“Aivan ihania kuvia, vaikka itse sanonkin!”

Kukapa meistä bloggaajista ei olisi välillä kirjoittanut tai ainakin ajatellut noin. Minulla oli juuri aivan päinvastainen tilanne, joka naurattaa edelleen. Hame tarraa hanuriin. Ripsiväri unohtuu alaripsistä ja oma naama näyttää vieraalta. Tuttu turvakampaus ei pysykään, vaan räjähtelee. Hymy on ihan hiton kireä.

Naurattaa tämä valokuvasäätö. En oikein ehdi kuvailla työpäivän asuja muuta kuin ennen töihinlähtöä, kun valoa on huonosti, tai heti töiden jälkeen ennen kuin alan tehdä ruokaa. Ja silloin on aikamoinen kiire, kun koko perhe on nälkäkuoleman partaalla. Sitten käy niin, että ainoa onnistunut kokokuva on tämä epämääräinen räpsy.

t-paita – H&M

hame – Miiko (saatu)

tukisukkahousut – Scholl

sormukset – H&M

kengät – Paola Suhonen by Seppälä

Näillä mennään tällä kertaa. Haluaisin kiittää kaikki isoja uutisiani kommentoineita. Päätös oli raskas ja takuulla tulee sellaisia hetkiä, kun kyseenalaistan, teinkö oikein. Allerilla ollaan onneksi ihania ja tuetaan blogipäätöksiä täysillä. Mitään painostusta en ole kokenut paitsi muutamilta tutuilta jatkamaan. Ihana kuulla, että monella tulee ikävä. Viettäkäähän ihana sunnuntai! :)