OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Huomenta! Täällä sitä (hiivatti) matkataan vihdoinkin bussissa kohti Forssaa. Kaikkihan ei viime yönä eikä tänä aamuna sujunut ihan suunnitelmien mukaan, mutta matkalla ollaan ja toivon mukaan saavumme pian perille. Edessä olisi muutama päivä mökkeilyä, mikä minun kohdallani tarkoittaa (helvetin) paljon kaivattua lomaa. Kuten huomaatte, kirosanoja taitavasti ja kaikella tahdonvoimallaan välttelevä (paska) äiti on päässyt ulos seurassa, jossa voi päästää suustaan ulos kaikki ne tuhannet kirosanat, joita lapsen aikana ei vaan millään ole voinut sanoa ääneen.

Kyllä helpottaa, kun saa taas hetken olla oma itsensä. Yritän pysyä erossa (saatanan) netistä, jotta saisin oikeasti rentouduttua. Ainoa tekninen laite, joka on sallittu, on kamera, sillä tarvitsen vauvavuodelta muitakin kuvia perhealbumeihini kuin puklua, räkää tai kakkaa sisältäviä. Näin kärjistetysti siis. Olen niin odottanut tätä (en-aio-käyttää-sitä-v-sanaa-mutta-kuitenkin) lomaa, etten aio edes kirjoittaa niitä perinteisiä sepustuksia siitä, miten heti perillä ja viimeistään taitaa tulla kamala ikävä, vaan lähden hyvällä omallatunnolla nauttimaan ystävieni seurasta. Pojat kyllä pärjäävät ilman minua. Pahoittelut huonoja juttujani ja (perse)käytöstäni. (Hitto soikoon!)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aivan (perkeleen) ihanaa viikonloppua kaikille! 😉