Raskausarpien kohtalo
On kulunut kahdeksan ja puoli kuukautta synnytyksestä. Vatsan tilanne on se, että siinä on sekä löysää nahkaa että rasvaa. Ei siis ulkoisesti mitenkään hyvä. Vatsa kiinteytyy varmasti vielä, kun rasvakerros kuluu keväisten kävely- ja juoksulenkkien myötä. Raskausarvista tuskin pääsen koskaan kokonaan eroon, mutta ajattelin kokeilla muutamaa monien suosittelemaa keinoa. Toinen keino on aika äärimmäinen, seuraava aste siitä taitaisi olla leikkaus ja ihonsiirto. Toinen keino taas on aika perinteinen. Kuukauden koejaksolla käytän toiselle puolelle vatsaani toista testikeinoa ja toiselle toista. Koska arpia on aika tasapuolisesti ympäri vatsaani, “taikakeinoja” on helppo verrata toisiinsa. Ja tietysti tarkastelen myös, onko tähän alkutilanteeseen huomattavaa eroa.
Kokeiluun pääsee kaksi minulle suositeltua keinoa raskausarpien haalistamiseen ja jopa hävittämiseen. Ensimmäinen keino on se pelottavampi. Toisen blogin puolella paljastinkin jo, että kokeiluun pääsee mikroneulaus, jonka mahdollistaa Swiss Cliniciltä saamani paketti. Ihorullassa on mikroneuloja, ja neulojen pituus valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Kasvoille ryppyjä ehkäisemään käytetään lyhyitä neuloja, selluliittiin ja arpiin vartalolle taas sopivat nämä 1,0 millimetrin neulat. Rullan lisäksi pakkauksessa on ihon uudistumista nopeuttava geeli, jonka imeytymisessä tuo neularullaus auttaa. Ihon rullaamisen neuloilla pitäisi stimuloida uusien ihosolojen syntymistä.
Toinen keino on perinteinen voide. Kalaharilta saatu “kaulanaamio” kehuttiin niin maasta taivaaseen raskausarpien pahimpana vihollisena, että aion kokeilla tätä. Voidetta levitetään kerros yöksi arpialueelle eli tässä tapauksessa toiselle puolelle vatsaani. Aion levittää voiteet ja suorittaa rullauksen joka ilta samaan aikaan, jolloin nämä kokeiltavat keinot vaikuttavat yhtä pitkän ajan arpiin. Tämän voiteen luvataan mm. vahvistavan ihon kollageenia .
Nyt sitten vaan odotellaan, mitä tapahtuu tai tapahtuuko ylipäätään mitään. En edes muista arpieni olemassaoloa vaatteet päällä, mutta näin peilin kautta näky on kyllä hurjan. Jättivatsani kasvaessa en kyllä edes odottanut selviäväni arvitta. Tiesin myös, että ihossani näkyvät arvet ikävällä tavalla, mutta jotenkin silti harmittaa yllättävän paljon. Palataan siis asiaan suunnilleen kuukauden kuluttua. Ai niin, se alkutilanne. Tässä tulee. 28 päivän kuluttua näen peilistäni toivottavasti hyvin erilaisen vatsanahan. Pitäkää peukkuja! 🙁
ZaZa
Sinä rohkea nainen <3. Ja miten kaunis vyötärön kaari.
Iina M.
Kauniisti sanottu. Ehkä tämä tästä tasoittuu vielä. 🙂
My&Mini
Rohkea nainen! Ja voi vitsi miten sun maha on sulanut pois, on iholla siinä perässäpysymistä! Kävelylenkeillä on ollut varmaan iso rooli, ootko aloittanut muita urheiluja vielä? Kyllä se iho siitä lähtee palautumaan, ei entiselleen, mutta parempaa kohti kuitenkin!
Nyt kun on itsekin synnyttänyt, sitä jaksaa olla paljon armollisempi itselleen ja kuntosalin pukuhuoneessa on lakannut vertaamasta itseään niihin 17-vuotiaisiin persikoihin. Keho on tehnyt jotain uskomatonta (ja täysin friikkiä) ja siitä voi olla ylpeä.
Iina M.
Muita en ole. Kävelyä ja juoksua vaan. Vatsalihaksia aloitin tekemään, mutta se tuntuu jotenkin “väärältä”. Lihaskuntoa olisi ihana päästä tekemään, kun keksisi vaikka hyvän kotiohjelman. Pitänee hankkia kahvakuula! 🙂
Iitanen
Kannattaa kokeilla jumppaamista Youtube-videoiden kanssa. Yrittäjänä liikunnalle jää harmillisen vähän aikaa, ja sitä pitää harrastaa silloin kun itse haluan. Alussa yritin itse treenata omaan tahtiin, mutta sitten löysin treenivideoiden ihmeellisen maailman – yllättävän paljon saa motivaatiota, kun joku muu käskee huhkimaan 😀 Itse oon tykännyt Popsugarin videoista, vaikka jotakuta voi ärsyttää ohjaajien jenkkityylinen “Go girl, you can do it!” -asenne https://www.youtube.com/user/popsugartvfit
Iina M.
Kiitos vinkistä! Pitääkin tutustua. 🙂
Hanna
Kokeile Kayla Itsinesin Bigini Body Guidea, pystyy tekemään myös kotona, suosittelen! 🙂
Iina M.
Joku muukin suositteli tuota. Muistaisinkohan tutustua! 🙂
mamatoo
Oot rohkea! Pidän peukkuja! Ja jos ei auta, niin sitten ei auta, varmasti oli sen arvoista. Itsellä hävisi rinnat raskauden ja imetyksen myötä. Yllättävän paljon harmittaa, vaikkei ne mitenkään huomiota herättävät olleet alunperinkään. Harmittaa, vaikka mitään en toisin tekisi enkä osaani mihinkään vaihtaisi.
Iina M.
Sitten tuli ainakin kokeiltua. Ja hei, odotan kauhulla, mitä imetys tekee tisseille! 😀
poppisliini
Kanna arvet ylpeydellä, onhan niillä paras mahdollinen syy 🙂 <3 Täälläkin venytellään vatsanahkaa ja arpia jo toista kertaa, saa nähdä minkälainen on lopputulos, kunhan tämä toinenkin rakkauspakkaus on ulostautunut. Olet upea! 🙂
Iina M.
Iik, vauva! Ihanaa. <3
Veikkaan, että ellei blogi mahdollistaisi outojenkin tuotteiden testaamista, en olisi jaksanut edes yrittää arvistani eroon. Sen verran vähän häiritsevät siinä kuuluisassa isossa mittakaavassa.
susu
Samaa sanon minä. Rohkea! En muista omaa nahkaani kuvanneeni edes ja kaksi kahden vuoden välein jätti arpia. Mun mielestä ne on tuolla sivussa enää haaleina vaaleina raitoina (ensin taisin mainita ettei niitä ole ollenkaan) mutten muistaakseni tehnyt niille mitään koskaan. Rasvasin varmaankin mutten muuta.. Pidän peukkuja!.
The presents are ready! ❤
Iina M.
Ei kannatakaan kuvata! Järkyttyy vaan, kun näihin JÄLKEEN-kuviin joskus myöhemmin törmää. 😉
Anselmi
Voi että sä olet rohkea! Itse en ikinä julkaisisi kuvaa omasta raskauden ja synnytyksen jälkeisestä vatsastani. Juuri tämän takia sun blogit kuuluu ehdottomiin suosikkeihin. Sä et kaunistele mitään, vaan oot ihanan rehellinen. Arvostan! Innolla jään odottamaan kokeilun tuloksia…! Oma vatsanikin kaipaisi jotain kikka kolmosia, jotta kesällä kehtaa edes vähän vähemmässä vaatetuksessa liikkua… 🙂
Ps. Nöppis on ihana! <3
Iina M.
Älä edes puhu kesästä. Kammoan bikinikautta ihan toden teolla! 😀 <3
nasu86
mä olen niin kade sun lantiosta 🙂 kyllä ne arvet haalenee ja muutenkin kroppa muuttuu! kaunis ja rohkea olet, arvet haalenneetkin muistuttavat aina kokemuksesta ja tietysti lopputuloksesta <3
Iina M.
Älä ole, siitä on paljon farmia, kun koettaa löytää sopivia farkkuja. :/
Haituva
Wow mikä vyötärö siellä vaatteiden alla piileskeli. Raskausarpia on (joillain meistä ilman vauvaakin) ja toki näillä kuukausilla vielä ihan ymmärrettävä pieni lyllykkä. Huomioiden raskausvatsasi koon en voi kuin hämmästellä, että olet jo nyt tässä vaiheessa masun kanssa. Loppujen lopuksi arvetkin jäivät aika pienelle alueelle. Kyllä ne siitä vielä haalistuvat ja ovat himmeinäkin vain kertomassa siitä mihin kehosi pystyi 😉
Tsemppiä kokeiluun!
Iina M.
Se tässä naurattaakin (jos jokin naurattaa), että tuossa keskellä on löysä, arpinen pallo, jossa arvet ovat. Sivuillakin on haaleat jäljet, mutta selkeästi tuohon ihan navan ympärille keskittyivät pahimmat tuhot. 🙂
Johanna
Sulla tosiaan on hirveen kaunis lantion kaari!
On ihanaa nähdä, että lapsen jättämiä jälkiä ei piilotella: minusta nämä ovat kuin taisteluarpia, joiden haipumisesta unelmoin, mutta joita samaan aikaan aina peilistä pienellä hymyllä ihastelen ja muistelen pienen odotusta ja syntymää ja sitä jatkuvaa jättimäistä maailman nielevää rakkautta!
Iina M.
Samoja ristiriitaisia tunteita täällä. <3
Sisko
Täältä löytyy toinen arpimasu. Minullakin on vajaa 9-kuinen poika. Ehkä tämä kroppa kesään mennessä hieman silottuu. Varmuuden vuoksi olen hankkinut myös uimatopin pitkällä helmalla, ettei rantareissuja tarvitse jättää väliin. 🙂
Iina M.
Hei, ei huono idea! Mistä löysin kivan? 🙂
Katja
Rohkeata! Olen seuraillut mielenkiinnolla raskauttasi ja elämää lapsen syntymän jälkeen. Kaikki tuo mitä kehossasi ulkoisesti tapahtui on nimittäin mennyt niiiiiin saman kaavan mukaan kuin itselläni. Muutokset kehossa tapahtui oikeastaan ensimmäisen raskauden myötä, kahden seuraavan aikaan ei enää niinkään tai sitten sitä osasi katsella itseään hieman eri tavalla. Tuo masunahka on niin tuttu ilmestys, mutta nyt heräsin siihen, että arvet ovat oikeasti vaalenneet ja nahkakin kuroutunut johonkin, ainakin osittain. Ihanaa pääsiäisen aikaa koko perheellesi ja yritetään pitää näitä raskausarpia ja muita muutoksia kehossamme kunniamerkkeinä äitiydestämme!
Iina M.
Kyllä se kummasti vielä muuttuu tuo kroppa, vaikka synnytyksestä on jo niin “pitkä” aika. Ihanaa pääsiäistä sinnekin! 🙂
JennL
Itse kolmen lapsen äitinä tiedän todella mitä käyt läpi ja miltä tuo tuntuu. Itse olen itkenyt ja voivotellut asiaa todella paljon, liikkunut kuin hullu ja tehnyt vatsalihaksia.. mutta totuushan on se, että ylimääräinen venynyt nahka ei palaudu kokonaan (ainakaan kolmannen kerran jälkeen).. kirurgi olisi se äärimmäinen keino, jota olen miettinyt paljonkin mutta raha on tietysti esteenä.
Minulla ei palautunut vatsalihakset yhteen enää viimeisimmän raskauden jälkeen ja pieni vatsakumpu jäi muistoksi..
Mutta yritys on kova itsensä hyväksymisessä. Vaatteet päällä olo on hyvä ja itsevarma, mutta yleisiin saunatiloihin on aika kova paikka mennä.. ehkä se siitä pikkuhiljaa 🙂
Iina M.
Tuttu tunne tuo, että vaatteet päällä tämän kaiken jopa unohtaa, mutta sitten suihkussa kaikki muistuttaa pienestä tyypistä, joka asui masussa. 🙂
Santsa
olet kyllä rohkea!
Mutta siis ääh, minulla on saman ikäinen poika kun sinulla ja minun raskausarpeni mahassa ovat vieläki aivan tulipunasia! Sullahan noi on jo ihan vaaleet ja hävinny 😮 miten oot saanu noi vaaleeks?
Iina M.
Ei mitään hajua! Mun umpisuolileikkausarpi, joka on siis yli kymmenen vuotta vanha, on edelleen punertava, mutta nämä raskausarvet ovat ihan valkoisia. Alaselän arvet, jotka tulivat teini-iässä, ovat sitten taas punertavia nekin. En ymmärrä ihoni toimintalogiikkaa. :/
Maria
Voi, kuin peiliin katsois. Paitsi että itelläni arpia vielä enemmän ja painottuvat lähinnä alavatsalle sekä kylkiin. :'( Mun tyttö syntyi melkein samoihin aikoihin teidän pojan kanssa, 9.7.14 ja itelläkin maha oli loppuraskaudesta aiiivan järkyttävä rantapallo, oikeasti! Monet kyseli loppuvaiheessa että olenko varma ettei meille tule kaksosia… Kiitti vaan. :’D Liian ison sf-mitan vuoksi käytiin myös lisäultrassa, jossa selvisi että vauva on täysin normaalin kokoinen, mutta lapsinestettä sen sijaan lähes ennätyksellinen määrä! Okei, olihan siinä mahassa varmasti ihan sitä itseäänkin (=ihraa), ja se kyllä näkyy vyötäröllä vieläkin. Yliajallekin mentiin lähes 2vkon verran, ja lopulta synnytys jouduttiin käynnistelemään. Että mukavasti se siinä sitten kasvoi ja iho paukkui. :< Vaikka rasvasin Bephancarella ja BioOililla…
Tällä hetkellä olo on aika toivoton että noista arvista mihinkään ikinä pääsisi. Yritän hyväksyä asian ja taistella enää pelkkää läskiä vastaan. Tilasin netistä korkeavyötäröiset biksut ja menen itsevarmana kesällä rannalle! Silti näitä testituotteitasi jään seuraamaan innolla. Jospa kuitenkin mukka(kin) olis vielä toivoa.
Tässä muutama linkki mun rantapallo-kuviin, jos kiinnostaa. :'D
http://apartofhernature.blogspot.fi/2014/07/liian-mukavat-oltavat.html
http://apartofhernature.blogspot.fi/2014/06/yliajalla-kuulumisten-kera.html
Maria
*mulla (hehe :D)
Iina M.
Voi pallo! Ihania kuvia, mutta voin kuvitella olotilasi tuossa vaiheessa. Huh! 😀
Korkeavyötäröisiä biksuja saa vinkata tännekin, jos löytyy jotkut kivaa mallia! <3
Haituva
Käypäs kurkkaamassa Changen valikoima. Korkeimmat ovat reilusti navan yli kurkistusikkunoin. Juuri siellä, mistä voi vilauttaa. Ja sieltähän voi valita eri tyyliset ala- ja yläosat.
Iina M.
Kiitos vinkistä! Tuo on kyllä plussaa, ettei tarvitse ostaa koko settiä. 🙂
Maria
Tällaset halppisbiksut mä tilasin. 8) http://www.dx.com/p/retro-wave-point-fission-thick-padding-high-waisted-bikini-white-black-l-339503#.VR6VrdKsUfw
Iina M.
IHANAT! <3
Tipitii
Hei, just tilasin itelle nuo mikroneulaustelat.. rollerit.. mitkä lie 😛 Kipeää tekee jo ajatus, mutta on mulla niin paljon arpia, mihin kokeilla, että jospa se siitä 😀 Kerro sit, kuinka kipeää teki rollaaminen 🙂
Iina M.
Otitko kasvoille vai vartalolle? Rullaaminen ei satu yhtään, mutta se kihelmöinti rullailun jälkeen tuntuu kyllä. 🙂
Tipitii
Sekä että, ajattelin ensin kokeilla mahan arpiin (umppari-, sappileikkaus-, ja raskausarvet) ja sitten kasvoihin, jos uskallan 😀
Iina M.
Pidetään peukkuja, että tehoaa! 🙂
R
Eihän nuo arvet kauniita ole, mutta enemmin ottaisin arvet ja lapsen kuin litteän arvettoman vatsan ja lapsettomuuden…
Iina M.
Niin minäkin noista vaihtoehdoista.
iina
Kyllä se siitä. Oma bebe on jo 1v 3kk ja nahkaröllykkä täälläkin roikkuu. Arpia ei tullut mahaan, mutta reisiin ja rintoihin senkin edestä. (kiitos vaan turvotus ja nopea maidonnousu). Kyllähän se muutaman vuoden vie ennen kun voi haaveillakaan olevansa lähellä omaa itseään. Meilläkin kun imetus jatkuu niin varmaan on tisseistä ajokoirankorvat jäljellä, mitkä voi sitten saunassa heittää olan yli kun pesee alta. 😀
Iina M.
Se on kyllä yllättävää, miten kauan palautumiseen lopulta meneekään. 🙂
Surku
Mun on todella vaikea keskittyä katsomaan noita raskausarpia, kun oon jo vuosia kateellisena tuijotellut tuota sun vyötärö-lantiosuhdetta. 😀 Itselläni kun on painosta riippumatta aika tasapaksu vyötärö ja muuhun kroppaan nähden ei kovin kummoisen kokoinen lantio.
Nyt en muista, että olitko kokeillut muitakin Kalahari-tuotteita ja jos, niin millaiset fiilikset jäi? 🙂
Iina M.
Huulirasvaa olen kokeillut ja käsivoidetta. Se käsivoide on IHANA! <3
annina
Odotan innolla miltä testitulokset näyttää. Hyvin oot kyllä palautunut. Meillä mies meinasi pudota tuolilta kun totesin että 9 kk synnytyksestä painoa tippunut yli 30 kg. Painan vähemmän kuin ennen raskautta mutta toi röllykkä, huoh. Löysää nahkaa löytyy eikä kaikki farkut mahdu vieläkään kun maha pömpöttää. Onneksi pienikin hymy tuolta pojalta saa oman kropan puutteet unohtumaan ♡
Iina M.
WOW! Tuo luku on kyllä huikea. Ja samoin ne hymyt. <3