Viikon paras otus ilmestyi eräänä päivänä ilahduttamaan rauhallista vuoroani työpaikalleni. Tämä neitonensitten  taiteili itselleen silmät suuresti rakastamilleni tarralappusille ja loihti kasvoilleen vielä kauneimman ilmeensä. Eihän tuollaista söpöliiniä voi vaan olla valokuvaamatta! Niin oli taas nättinä.

Viikon paras taustakuva löytyy puhelimestani ja siinä (ihan kirjaimellisesti) esiintyy meidän rakas Finski-kissamme. Se rontti vääntäytyi pahvilaatikossaan eräänä päivänä niin hienoon asentoon, että oli pakko ottaa valokuva. Tätä kuvaa katsellessa tulee aikamoinen ikävä tuota karvakaveria, joten hyvä, että menen viikonloppuna käymään maalla vanhempieni luona. Siellä ei olekaan hetkeen tullut vierailtua. Mikä ihme muuten siinäkin on, kun pitää käyttäytyä kuin hysteerinen pieni apina, vaikka on kissa! :D

Viikon paras kuva on otettu metroaseman rullaportaiden (tai mikä lie rullahihna nyt onkaan) viereisen seinän kautta. Jotenkin tästä kuvasta tuli vaan yllättävän kiva, joten päätin varastaa tämän Ainolta, joka kuvan blogiaan varten otti. Tuo kuva otettiin muistaakseni ensimmäisenä päivänä, jona totuttelin punaisiin hiuksiini. Armeijanvihreä yksiolkaiminen toppini, josta tykkään kuin hullu puurosta, oli tuolloin päälläni kolmena päivänä peräkkäin, mutta enpä saanut kuvattua siitä silti asukuvia. Aikamoisen laiskaa.

Viikon paras päätös oli sijoittaa jossakin vaiheessa pieni summa rahaa siihen kauan himoittuun unelmalaukkuun. Se on säkkimallinen, väriltään punainen ja koristeltu mm. ylellisin hapsuin. Sopivalla tavalla hipahtavan hienostunut laukku voittaa minun arvosteluasteikollani klassisen LV-laukun 100-0, mutta jääpähän niitä sitten muille enemmän. Tämä kyseinen unelmalaukkuni kuuluu Lancelin mallistoon, joka on suunniteltu kunnioittamaan Brigitte Bardot´ia. Sen olisi kyllä voinut ehkä päätellä myös tuosta BB-metallilogosta laukussa. Joka tapauksessa koen tämän laukun sopivan itselleni parhaiten, joten sen aion myös itselleni hankkia. :)

(kuva täältä)