“Muutama päivä sitten tarkastelin vatsaani ja löysin jotakin, mitä saman päivän aamulla ei vielä näkynyt. Navastani lähtee alaspäin tumma viiva, joka näyttää aivan siltä, että siitä kuuluisi aikanaan viiltää vatsa auki ja napata bebe pihalle. Olin muutama viikko aiemmin kuullut viivasta, mutta hämmästyin silti, kun se yhtäkkiä ilmestyi minulle. Kerroin löydöksestäni äidille, joka kertoi, että noista viivoista, niiden pituuksista ja jopa viivattomuudesta ollaan joskus päätelty vauvan sukupuolta. Hei, mistä sitä ei voisi päätellä? Ärsyttävää, kun kaikki oireet viittaavat muka jollakin tavalla lapsen sukupuoleen.

P1010008

Vatsassani on tapahtunut viimeisen viikon sisään paljon muutoksia muutenkin. Enää sitä ei voi hyvällä tahdollakaan “vetää sisään”, mutta onneksi piilottelutilanteissa voi kulkea hieman etukumarassa, jolloin vaatteet hämäävät vatsaa. Kauaa en tosin jaksa enää salailla ja selitellä väsymystä sekä uutta oirettani nimeltä laimea aamupahoinvointi. Mitään kamalaa oloa en ole vielä kohdannut, mutta usein heti heräämisen jälkeen yököttää niin, että pitää vaan maata paikallaan. Samalla tavalla, kun noista oireista päätellään sukupuolta, toinen hysteerinen porukka säpsähtää pahonvointia, nipistelyä ja muuta ns. asiaan kuuluvaa niinkin paljon, että kauhistelee heti mahdollista keskenmenoa. En valita enää koskaan ääneen oloani, kun aina lähelläni on joku tapaus, joka sitten meinaa soittaa ambulanssin paikalle. Otetaan nyt vaan rennosti, kun tämä äitikin on päättänyt ottaa niin. 🙂“

Psst! Postauksen kuva on poikkeuksellisesti tuore, sillä siitä viivan erottaa. Teksti taas on raskauden alkuajoilta, kuten tämän juttusarjan teemana on.