Montako lahjaa lapselle on OK?
Hypätäänpä hieman ajassa taaksepäin. Selailin tänään melkeinpä koko aamupäivän vanhoja valokuvia albumitolkulla löytääkseni kuvia omista jouluistani. Muistikuvani ensimmäisistä jouluistani ovat hataria ja taitavat perustua paljolti juurikin valokuviin. Sen muistan, että jouluisin käytiin molemmissa mummoloissa. Se oli helppoa, kun isovanhemmat asuivat samalla paikkakunnalla vanhempieni ja tietysti siksi myös minun kanssani. On iso etu, että sukulaisia asuu paljon lähellä, sillä jos tämä neljä ja puoli kuukautta äitinä on opettanut minulle jotakin, se opetus lienee juurikin tukiverkoston tärkeys. Olen kiitollinen jokaisesta tarjouksesta pidellä vauvaa hetki, vaihtaa vaippa tai leikkiä pojan kanssa leikkimatolla.
Nallepojan ensimmäinen joulu on vielä osittain mysteeri, mutta myönnän, että siihen on annettu varsin hyvät raaka-aineet. Talvinen Rovaniemi, mahdollisesti pitkästä aikaa lunta, Joulupukin oma maailma, oikeita poroja, paljon sukulaisia ja tietysti isä sekä äiti, jotka höösäävät koko ajan ympärillä useamman kameran kanssa, jotta yksikään hymy tai temppu ei jäisi taltioitumatta. Ehkä tämä joulu pelastaa paljon, sillä pahimmassa tapauksessa, jossa olisin itse tehnyt joulun kotiimme, olisin ottanut kaikesta siivoamisesta ja ruuanlaitosta sellaiset stressit, että yhdessäolo ja rauhallinen tunnelma olisivat unohtuneet kokonaan. Suorittaminen on jokaisen äidin pahin vihollinen.
Tärkeintä joulussa, näin tuoreen äidin näkökulmasta, olisi luoda kauniita muistoja. Samalla koetan kuitenkin istuttaa pienen pojan mieleen periaatteiden siemeniä, joita voi vuosien varrella kasvattaa. Nyt kun olisi fiksu, ottaisi aivan alusta asti kasvatusperiaatteeksi sen, että kaikenlaisten lahjojen kohdalla laatu korvaa määrän. Yksi lahja riittää ihan hyvin jouluna. Harmi vaan, että tällaiset kivat suunnitelmat romuttuvat siinä vaiheessa, kun poika saa ystäviä, jotka avaavat joka juhlapäivä toinen toistaan kalliimpia ja hienompia lahjoja ja poikani alkaa miettiä, miksi hän saa vain yhden lahjan. Tottakai lahjoja vertaillaan eskarissa/päiväkodissa/koulussa lomien jälkeen, se tapa tuskin muuttuu koskaan. Miten te olette selvinneet tästä tilanteesta lastenne kanssa? Voiko lapsen vakuuttaa siitä, ettei lahjojen määrä kerro rakkaudesta lasta kohtaan tai siitä, kuinka kiltti lapsi on ollut? Kasvatuskriisiä pukkaa jälleen! 😀
Tuulia-
Minusta se on hyvä tapa, että ostaa yhden kalleimman “pää”lahjan ja lisäksi joitain pienempiä lahjoja 🙂
Iina / Bebe au Lait
Tuostakin voisi melkein sopia sukulaisten kanssa vähän etukäteen, että joku ostaa sen ison (vanhemmat yleensä varmaankin) ja muilta tulee jotakin pientä. Olisi kiva muutenkin, että lahjaksi tulisi elämyksiä (leffalippuja jne.) enemmän kuin sitä tavaraa, johon hukutaan muutenkin. 🙂
Susu
Pieni poika tykkää tänäjouluna varmasti vain äidistä ja isästä. Ensi vuonna kaikkeinparasta on ensimmäiseksi avatun lahjan paperi tai naru. Kolmantena saattaa kiinnostaa jo paketit ja niiden sisältö, hetken. Parikin riittää. Itse en osannut kanavoida lahjojen ostoa kovinkaan hyvin. Vuosien saatossa lahjoja ostivat isovanhemmat, isoisovanhempi, kummit, kaverit…ja me vanhemmat. Jossain vaiheessa osasi esim sanoa että nyt tarvitaan lisäosia briojunarataan tai legoille mitkä on ikisuosikkeja.
Sitten esim pojalle lahjoja osti tytön kummitkin kun olivat sukua. Ja mun kummitytön vanhemmat… Liikaa!
Legoja ostettiin kunnes toinen täytti 12 v. Nyt kelpaa leffaliput ja lahjakortit vaikka kirjakauppaan. Ja villasukat!
Mun mielestä (en tiedä tarkoititko mikä onsopiva määrä lahjoja nykyikäiselle lapsellesi vai yleensä) lahjojen laatu korvaa määrän. Vanhemmilla pitää olla oikeus saada valita mitä lapselle ostetaan lahjaksi. Myös synttärilahjaksi! Mä suosisin kestäviä sarjoja. Esim kirjat on ihan parasta.
Muisto omasta lapsuudesta. Valokuvia jouluista ei ole. Muistan saaneeni ihan mielettömästi lahjoja. Noin saman verran kuin veljeni ja sitten piti olla tyytyväinen vaikka vanhemmat yleensä..noh. Olivat humalassa. Siksi varmaan joulun vietto ihan omassa kodissa ontärkeää….
Että sellasta.
Pidä periaatteistasi kiinni!
Iina / Bebe au Lait
Eli poika tykkää vielä samoista jutuista kuin Finski-kissa. Saavat yhdessä leikkiä lahjapapereilla! 😀
Samaa mieltä muuten tuosta, että laatu korvaaa määrän. Ja kuulun niihin ihmisiin, joista joulu ei tarvitse alkoholia. Toivottavasti muut sukulaiset ovat samalla linjalla. <3
Marizka
Yksi vähän suurempi ja tarkemmin harkittu lahja kuulostaa hyvältä tai edes yksi lahja antajaa kohden (yksi vanhemmilta, yksi toisilta isovanhemmilta, yksi toisilta, yksi kummeilta jne…) kuulostaisi kohtuulliselta, mutta voi mitenkä sitä meneekään jotenkin niin sekaisin tämän ensimmäisen kohdalla?! Aivan käsittämätöntä! On tulossa nukkea, mollamaijaa, dubloja, kirjoja ja vaikka mitä, puhumattakaan vaatteista. Ehken kaikkia ostettuja vaatteita edes paketoi kun ei tuo vajaan vuoden ikäinen vielä oikein avaamiseen jaksa keskittyä ja paperi ja narut kiinnostavat enemmän. 😀 Tosin vaatteiden ostoa perustelin sillä, että meillä kasvetaan kohta ulos nykyisistä vaatteista, eikä seuraavaa kokoa ole vielä juurikaan hankittuna, joten pakkokin oli. Leluja taas perustelin sillä ettei olla tytölle juurikaan leluja ostettu kun kaikki nykyiset on tulleet serkuilta ja alkavat olla liian vauvamaisia. Ehkä sitä sitten seuraavan kohdalla osaa olla järkevämpi tai ainakin on pakko ostaa vähempi kun on kaksi lahjottavaa. 😀
Iina / Bebe au Lait
Mietin kanssa, että esikoisen kohdalla on kyllä itsehillintä koetuksella, kun haluaisi hemmotella tyypin piloille. Mutta juuri sitä koetan välttää. Aargh, vaikeaa on! 😀
Emma
Lapsen näkökulma! Me saadaan joka vuosi siskojeni kanssa vanhemmilta yksi ns. isompi lahja (vrt. viime jouluna saatiin konserttiliput Cheekiin tai Bäkkäreihin eli jotain max 100€n arvosta) ja sen lisäks äiti ja iskä antaa meille joka joulu yö-/oloasun. Tuo jälkimmäinen perinne on mun mielestä ihan paras. Pienenä niitä yökkäreitä ei ehkä arvostanu niin paljon kun jotain uutta peliä tms mut tällein vanhemmalla iällä on ihan parasta, että äiti näkee vieläkin sen vaivan että etsii jokaiselle meidän näköisen asun. Vanhemmilta esimerkiksi tuo määrä (ja sen lisäksi usein vielä joku siskosten yhteinen lahja esim. lauta- tai pleikkaripeli) on tosi hyvä!
Mummojen ja kummien lahjoihinhan vanhemmat ei sitten oikein pysty vaikuttamaan… Mun mielipide on kuitenkin että yksi lahja per antaja/antaja perhe. Niitä paketteja ei tarvitse olla tuhat miljoonaa samalta ihmiseltä vaan ennemmin sitten vaikka ostaisi jotain kalliimpaa ja kestävämpää. Ja tuon neuvon voi mun mielestä ihan hyvin kertoa eteenpäin. Näin ensimmäisenä jouluna se voi olla mahdotonta pitää mummot kurissa mutta tänä joulunajan se ei vielä oo niin vakavaakaan kun pojan muistot tulee riippumaan lähinnä noista valokuvista..! 😀 mun nuorin sisko 4vuotta toivoi tänä jouluna vain yhtä asiaa; puhuvaa ja hunajaa syövää Bruno nallea, joten sen hän saa. Tuskin paljoa muuta. Lasten kohdalla yksi nappiin osunut lahja korvaa KAIKKI ne miljoonat ihan kivat lahjat vaikka äiti kuinka yrittäisi miellyttää kun juuri sitä toivelahjaa ei löytynyt tai kun se nyt oli vähän liian kallis lelu (ennemmin samalla rahalla ja vähän vielä kalliimmalla vaatteita- EI!). T. Jouluhöperö jolta löytyy aina mielipide jouluasioihin
Iina / Bebe au Lait
Tuo on kyllä fiksu periaate (siis tuo yhden lahjan per antaja). Ja ymmärrän täysin yöpukulahjan, ne tuntuu vaan vuosi vuodelta kivemmilta. Ihana, kun kerroit oman näkökulmasi! 🙂 <3
Sini
Itellä ikää 30, siskolla 33. Äitiltä tulee edelleen joka joulu lahjaksi pörrösukat <3
Iina / Bebe au Lait
Aah, arvostan. <3
Lotta
Oletteko puhuneet aiheesta isovanhempien kanssa. Lapsi saa kuitenkin lahjoja yleensä omien vanhempiensa lisäksi kaksilta isovanhemmilta, tädeiltä, sediltä ja kummeilta, mikä kasvattaa lahjamäärää, vaikka paketteja olisi vain yksi kultakin. Nämä muuttujat saattavat myös romuttaa vanhempien suunnitelmat vähälahjaisesta joulusta, mutta toisaalta myös mahdollistaa sen, ettei vanhemmilta tarvitse olla kuin yksi tai kaksi pakettia, eikä lapsen tarvitse olla kateellinen kavereille. Meillä oli lapsena kaksi toivelistaa, yksi isän vanhemmille ja toinen kaikille muille. Äiti nimittäin huomasi hyvin nopeasti, että jos heille antoi listan, josta voisi valita jotakin, he ostivat listalta lähes kaiken, ja yksi toive ei riittänyt, paketteja tuli silti. Tajusin vasta teininä, että tässä käytännössä oli jotain kummallista. Veljeni ja etenkin hänen lastensa äiti olisivat kovasti halunneet opettaa lapsilleen vähälahjaisempaa käytäntöä, mutta isäni ja äitipuoleni ovat torpedoineet ajatuksen ajat sitten. Ihan ilman listaakin he hankkivat kymmeniä paketteja, joten veljeni lapsilla on sama käytäntö kuin meilläkin oli: lahjoja avataan jokaisessa kyläpaikassa kaikkina joulupäivinä, koska kerralla ei jaksaisi avata kaikkea. Veljeni toisen lapsen syntymä puolitti ensimmäisen pakettimäärän, joten voin vain toivoa, että touhu hieman maltillistuu ihan taloudellisista syistä sitten, jos meille joskus tulee lapsia. Mutta, tästä ylenpalttisuudesta huolimatta minustakin on kasvanut ihminen, joka on jouluna iloinen siitä, jos kaikki lahjat mahtuvat kotiin lähtiessä yhteen kassiin.
Iina / Bebe au Lait
Ei olla, ja juuri se mielessäni, tätä aloinkin pohtia. Sama kuin ruokafilosofiassa, siitä pitää kertoa muillekin, ettei suunnitelma vesity. 🙂
sohvi
Mä ainaki tiiän monia perheitä joissa lapset saa vanhemmilta vain sen yhen lahjan. Sitte siihen lisäks kummeilta, mummeilta yms. Yks paketti on hyvä määrä, inhoan ihmisiä jotka ostaa lapsilleen vaikka 8 pakettia. Onko ne paketit joulun idea? Sitte myös tulee ostettua jotain myös ei niin tarpeellista, turhaketta. Saasteet. jne. jne.. Puolustuksia pienelle paketti määrälle on paljon. 😀
Iina / Bebe au Lait
Mä niin käytän ton SAASTEET-selityksen. Puolivuotias poika syö nyrkkiään ja tuijottaa äitiä, joka selittää, ettei et nyt saa enempää lahjoja, että maapallo pelastuu. Ihana mielikuva! 😀 (Mutta oikeassa siis olet, että rojua ei kyllä tarvita yhtään enempää tähän maailmaan.)
annina
Itsekkin miettinyt tuota lahja asiaa. Kaikki sanoivat ettei ekana jouluna kannata ostaa lahjoja vauvalle kun sukulaiset ostaa kuitenkin paljon eikä pieni niistä lahjoista mitään ymmärrä. Joo hyvin uskoin, pah. Ensimmäinen lapsi niin oli sitten pakko ostaa “pari” lahjaa ja nyt stressaan sitä tavaravuorta mikä poikaa odottaa… Ensi vuonna olen ehkä viisaampi
Iina / Bebe au Lait
Ei me äidit taideta osata pysyä järkilinjalla, kun tunteet ottavat vallan. 😉 <3
Milla
Onneksi nallepoika on vielä niin pieni että teillä on ainakin pari vuotta aikaa miettiä näitä asioita ennenkuin lahjojen määrällä on merkitystä. Itsellä ei vielä lapsia ole, mutta mammablogeja lukiessa tajuaa mitä kaikkia kysymyksiä äidit joutuvat kohtaamaan. Meilä äitillä on aina mennyt ihan överiksi lahjojen kanssa, pienenä se oli kivaa mutta nyt aikuisena jo ahdistaa lahjavuori. Kai se on ollut hänen tapansa antaa lapsilleen ihania muistoja kun muuten kotiolot olivat mitä olivat. Oli lahjojen määrä mikä tahansa niin uskon että lapset muistavat isompana parhaiten joulun tunnelman ja iloiset joulut ovat paras lahja mitä vanhemmat voivat tarjota 🙂 Rauhallista joulun odotusta koko teidän perheelle!
Iina / Bebe au Lait
En minäkään tajunnut ennen lasta, mitä kaikkea pitää miettiä ja päättää. Ja hyvä niin, muuten olisin stressannut näitä jo raskausaikana. 😉
Ihanaa joulun odotusta teillekin!
nasu86
kyllä mielestäni yksikin lahja riittää vielä tässä vaiheessa kun ei muista tai ymmärrä vielä joulusta. myöhemminkin voi ainakin yrittää pysyä kohtuudessa 😀
Iina / Bebe au Lait
Eli pysyä poissa kaupoista, ettei törmää mihinkään söpöön. Tehtiin eilen virhe pojan mummon (äitini) kanssa, kun lähdettiin käymään kaupoilla. Mummo osti sitten pojalle lahjaksi neuleen, vaikka “mitään ei pitänyt ostaa”! 😀
Essi / Esmeralda´s
Lahjojen määrä onkin aihe, joka puhututtaa joka vuosi… Meillä on ollut tapana hankkia pari-kolme joululahjaa jokaiselle. Noinkin pienellä määrällä itse hankittuja lahjoja lahjavuori kasvaa kuitenkin valtavaksi kun lapset tietysti saavat lisäksi lahjoja kummeilta ja isovanhemmilta. Ison lahjamäärän kanssa suurin osa lahjoista jää helposti ihan liian vähälle huomiolle, kun sieltä poimitaan ne tärkeimmät jutut. Nyt päätimmekin, että laitetaan lapsille vain yhdet paketit, ne suurimmat lahjatoiveet ja tämä vaikutti olevan lapsillekin ok. Meillä kun lapset alkaa olla sen verran isoja, että ne lahjatoiveetkin on jo hiukan erilaisia muutaman vuoden takaiseen verraten… enää kuopus toivoi lelua lahjaksi. Onneksi lapsetkin on oppinut, ettei lahjat ole jouluna tärkeintä, vaan yhdessäolosta nauttiminen! ♥
Iina / Bebe au Lait
Ihan totta kyllä, että vanhempien ostamat lahjat ovat vain osa kokonaisuutta. Kunpa meilläkin poika oppisi siihen, että joulussa tunnelma ja yhdessäolo ovat ne parhaat asiat. 🙂
m
Meidän äidillä oli hyvä neuvo kun olimme lapsia: Joulupukki tuo kyllä kilteille lapsille paketteja, mutta jos käy niin että lapset ovat olleet tuhmia niin aikuiset joutuvat ostamaan lapsille lisää lahjoja. Siksi jotkut lapset saavat paljon lahjoja, mutta ne eivät ole joulupukilta.
Näin jälkeenpäin selitys vaikuttaa aika ontuvalta, mutta toimi silloin kun olimme pieniä. Sitä oli onnellinen siitä, että joulupukki on kyllä antanut nämä lahjat meille, mutta jos joku saa enemmän niin sitten niiden vanhemmat on varmasti ostanut ne. Eihän meitä kiltempiä ollut olemassakaan. 🙂
Iina / Bebe au Lait
Haha, ei huono selitys! 😀