Aamuinen pitsiteema jatkuu serkkupoikani rippijuhlien muodossa. Äh, nyt aloitin väärin. Serkkupojalla ei siis ollut pitsiä yllä juhlissa, mutta minulla sen sijaan oli. En ole kovinkaan hyvä tai aktiivinen käyttämään pitsiä, vaikka siitä kovin pidänkin. H&M:n alemekko on kuitenkin jotenkin niin helppo pitsivaate, ettei siihen pukeutuminen tunnu vieraalta tällaiselle farkkutytöllekään.

mekko – H&M

kengät – Nine West

Kampaukseksi väsäilin itselleni aamulla yliromanttisen kiharakasan. Korkea muhkunuttura olisi ollut kiva, mutta olen käyttänyt sen melkein puhki tänä kesänä. Kaipasin vaihtelua ja kiharat olivat helppo ratkaisu. Niiden kanssa on vaikea mennä metsään. Vähän harmittaa, etten tajunnut napata Jyväskylästä mitään koruja mukaan.

Juhlat sujuivat kivasti, mutta kuvamateriaalia ei juurikaan ole. En jaksa kysellä kaikilta erikseen julkaisulupia kuviin, joten on helpompi turvautua niiden ihmisten kuvaamiseen, joiden kuvat saa julkaista täällä. Kuvasarja alkaa hyvin vakavalla ja hartaalla kirkkokuvalla. Kyllä muuten oli kamerahulluja liikenteessä, kun kirkossakin tuntui, että joka toinen tyyppi kuvasi koko ajan jotakin.

Itse juhlapaikka on järven rannalla. Sieltä on tulossa eräässä toisessa postauksessa hieman kuvamateriaaliakin näiden muutaman kukkaotoksen lisäksi. Pikkuiset serkkutyttöni tanssahtelivat suloisesti kamerani edessä, mutta ei olisi kovin korrektia pistää tyttöjä nettiin, joten söpöilykuvia ei nyt äidin ja pikkusiskon yhteiskuvan lisäksi tule. Valitettavasti.:/

Loppujen lopuksi tykästyin muuten uuteen pitsimekkoonkin niinkin paljon, että voisin myydä vanhan puhtaanvalkoisen pitsimekkoni pois. Mitä sitä ihan kivaa pitämään, jos on jotakin parempaa. Yleensä tykkään vyötäröltä istuvista mekoista, mutta tämä tekee poikkeuksen olemalla ihana säkkimekko. Mikä ihme minuun on mennyt!