä, niin ehkä voisi miettiä toisen välipalan lisäämistä päivään? Voihan olla, että nöppis ei jaksa kerralla syödä paljoa, mutta pieniä määriä useammin menis, toki napostelulinjalle ei mun mielestä ole järkevää lähteä.. 🙂
Tiedän, miten stressaavaa tuo painon kanssa taistelu on, kun tuntuu että mikään ei auta vaikka kuinka yrittää. Mun mielestä kuitenkin neuvoloissa pitäisi enemmän huomioida, että vauvat voi ruumiinrakenteeltaan ja kasvutahdiltaan vaan olla erilaisia. Meillä isimies on todella hoikka ja pitkä, enkä minäkään kovin iso ole, joten onko se sitten ihme, että muksu menee miinuskäyrillä..:) Tsemppiä ja toivotaan, että se kasvu lähtee nousuun! Hyvällä tiellä olette ruokailujen suhteen, vaikkei paino aina nousekaan! 🙂
Iina M.
Meillekin painotettiin alusta asti, että molemmilla suolaisilla annettava lihaa. Välillä korvaan lihan kalalla, mutta muuten noudatetaan kyllä tuota ohjetta nykyään. 🙂
Maisu
Mun kokemuksen mukaaan, jos sitä ruokaa alkaa tuputtamaan niin lapsi alkaa vaan enemmän vastusteleen ja ruoasta tulee helposti mörkö. Notkahdus voi hyvinkin johtua liikkeellelähdöstä ja tasaantuu kyllä. Siksi kannattaakin ehkä tarjota, mutta ei tuputtaa liikaa ja pitää ruokatilanteet ennenkaikkea mukavana. Ravintorikkaita ruokia kuten avokado kannattaa suosia.
Yksi mitä neuvolassa harvoin tuossa vaiheessa neuvotaan on imetyksen tehostaminen. Annat useammin päivässä ja voit imetyskerran loppupuolella vielä apulypsää maitoa vauvan suuhun. Maitosi on edelleen täysipainoist ja ravitsevaa 🙂
Meilla auttoi se etten stressanu liikaa ja pian myös se että lapsi sai osallistua ruuan tekemiseen. Pienikin voi vaikka kantorepussa seurailla puuronkeittoa. 🙂
Iina M.
Juuri tuon vuoksi olen sitä tuputtamista välttänyt, ettei ruokahetkestä tule ikävä kokemus lapselle ja syöminen mene entistä huonommaksi. Kantoreppua voisin kyllä käyttää taas enemmän! 🙂
Sanna
Minustakin teidän ruokailut kuulostavat ihan järkeviltä – itse olen toiminut ihan samoin. Mulle tuli vain sellainen mieleen, että syökö Nöppis vielä öisin? Yösyöttöjen lopettaminen on nimittäin meillä kasvattanut ruokahalua huomattavasti päivisin.
Lisäksi mun mielestä kannattaa muistaa, että jos poika on kuitenkin iloinen, touhukas ja kehittyy muuten, niin tuskin mistään kamalan vakavasta on kyse. Aina tietysti kannattaa tutkia tarkemmin jos nevolan mielestä siihen on aihetta.
Iina M.
No, syö. Se tässä on yksi isoimmista harmeista, kun yösyötöt ovat niin ihania ja pitävät maidontuotannon mukavasti käynnissä, etten malttaisi luopua niistä. Toki, jos se olisi ainut vaihtoehto. 🙁
jenny
Hei!
Meillä myös on täällä “miinuskäyräläinen”. Kun lopetin yösyötöt, kipusi hän muutamassa kuukaudessa -20 käyrältä -6 käyrälle!
Kannattaa siis pistää vakavasti harkintaan tuo yöllinen ruokahetki..
Muuten minusta kaikki teidän ruokailurutiininne on loistavia!
Ei kannata lähteä huijaus/leikki-linjalle, siitä on hankala opetella sitten joskus pois.
Iina M.
Oho, aikamoinen nousu! Hyvä tietää, että tuo auttaa, jos tämä tilanne ei tästä parane. Yölliset hetket ovat niin tärkeitä minulle, etten niistä tahtoisi millään luopua. <3
Mamma
Ei, älä nyt yösyötöistä luovu (jos et itse halua). Parasta ravintoa se tissimaito on, edelleen. Tuollaiset notkahdukset ovat ihan normaalia tuossa iässä. Meillä poika kasvoi aina vuoron perään pituutta ja vuoroin painoa. Ei koskaan tasaisesti molempia samaan aikaan. Tämäkin ihan normaalia. Terkkuja pikkumiehelle!
Iina M.
Tissistä en luovu! 😀 <3
stiia
Ei niistä verikokeita kannata pelätä! Itse otatutan niitä suhteellisen herkästikin, ja ei sieltä ole juuri koskaan mitään löytynyt. Sen jälkeen voi ainakin sitten olla varma, ettei lapsella ole esimerkiksi kilpirauhasen liikatoimintaa tai graaveja imeytymishäiriöitä.
Kyllä se paino siitä varmasti tasaantuu. Tsemppiä!
t. neuvolalääkäri
Iina M.
Kiitos tästä! Et usko, miten helpotti kuulla tämä. 🙂
Jambre
Moikka,
Onko Nöppis tyytyväinen vauva ja iloinen? 🙂 teidän ruokailut kuullostaa minun korvaani erittäin hyviltä. Ootteko kokeilleet sormiruokailua soseruokailun ohella? Siten saattaisi myös upota ruokaa lisää vaivihkaa! Jotenkin uskon,että liikkuminen kuluttaa niin paljon,että nuita notkahduksia tulee pakostikin. Itse ehkä odottelisin ylimääräiseen painokontrolliin ja sitten miettisin asiaa uudestaan,jos vain vauvan on nyt hyvä olla, mutta teette kuten itse haluatte 🙂
Mä aina imetän ennen ruokailua niin poika jaksaa kiinnostua myös ruokailusta ja istua pöydän ääressä. Meillä on nyt tipahdettu -17käyrälle (en itse juurikaan välitä käyristä), mutta poika silti kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia motorisesti eikä ole paikoillaan sekuntiakaan! Yölläkin pitää könytä pystyyn ja herättää äiti 😉 ja kaikki me ollaan erilaisia ruumiinrakenteeltaan. Meän hoikkaa poikaa aina kummastellaan. Ihana se on vaikka pieni ja pitkä (8kk, 7kg ja 70,5cm) 🙂
Tsemppiä teille ja kaikkea hyvää. 🙂
Ps. Tää blogisi on tosi kivaa luettavaa näin kotiäidille!
Iina M.
On! Energinen ja nauravainen poika. Sormiruuan määrää yritän tässä kovasti kasvattaa, kun siitä niin moni on sanonut. Samoin maito annetaan nyt ennen kiinteitä. Josko auttaisi! 🙂
Ja kiva, jos tykkään meidän blogista. <3
laura
Kuulutko facebookissa Imetyksen tuki ry -ryhmään? Sieltä saa hyvin vinkkiä alle vuoden ikäisen (ja vanhempien lapsien) syömisestä, monet painivat samojen asioiden kanssa että vauvan paino notkahtaa jossain vaiheessa, yleensä sillon kun aletaan liikkumaan enemmän. Itse olen saanut siitä ryhmästä hyvin vinkkejä oman 4kk ikäisen pojan kanssa 🙂
Iina M.
Kuulun! Se on ollut todella hyvä tukipaikka. <3
piupali
Meidän lapset on aina kasvaneet yläkäyrillä joten ei näitä ongelmia, mutta monille kasvamattomien vauvojen ystäville on neuvolassa annettu ohjeeksi lisätä rasvaa ruokaan. Eli esim öljyloraus puuroon.
Iina M.
Tämä meni kokeiluun! 🙂
Lepe
Harkitsisin vielä tuota juustoa, mieluummin vaikka keitettyä munaa, avocadoa, marjoja tai vastaavaa kun juustossahan on kuitenkin suolaa ja jos jo leipää saa niin silloin varmaan päivän suolakiintiö täyttyy? Eipä siitä ruuasta kannata turhaa ressata, kasvavat niin yksilöllisesti kaikki lapsoset 🙂
Iina M.
Hyvä huomio kyllä, että vähintäänkin vuorottelee noita, jos tahtoo molempia antaa. 🙂
Senni
Mustakin sun periaatteet kuulostaa oikein hyviltä. Vapaa imetys on vielä tärkeää, myös öisin jos vauva herää. Ja aina, kun hän tahtoo. Maito on rasvaista ja proteiinipitoista. Se on se tärkein ruoka-aine vielä yksivuotiaaksi asti. Jos maitoa tulee, niin ei sitä kannata korvikkeella korvata. Jos haluaa ruokajuomaksi antaa jotain muuta kuin vettä, niin sitten lypsää tai pumppaa maitoa mukiin 🙂 Vesi on kyllä aivan hyvä ruokajuoma, jos sitä menee hörppy tai pari, niin ei se vatsaa täytä. Jos haluat, niin imetä vaikka sekä ennen että jälkeen ruokailun! Tai vaikka kesken ruokailun 😉
Yksi asia mikä tuli itselle mieleen on se, että kannattaa mahdollisimman pitkälle välttää kaupan soseita. Jos katsoo niiden ravintosisältöä, niin vettä ja sakeutusaineitahan sieltä löytyy. Eli ruokaa on jatkettu vedellä ja sakeutettu näyttämään taas muulta kuin vetiseltä. Kaupan valmiit ruuat olisi hirveän käteviä ja nopeita, mutta huonosti kasvavalle ne eivät ainakaan ole parasta ravintoa. Ja se on musta kauhean epäreilua ja suorastaan törkeää ruokien valmistajilta! Että jos yrität tehdä arjesta sujuvampaa, annatkin lapsellesi huonompaa ravintoa… Kätevä tapa tehdä itse soseet valmiiksi on keittää iso kattilallinen mitä tahansa (juureksista riisiin, jauhelihasta omenaan) ja pakastaa litteänä isoissa minigripeissä, sieltä on helppo napsia sopivan kokoisia paloja ja lämmittää mikrossa (tai vesihauteessa). Saa hyvin vaihteluakin ruokiin, kun on montaa eri lajia pakkasessa.
Mä oon pitänyt sosetalkoita vasta muutaman kerran, ja mulla on monen kuukauden sapuskat pakastimessa 🙂 Reissussa ne kulkee pakasterasiassa ja säilyy hyvin muutaman tunnin. Ja ne on täyttä tavaraa.
Iina M.
Ella’silla ja parilla muulla merkillä on 100 % “sitä itseään” eli suolaisia soseita, joissa ei ole mitään ylimääräistä. Niillä on pelastettu monta kiireistä päivää. Mulla olisi tavoitteena pyhittää joka sunnuntai seuraavan viikon soseiden kokkailuun, mutta hemmetti, kun siitä välillä lipsuu. Jonkun pitäisi ruoskia mut takaisin ruotuun! 😀
Senni
Niin ja se vielä piti sanoa (ennenkuin vauva vei huomion), että kaupasta toki löytyy niitä 100% hedelmää olevia valmissoseita, nehän on tietenkin ihan täysin okei. Toivottavasti kommenttini ei muuten ollut kauhean epälooginen, vähän vähillä unilla mennään… 🙂
Iina M.
Ne on kyllä hyviä! 🙂
Marsa
Kommentoin nyt vähän jälkikäteen, mutta kuitenkin. Itsellä ei ole lapsia, mutta olen ollut tuollainen pieni lapsi. Paino tippui heti käyrien alapuolelle kun lähdin kävelemään eikä ole sen jälkeen enää noussut niille. Olen nyt siis 23v. Ja olen ollut terveempi kuin moni muu joka on ollut noilla käyrillä.
Iina M.
Kiva kuulla, ettei tällainen vauva-aika tarkoita, että aikuisena olisi jotenkin “kitukasvuinen”. 🙂