First things first. Huomasin heti puettuamme yhteensointuvat raidalliset asut, että herätämme huomiota helposti, sillä usempi ihminen kysyi, mistä Nöpsyn paita* ja minun mekkoni* ovat peräisin. Kerron siis heti tähän alkuun, että ne antoi meille näitä luomupuuvillaisia vaatteita Nokialla tekevä Neulomo ja Weecos-kauppapaikka, joka niitä myy. Sitten itse aiheeseen.

Nuori herra täyttää heinäkuussa 4-vuotta. Tykkään välillä kirjoittaa pikkumiehen sen hetkisiä kuulumisia blogiin ja tässä tulisi jälleen katsausta. Salama McQueen menetti hohtonsa, myös Ryhmä Hau alkaa väistyä. Niiden paikan täyttivät Hämähäkkimies ja Batman, joista meillä puhutaan ihan koko ajan.

Kätevät Duplot on vaihdettu ärsyttäviin pieniin Legoihin, joita on ihan joka paikassa. Siinä, missä Duplo-rakennelma pysyy usein pudotessaan ehjänä tai hajoaa muutamaan osaan, pienemmät Legot sinkoutuvat huoneen eri nurkkiin, katoavat ja todellakin hivuttautuvat salakavalasti jalkojen alle. Auuts!

Luonteeltaan poika on sopivasti utelias. Hän tarkkailee maailmaan minun viereltäni hetken ja pinkaisee vasta sitten mukaan. Hän on kova kiipeilemään, mutta varmistelee, että äiti yltää pelastamaan tarvittaessa. (Harvemmin muuten 1.6-metrisellä rungollani yllän.)

   

Meillä pussaillaan edelleen paljon. Hyvänyösuukko annetaan joka ilta, samoin heippapusu, kun on aika jäädä päiväkotiin. Sen lisäksi lentosuukkoja heitellään ilmaan ja joskus äitiä on kiva tarrata pusumerkeissä ihan muuten vaan. Lapsen haliminen tuntuu laskevan stressitasoja samalla tavalla kuin kissan silittäminen, siinä vaan keskittyy siihen ihanaan hetkeen.

Vaatteisiin palaan vielä sen verran, että kuten täällä kerroin, äidin kanssa on kiva pitää samanlaisia vaatteita. Näistä “seepravaatteistakin” tuli sanomista, kun Nöpsy ei saanut mekkoa eikä äidillä ollut paitaa, vaan mekko. Siitä selvittiin onneksi puhumalla. Pieniä mekkojakin olisi ollut tarjolla tässä kolmen osan mätsäilymallistossa. Ihan nerokasta, Neulomo!

Mutta sellainen on meidän pian 4-vuotias nuori mies! :)

(*kaupallinen linkki)