Aurinko, mitä olet tehnyt iholleni?
Itsekeskeinen bloggaajako se täällä postaa melkeinpä saman kuvaan omista kasvoistaan sekä värillisenä että mustavalkoisena? No, melkeinpä. Mutta ei kyllä oikeastaan, sillä tässä postauksessa on hieman syvällisempikin pointti. Bella-blogien ja ACO-aurinkotuotteiden yhteistyö vei minut UV-kameran eteen tarkistamaan, missä kunnossa aurinkoa 28 vuotta palvoneen nuoren naisen iho onkaan oikeasti. Tuossa yllä olevassa kuvassa on ihoni sekä luonnonvalossa, että UV-suodattimen läpi kuvattuna. Suodattimen tarkoitus on paljastaa kaikki tuho, jonka aurinko on iholle tehnyt. Myös pisamat näyttävät veikeltä tuolla suodattimella kuvattuna, mutta minulta sellaisia ei valitettavasti löydy.
Olen nuorempana ottanut paljon aurinkoa ilman aurinkosuojaa, joten pelkäsin, että kasvojeni iho paljastuisi aivan hirvittävän huonokuntoiseksi. Kamera paljasti kuitenkin, että iholtani löytyi vain muutama hassu läiskä eli kurssin korjaaminen 20 ikävuoden jälkeen on pelastanut ihoni. Koskaan ei ole liian myöhäistä suojata ihoaan. Auringon ultraviolettisäteily ja ihon toistuva palaminen edesauttavat melanooman syntymistä, joten tuollainen UV-kamera (eli kamera, johon on asennettu ultraviolettisuodatin) on omiaan paljastamaan, missä kunnossa kuvattavan kohteen iho on. Pienen lapsen ihollahan ei näy mitään ylimääräistä, kun aurinko ei ole päässyt tekemään tuhojaan. Minukin iholtani vahinkoja zoomailtiin tarkasti. Olen niin onnellinen, että kasvojeni iho on kunnossa. Vielä kun saisi samanmoisen kuvauksen vartalolle.
Joku teistä saattoi jo miettiäkin, miltä tavallinen aurinkosuojavoide, joka siis estää ultraviolettisäteilyn tunkeutumisen ihoon, näyttää tuollaisen UV-kameran läpi katsottuna, jos iho ilman aurinkosuojaa näyttää vain tavalliselta, mustavalkoiselta valokuvalta. Aion paljastaa tämän mysteerin ratkaisun teille aivan kohta, joten levitelläänpä sitten sitä voidetta iholle. Projekti näyttää videolla aikamoisen hurjalta, suosittelen katsomaan sen tuosta alta. Ihan huikea sotamaalaus! 😀
Musta “maalikerroshan” sillä aurinkovoidekerroksella saadaan aikaiseksi. ACO mahdollisti aurinkovoidekampanjaansa osallistuville bloggaajille nämä kuvaukset demonstroimaan sitä, kuinka aurinkosuojavoide oikeasti suojaa ihoa, vaikka sen levittely saattaa joskus tuntua turhalta, kun voiteen suojatehoa ei konkreettisesti näe. Toivottavasti nämä kuvat jäävät mieleenne, kun seuraavan kerran mietitte, käytättekö suojakertoimia vaiko ette. Sama pätee rantapäivään ja siihen, että aurinkovoidetta kannattaa todellakin lisäillä sekä uimareissujen jälkeen että muutenkin päivän aikana. Pois kulunut voide kun ei suojaa yhtään ketään. Aurinkosuojavoiteen lisääminen tasaisin väliajoin onkin paras auringonottovinkkini sen lisäksi, että voidetta levittää iholleen tarpeeksi.
Kevätaurinko tarraa nopeasti ihoon, joten jos aurinkovoiteen levittely unohtuu helposti, kannattaa hankkia päivävoide, jossa on vähintään SPF 15. Huulirasvakin on hyvä vaihtaa aurinkosuojalliseen ja sellaista olisi järkevä käyttää ihan vuoden ympäri, sillä yhtälailla se aurinko tekee tuhojaan myös talvella. Varsinkin lumesta tai vedestä heijastuva aurinko saattaa olla yllättävän voimakas, vaikka se ei siltä tunnu. Levittäkää sitä aurinkovoidetta siis ihoon kunnolla ja ympäri vuoden. Mitä paksumpi voidekerros, sitä mustemmat kasvot ovat UV-kameralla kuvattuina. Oma suosikkiaurinkotuotteeni on puikko, jolla saa suojattua helposti palavat kohdat eli poskipäät, huulet ja olkapäät helposti ja nopeasti. Alla olevassa kuvassa ei siis ole mustaa maalia, vaan aurinkosuojavoidetta. Ai hieno sotamaalaus, eikö? 😀
Iira
Näytät aivan kauniilta Hiawatha-tytöltä tuolla videolla, kun ihosi on “käännetty” tummaksi. Ihan ilmetyt native American-piirteet. 🙂
Iina M.
Mietin ihan samaa! On kyllä hauska, millaista kuvaa tuolla sai aikaiseksi. 🙂
Katja
Voi hurja, olisi niin pelittavaa mennä tällaiseen… Thaimaassa asutut vuodet tekivät aivan varmasti kamaluuksia… Jatkossa täytyy tsempata entistä enemmän, toivottavasti se ei ole liian myöhäistä!
Iina M.
Koskaan ei ole myöhäistä. Sen, jos mitä, opin tästä. <3
Hanna
Erittäin hyvä postaus ja muistutus meille kaikille aurinkosuojan käytön tarpeellisuudesta. Itse en pysty aurinkoa palvomaan kun palan niin herkästi. Kaverit nauraa mun suojakertoimelle 50 :), mutta en halua ottaa ihosyöpäriskiä varsinkin kun sekä äidillä että mummolla on ihosyöpä. Meinaan aina unohtaa huulien suojaamisen, joten ehkä mä meen nyt apteekista hakemaan jonkun huulivoiteen ja yritän muistaa käyttää sitä :).
Tulis vaan se aurinko nyt esiin :)..
Iina M.
Se 50 on ihan hyvä ottaen huomioon, että usein voiteita levitellään niin pihisti, ettei sitä purkin lupaamaa kerrointa edes saavuteta. 🙂
Vieras
Hienoa, että auringon vaaroista puhutaan! Melanooma on ihosyövistä vaarallisin ja pahamaineisin, mutta sitäkin yleisempiä ns. nonmelanoottiset ihosyövät eli okasolusyöpä ja tyvisolusyöpä. Näitä ja syövän esiastemuutoksia näkee jo 40-50-vuotiaiden iholla ja niiden (etenkin okasolusyövän) riskiä lisää etenkin elämän aikana tuleva, kumuloituva uv-altistuminen, ei niinkään rankat palamiset. Puhumattakaan siitä, mitä uv-säteily tekee ihon rakenteelle mm.verinahassa (rypyt jne). Varjo (ja voiteet) on valttia! Ja lapsethan suojataan mieluiten vaatteilla ja varjossa olemalla.
Iina M.
UV-vaatteista pitäisi kyllä kirjoittaa enemmän. Tuli mieleen kommentistasi, kun en ollut sellaisista edes kuullut ennen alkuvuotta. On se hyvä, että perusvaatteistakin on vielä enemmän suojaavat versiot. 🙂
Minäpöö
Hyvä on myös muistuttaa että aurinkorasva säilyy tehokkaana noin vuoden avaamisesta. Sen jälkeen sitä voi käyttää lähinnä vartalorasvana koska suojakerroin häviää tuossa ajassa. Itse en tätä tiennyt ennenkuin eräs kosmetologi sen kertoi ja kauhistuin sillä oon monet talven aurinkoreissut kaivellut vanhat aurinkorasvat kaapista ja “suojannut” ihon niillä ://
Iina M.
Taitaa aika moni syyllistyä tuohon samaan oletukseen. :/