Kävi niin, että ostimme ökykalliin valaisimen. Valuuttakrampin kourissa päätimme askarrella seuraavan itse ja Clas Ohlsonilta löytyi sopivia palasia yhdisteltäviksi. Kehikon sisälle piti tulla iso lamppu ja alareunaan pienempiä roikkumaan. Se ei kuitenkaan toiminut. Sitten pienemmät lamput koetettiin survoa kehikon sisään. Sekään ei toiminut. “Tein itse ja säästin” -ajatusmaailma ei vaan toimi meillä.

Mutta ihan kivaa rekvisiittaa tuosta hökötyksestä saa blogikuviin. Meillä lojuu ympäriinsä tauluja, työkalupakkeja ja laatikoita, kun jotenkin ne on muka vaikea kerralla rysäyttää omille paikoilleen. Vaikein on pojan oma huone, sillä hänellä ei ole muita huonekaluja kuin sänky. Vähän tyhjältä näyttää, joten siirsin sängyn meidän makuuhuoneeseemme. Se siitä ylimääräisen huoneen tarpeesta siis.

Oikeasti saimme kaksi ylimääräistä huonetta, sillä asunnossamme on pieni sivutila, joka voi toimia työhuoneena tai pienenä lastenhuoneena. Uusi koti tuntuu hirvittävän isolta verrattuna vanhaan ja aivan kuin meillä olisi liian vähän huonekaluja. Koetan paikata tyhjyyttä hankkimalla lisää huonekasveja, mutta ei niitäkään voi loputtomiin ostaa.

Tammikuu oli tylsä jumituskuukausi eikä blogi oikein inspiroinut, mutta nyt huomaan TO DO -listan ja postausidea-arkiston paisuvan kovaa tahtia. Viime viikolla oli henkilökohtaisessakin elämässä jonkinlaista pohjamutamöngintää, kun meillä vieraili päiväkotipöpö toisensa perään ja tuntui, että aikaa ei riitä mihinkään.

Onneksi kököt tunnelmat ovat takana päin ja tuntuu, että tänä keväänä on edessä paljon kivoja juttuja. Sain töissä ison projektin vetääkseni ja sen tiimoilta pääsen matkustamaan ja osallistumaan vaikka kuinka hienoihin juttuihin. Vastuuta on paljon, mutta kyllä se palkitseekin. Tuntuu, että olen vihdoin löytänyt paikkani. Sitten vaan vauhdilla eteenpäin! :)