OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt on ensimmäinen junamatkan vauvan kanssa takana. Ostimme junasta paikat perhehyttiin, jossa vietimme puolitoistatuntisen matkan mummolaan. Pikkuinen nukkui melkein koko matkan, hän heräsi vain kerran syömään. Onneksi varauduin tähän ja otin mukaani jättimäisen huivin, jonka suojissa kehtasin imettää vauvaa. Hytissämme ei ollut muita ihmisiä, mutta lasioven ohi kulki porukkaa tasaisin väliajoin. Vaikka imetys on luonnollinen asia ja kannatan äitien oikeutta imettää missä tahtovat, en itse harrasta julki-imetystä mielelläni. Se tuntuu vaan jostakin syystä todella kiusalliselta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA P8010004

Perhehytin suurin miinus paljastui, kun pääsimme junaan sisään. Jos olisimme käyneet etukäteen hieman haistelemassa hyttiä, olisimme tajunneet, että vaikka hyttiin mahtuu lastenvaunut hienosti, hyttiin ei pääse lastenvaunuilla. Perhehytti sijaitsee junan välitasossa ja sinne johtavat rappuset, jotka ovat jyrkät ja kapeat. Vaunut piti siis purkaa, kantaa osissa hyttiin ja vasta siellä vaunut voi kasata uudelleen. On kätevää, että vauva voi matkustaa omissa vaunuissaan, jolloin sen olo on turvallisempi kuin aivan vieraassa ympäristössä. Hermostunutta vauvaa voi rauhoitella vaunuja hytkyttämällä tai vauvan voi nostaa hetkeksi syliin. Helleaaltokaan ei niin ahdista, kun saa matkustaa ilmastoidussa perhehytissä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA P8010006

Hieman vanhemmille lapsille tarjolla oli leluja ja söpöt “istumapaikat”, mutta meiltä tämä nurkka jäi vielä käyttämättä. Pääsimme turvallisesti perille Toijalaan, mistä vauvan pappa haki meidät autolla. Serkkuni lainasi vanhemmilleni vauva-ajaksi turvakaukalon, jotta pikkuinen poika voi täällä maallakin matkustaa autossa. Ikiaikainen totuus on, että meidän sukumme lapset simahtavat autoon alta aikayksikön ja niin kävi tälle uusimmallekin tulokkaalle. Ensin turvakaukalossa kitistiin, mutta heti moottorin startattua silmät painuivat kiinni. Äidin pieni matkamies oli niin urhea! 🙂