sarjakuva

Joskus vaan kolahtaa. Tämä sarjakuva nimittäin tiivistää hyvin (tosin hieman kärjistäen) nykyisen epäsosiaalisuuteni. Olen yllättänyt itseni melko usein kävelemästä kuulokkeet korvilla vain siksi, ettei tarvitsisi olla sosiaalinen. Tosin minun kuulokkeistani kuuluu  lähes aina jotakin. Onhan se nyt kiva nauttia suosikkibiiseistä samalla, kun taittaa matkaa jonnekin. Lenkillä kuuntelen lähes aina musiikkia motivaation vuoksi, mutta se on myös hyvä tekosyy skipata juttelutuokiot vastaantulevien tuttujen kanssa.

Naapurin mummo ei ihan vielä ole sisäistänyt kuulokenappien tarkoitusta, vaan aloittaa puhetulvan heti saadessaan minut näkökenttäänsä. Pitäisiköhän vaihtaa korvanapit isoihin kuulokkeisiin.;)