Fluori – hyvästä vai pahasta?
Miksi kaikki tuttu ja turvallinen pitää nykyään kyseenalaistaa? Siinäpä ensimmäiset ajatukseni, kun meillä alettiin harjata vauvan hampaita. Ei sitä harjaamista kukaan kyseenalaista (ainakaan vielä, kohta sekin varmaan leimataan vaaralliseksi toiminnaksi), mutta hammastahnojen vaikuttava aine eli fluori on nykyään suurennuslasin alla. Fluorihammastahnaa suositellaan käytettäväksi kerran päiväksi vauvoillakin ja heti ensimmäisen hampaan puhkeamisesta asti. Hammastahnaa laitetaan toki vauvan harjaan aivan minimaalinen sipaisu, jota ei melkein silmällä erota, mutta silti mietityttää. Vauva ei ymmärrä, että hammastahnaa ei saa niellä eikä harjausavustaja oikein voi nielemistä estää.
Suurimman hämmennyksen tässä aiheuttaa se, että JOS fluori tosiaan on niin paha aine suun kautta annettuna ja vielä pienelle lapselle, MIKSI sen antamista ei ole kielletty? Siksikö, että se on tehokkain apu karieksen välttämiseen? Lasten hammastahnoissa on fluoria paljon vähemmän kuin aikuisten tahnoissa, mutta riittääkö se tekemään hammaspesusta turvallista, ja onko tässä tehtävä valinta sen välillä, että mukelo saa fluorimyrkytyksen tai tyypin purukalusto mätänee suuhun ennen aikojaan? Näin kärjistetysti siis. Onko tässä taas pointtina se, että fluori on myrkyllistä, jos sitä nielee kilon? Vai eikö sana myrkyllisyydestä ole vaan levinnyt niin, että neuvoloissa ohjeistettaisiin asiasta?
Oikeastaan tässä ei ole enää kysymys vain fluorista, vaan siitä, että koko ajan saadaan uutta tutkimustietoa ja siihen reagoimiseen menee aikaa. Suuri pyörä pyörähtää hitaasti. Saman ahdistuksen olen kokenut aikanaan mm. voin kanssa, kun olin ikäni kuullut, että se on kovaa rasvaa eikä ole hyväksi ihmiselle, mutta yhtäkkiä se onkin terveellistä ja jopa suositeltavaa. Ahdistaa niin julmetusti, kun ei tiedä, mihin tutkimuksiin pitäisi reagoida heti, kun mahdollista, ja mitkä taas ovat puppua, johon ei kannata kiinnittää edes huomiota. En tahtoisi olla se hysteerinen äiti, joka pakkaa lapsensa kuplaan, koska pelkää aivan kaikkea. Ja sen kuplan on muuten oltava lasinen, koska muovi on saatanasta. Arrgh! Olenko ainut, joka on pyörällä päästään kaiken tiedon ja tuhansien tutkimusten keskellä? :/
StyleC
Itse luotan laajoihin väestöpohjaisiin tutkimuksiin ja virallisiin suosituksiin, koska minusta hidas reagointi on vain hyväksi. Erilaisia tutkimuksia ja “tutkimuksia” tosiaan julkaistaan kovaa tahtia, mutta kovin moni uusista kohututkimuksista on sen verran hataralla tieteellisellä pohjalla, että en luottaisi. Sen takia tiedeyhteisö juuri reagoi niin hitaasti, että huuhaajutut ei pääse niin helpolla läpi.
Esimerkiksi tuon voin terveellisyyden suhteen olen todella sitä mieltä että aivan huuhaata koko homma, kovan rasvan vaarat on todistettu hyvin pätevästi laajoilla väestötutkimuksilla. (Mutta jos tiedon kumoava tutkimus on riittävän vakuuttava, olen toki valmis harkitsemaan kantaani. -itse vain en sellaista ole vielä nähnyt.) Sama homma noissa hammastahnoissa: uskon että ne ovat ohjeiden mukaan käytettynä turvallisia. JA vielä kun tähän liittää uusimman tiedon siitä miten valtavan suuri rooli suun terveydellä on, paljon suurempi kuin on aavisteltukaan. Huono suun terveys ollaan linkittämässä vaikka mihin, esimerkiksi sydänsairauksiin. Näissä tutkimukset on hiukan kesken vielä, mutta pidän kyllä suurempana riskinä huonosti hoidettua suuta (koska kyse tosiaan ei ole “vain” hampaiden pilaantumisesta) kuin mahdollisesti pientä määrää nieltyä fluoria.
Ylipäänsä tuoreena äitinä ymmärrän ahdistuksen ja samaistun siihen myös. Em. lisäksi yritän pitää ohjenuorana kohtuullisuutta, uskon että sillä pääsee pitkälle 🙂 Kyllähän liika veden juontikin tappaa ja aivan kaikesta löytyy taatusti joku vahingollinen juttu liikaa käytettynä, jos tarpeeksi kaivellaan. Siksi ei kannata liikaa hötkyillä jokaisen uuden trendin mukana. Näin järkeilen tälleen mutulla 🙂
Iina M.
Hoen usein samaa tuosta vedestä. Ja siitä, että kaalissakin on karsinogeenejä! Muuten kaikki on okei, mutta vauvaan liittyvät dilemmat nousevat jotenkin toiseen potenssiin. Haluan itsevarmuuteni takaisin! 😀
teezy
Apua kuka väittää voin olevan terveellistä ja millä perusteella?: D terveisin ilmeisesti terveydenhuollon aivopesemä terkkariopiskelija
Iina M.
NO AIJAA! 😀
amie
Varaa aika suuhygienistille! Eräissä kunnissa jo aivan pienille lapsille järjestetään valistuskäyntejä hammashoitoloihin; lapsihan ei tietenkään niistä vielä mitään ymmärrä, mutta kerrat onkin tarkoitettu vanhempien neuvomiseen ja siihen, että vanhemmat saavat mieltään askarruttaviin kysymyksiin ammattilaisten vastaukset 🙂 Ei ole typerää huolehtia omasta lapsesta mahdollisimman hyvin <3
Iina M.
Hyvä idea! 🙂
Anni Jää
I feel you! Meillä puhkes just parin viikon sisään kaks ekaa hammasta. Harjailut on aloitettu, mut tahnan käyttö mietityttää. Ei olla vielä tahnaa otettu käyttöön, koska ollaan täysimetyksellä vielä kolme viikkoo. Ajattelin tahnan tulevan tarpeelliseksi vasta muidenkin ruokien ollessa kuvioissa. Yritän itse aika pitkälle mennä voimassaolevien suositusten mukaan. Enemmän tiedon valossa voi sit muuttaa tapoja. Ja tuleehan sitä tahnaa tosiaan laittaa minivähän, niin kuin sanoitkin. 🙂
Iina M.
Helpoin sitä onkin noudattaa niitä suosituksia. Sitten vastaan tulee artikkeli/ystävä/neuvo, joka sekoittaa koko pakan. Joka kerta! 😀
Hammaslääkäri
Tavallisesta hammaspesusta ei kyllä fluolimyrkytystä voi saada, vaan siihen tarvitaan useiden vuosien 20-80mg päiväannos tai akuutisti suuren määrän fluoritablettien nieleminen. Eihän kukaan syö kerralla tuubillista hammastahnaa, joten voit ihan huoletta harjata lapsesi hampaat kuten tähänkin asti. Valitettavasti nykyisin netistä löytää kaikenlaisia laaduttomiakin tutkimuksia tai höpöhöpöblogikirjoituksia, mutta lähdekritiikin ja maalaisjärjen käyttö kannattaa. Kuinka monta lasta tiedät, jotka ovat saaneet fluorimyrkytyksen Suomessa? Niimpä.
Iina M.
Senpä takia juuri ihmettelin, kun mullekin ensimmäisellä neuvolakäynnillä sanottiin, että “jos kaipaat tietoa raskausjutuista, katso netistä”. Että ohjaavat hysteerisen äidin, joka odottaa ensimmäistä lastaan NETTIIN? Niiden suhteellisen luotettaviin tutkimuksiin perustavien vastausten sijaan moni päätyy takuulla keskustelupalstoille muiden epävarmojen äitien ja trollien sekaan. Ei hyvä. 🙁
juttatatti
Pakko kommentoida, että AAAAAMEN! Ahdistun kokoajan tälläisistä aivan samanlaisista asioista, eikä lapsi ole vielä edes ulkona mahastani! Miten voin mitenkään tietää, mikä on minkäkin kohdalla oikea valinta? Luonteeni on sellanen, että kammoksun jotain päätöstä tai ajatusta luodessani, että teenkin aivan väärin 😀
Fluoriasiaa en ole vielä (sattuneesta syystä :D) miettinyt lapsen kohdalla, mutta omallani kyllä. Sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa ja yhdeksi tämän sairauden laukaisijaksi on väläytelty viime aikoina ihmisten fluorihammastahnan käyttöä… mutta kun minulle on opetettu, että fluori on paras ja ainoa keino tehokkaasti suojata hampaat reikiintymiseltä?! Jopa kehotettu olemaan huuhtelematta suuta hampaidenpesun jälkeen, että fluori pääsee vaikuttamaan, mutta nyt ilmeisesti juurikin tämä on kaulalla sijaitsevalla kilpirauhaselle pahinta ikinä… HUOH! 😀
Iina M.
Eikä! Sulla on sitten vielä stressaavampaa kuin mulla. Ärsyttävää! 😀
Pauliina
No itse en todellakaan mitään yhtä suurta totuutta tämän(kään) asian suhteen tiedä, mutta arvelisin että myrkytyksen saadakseen sitä hammastahnaa pitäisi todella kiskoa ihan ateriaksi. Haluan ainakin kovasti uskoa, että jos jo minimaaliset määrät aiheuttaisivat ongelmia, olisi tosiaan neuvolassa ja yleisesti muutenkin asiasta varoitettu. Pakko vielä lisätä, että kakarana (ei toki vauvaiässä vaan n. 5-6 vuotiaana) naapurin muksun kanssa syötiin useampikin tuubi hammastahnaa, heillä kun oli sellaista ihanaa colan makuista… Hengissä ja terveinä ollaan kumpikin edelleen 🙂
Iina M.
COLAN?! Itsehän söin sitä Pepsodent Kids -tahnaa, jonka mainoksessa oli ne hiiret(?), ihan onnessani! 😀
Cherrymarja
Ymmärrän ahdistuksesi tämän muuttuvan ja aina vain enemmän tutkitun maailman suhteen. Mistä tämä fluorikammotus nyt ilmaantui? Onko juuri nyt joku kuolet-kun-käytät-fluoritahnaa- juttu pinnalla?
Lasten hammastahnathan ovat tosiaan F-pitoisuudeltaan pieniä. Lisäksi tahnoissa käytetään fluoridia eli puhtaan fluorin johdannaisia, jonka varmasti helposti kemian ihmisenä ymmärrät. Fluorimyrkytyksen raja on noin 5 mg/painokilo, joka esim. viisikiloisella lapsella tarkoittaisi n. 100 fluoritablettia. Tällöinkin on vasta olemassa vaara myrkytykseen.
Tässä maailmassa jos haluaa tiedettä seurata, niin ei kai sitten vain auta muuta kuin uskoa että tieto, jota saamme, on parasta mahdollista. Fluorin saantisuosituksethan tulevat korkean näytön asteen tutkimuksiin perustuvista Käypä hoito-suosituksista. Minä ainakin suuhygienistinä uskon, että jos johonkin tutkimukseen tulee luottaa niin sitten näihin.
Joka tapauksessahan lapsen hampaiden hoidossa plakin mekaaninen puhditus (=harjaus) ja oikea ruokavalio (=ei kovin hiilari/sokeripitoista) ovat aivan yhtä tärkeitä kuin fluorin saantikin. Kyllä se siitä! Älä liikaa ahdistu! 🙂
Iina M.
On pinnalla taas. Tai oikeastaan tuntuu, että kaiken kyseenalaistaminen on yleisesti pinnalla ja jokaiselle “tiedolle” löytyy vastaväite. :/
Xanttu
Tässä hyvä kirjoitus aiheesta 🙂
http://blogit.image.fi/vesanlinja/paivan-puupaa-fluorikriitikko-tarvelee-omat-ja-lapsensa-hampaat/
Iina M.
Kiitos linkistä! Täytyykin tutustua. 🙂
nasu86
ei et ole ainoa. kai se maalaisjärki on paras näihinkin… mutta sitten taas tosiaan kun tulee ristiriitaista infoa ympäriltä sitä vähemmästäkin hämmentyy.
Iina M.
Hämmentyminen on nykyään osa jokaista päivääni äitinä! 😀
MaijuK
Meillä Kotkassa ei hammastahnaa suositella alle vuoden ikäiselle ollenkaan, koska meidän vedessä on jo tarpeeksi fluoria pienten hampaille. Kohta poitsu täyttää vuoden (hampaitakin jo 14kpl suussa) ja nyt olenkin miettinyt otanko hammastahnan käyttöön vai en? Miten se yks kaks sitten onkin sallittua eikä lapsi saa fluoria liikaa, sekä vedestä että tahnasta? 😀 Vaikeita juttuja! Life -kaupassa törmäsin luomuun ja fluorittomaan hammastahnaan, joka oli suunnattu nimenomaan lapsille. Ehkäpä aloitan siitä…
Iina M.
Onpa mielenkiintoista! Tuokin on siitä riski juttu, että jos sen ottaa irti asiayhteydestä ja toteaa vaikkapa tuttavalle, ettei tahnaa tarvita, kun fluoria tulee juomavedestä, saattaa rikkinäinen puhelin muuttaa tätä tietoa pahastikin. :/
Siina
Näin suun terveydenhuollon ammattilaisena voin todeta, että fluori (tai fluoridi jota hammastahnoissa on) noin pienissä määrin ei ole vaarallista lapselle eikä aikuiselle. Sitä tarvitsisi tosiaan niellä melkoisen paljon suurempi määrä, mitä hammastahnoissa on, että olisi vaarallista. Tai vaihtoehtoisesti syödä noin tuubillinen tahnaa. Fluorillisia hammastahnoja on nyt kuitenkin käytetty 1950-luvulta asti ja sen hyödyt ovat tutkitusti paljon suuremmat kuin mahdolliset haitat.
Tästä asiasta on varmasti montaa mielipidettä ja kyllä minullekin vastaanotolla tulee vastaan ihmisiä, jotka pitävät fluoria todella vaarallisena. Onpa eräs äiti minulle jopa väittänyt, että fluorista ei ole mitään hyötyä hapaiden terveydelle ja kaikki on yhtä suurta mainoskikkaa… Uskon kuitenkin, että monet muutkin syömämme tai muuten nauttimamme aineet ovat paljon vaarallisempia kuin tämä häviävän pieni määrä fluorihammastahnaa. Esim. kemikaalit kaikissa käyttämissämme pesu-, hiusväri-ym aineissa, ilmansaasteet, lisäaineet etc. Osalle näistä kun altistuu jo ihan pienikin lapsi.
En silti sano, etteikö olisi hienoa, että löydettäisiin jokin vaaraton aine, joka ehkäisisi kariesta yhtä tehokkaasti kuin fluori.
Iina M.
Olisi kyllä hienoa, jos sellainen löytyisi, mutta tuntuu kyllä, että lähes kaikilla “hyvillä” aineilla on ne huonotkin puolet. 🙂
ek
Saman asian (ja monet muut vastaavat mitkä vauvan kasvaessa taaperoksi vastaan tulee) käynyt myös läpi ja todennut että kaikki suositukset puolesta ja vastaan on ihan hyvä lukea, mutta en usko mihinkään niinkuin Raamattuun. Kaiken sisäistetyn infon jälkeen toimin niinkuin parhaaksi koen ja uskon sen olevan oikein. Oli se sitten miten tahansa tulkittu, kunhan mulla on rauha sen kanssa mitä teen.
Hampaiden pesun kanssa teen niin, että otan hammastahnan käyttöön sitten kun lapsi osaa sylkeä sen pois. Sitä ennen käytämme vain vettä ja harjaa. Fluoria on joka tapauksessa kaikkialla (kraanavedessäkin) ettei sitä voi edes täysin vältellä.
Iina M.
Se sisäinen rauha olisi kyllä tavoiteltava täälläkin. 🙂
pelkuri
Hei, I feel You!
Vaikka minulla ei olekaan lapsia, mietin silti usein terveellisyyttä ja jatkuvalla syötöllä tulevia uutisia tutkimustuloksista joissa kumotaan jotakin ennen terveellisenä pidettyä. Todella vaikea pysyä perässä ja todella vaikea arvioida mitkä ottaa omaan repertuaariin, ja siis uskoo todeksi…
Tosiasiassa tutkimukset on nykyään pilkottu niin pieniin osiin, että yhden tutkimuksen perusteella ei voida oikeasti sanoa juuta eikä jaata. Luonnontiede (ja siis esim lääketieteen tutkimukset) perustuu todennäköisyyksiin, jolloin se reaktio missä on hyväksyttävän vähän poikkeuksia julistetaan ns.todeksi. Kuitenkin poikkeuksia aina on ja yksilöt reagoivat eri tavoin. Nykyään isot terveyteen liittyvät julistukset tehdäänkin ns. Metatuykimusten pohjalta, joissa on jopa sata pienempää tutkimusta, joissa kaikissa satoja tutkimusyksilöitä/keissejä. Analysoimalla kaikkia näitä tutkimuksia ja niiden tuhansia keissejä saadaan ehkä sanottua jotakin melko varmaa.
Ympäristötieteessä taas mennään varmuusperiaatteen mukaisesti, eli jos jonkin asian epäillään aiheuttavan haittaa, niin sitä ei tehdä, koska ei voida varmuudella (edes melko varmasti) tietää pitkäaikaisvaikutuksia tai seurannaisvaikutuksia johonkin ihan muuhun asiaan. Mielestäni tätä voi soveltaa omassakin elämässä, nyrkkisääntönä niin, ettei altista turhaan itseään/läheisiään turhille kemikaaleille ylenmäärin. Siis välttää prosessoidun ruoan ja kolmenkymmenen eri kosmetiikkatuotteen käyttöä. Vähempikin riittää ja luonnonkosmetiikkaa on jo monella merkillä. Esimerkiksi.
Itämeren alueelta (Ruotsista muistaakseni) tehdyn selvityksen mukaan odottavalla äidillä oli elimistössään yli 49 erilaista ympäristömyrkkyä, vaikka hän päasiassa käytti luomua ruuaksi jne. Sitä vaan kertyy. Dokkari tuli muistaakseni pari vuotta sitten televisiosta.
Iina M.
Oho, 49 on aikamoinen määrä. (Ja hei, mähän uskon taas kaiken, vaikka olisit voinut heittää tämänkin päästäsi! :D)
Katjuska
Vm 77. hampaat harjattu pienestä pitäen aikuisten f-tahnalla (liekkö olikaan samanlaista vaihtoehtoarsenaalia kuin nykyään), 80 luvulla saatiin hakea ilmaiseksi f-tabletteja terkkarilta. Hengissä edelleen ilman myrkytystä ja reikiäkään ei oo paikattu 😀
Iina M.
Aah, fluoritableteistahan olisin varmaankin vetäissyt kunnon kriisin! 😀 😀 😀
Viivi
Käytä ihmeessä fluoria! Hampaiden kiille tarvitsee sitä voidakseen kovettua. Jokainen happohyökkäys aiheuttaa kiilteen liukenemista, ilman fluorin mineraaleja kiille ei voi kovettua -> uusi happohyökkäys, kiille liukenee lisää -> reikä. Tosiaan, jotta fluorista olisi haittaa, pitäisi sitä niellä KERRALLA ainakin tuubillinen.. Sama juttu se on melkein minkä tahansa vitamiinin tms kanssa. Toivottavasti tästä oli apua! 🙂
T.suuhygienisti
Iina M.
Oli apua. Kiitos, sinä ihana! Ajattelinkin, että tässä on taas meteli noussut määristä, joita ei tule oikeasti nieltyä. 🙂
Annabella
I feel u!! Mä käytin yhden illan tästä samasta aiheesta googlettamiseen, enkä kyllä tiedä vieläkään mihin uskoa. Päätin kuitenkin noudattaa neuvolan ohjeita ja kerran päivässä oon nyt sipassut juurikin tuota samaa muumihammastahnaa harjaan (kun harjaillaan meidän kahta hammasta, heh) 😉 Vähän vaikea uskoa et se pikkunen määrä fluoria ois mitenkään hengenvaarallista. Ja oppiihan nuo joskus sen hammastahnan pois sylkemään! 🙂
Iina M.
Neuvolan ohjeiden noudattaminen on se helppo tie, kun tietää, ettei sieltä kuitenkaan ihan tolloja neuvoja saa. Kai tämä kyseenalaistaminen on kuitenkin ihan hyvästä, vaikka pistääkin äidin pään sekaisin. 🙂
Äni
Maalaisjärki on mulla ollut ohjenuorana. Ja pyrin myös olemaan stressaamatta turhaan tällaisista asioista, joissa on paljonkin ristiriitaista tietoa esillä. Teen neuvolan suosituksien mukaan – jos se tuntuu itsestäni hyvältä ja järkevältä. Meillä vasta opittiin sylkemään hammastahna pesun jälkeen pois suusta vasta vastikään, yli 3,5-vuotiaana. Pienempi (2,5v) ei siis sylje vieläkään, joskus haluaa kokeilla isomman esimerkin myötä. Tämän vuoksi tahnaa käytetään edelleen minimäärä. Kysyin myös molempien hammastarkastuksissa talvella, että onko se kuinka pahasta, jos ei osaa sylkeä tuota pihalle. Kuulemma ei hirveän, näin sanoi kaksi eri suuhygienistiä, joten luotan heihin.
Tieto lisää tuskaa, mutta joskus on myös ihan oikein sulkea silmänsä “liialta” tiedolta ja tehdä siltä kuin itsestä tuntuu. 😉
Äni
“Vasta… vasta… vastikään” <– Hieman ajatus pätkii pätkii pätkii, mutta jospa nyt edes jokin ajatuksen siemen tuli esille. ;D
Iina M.
Haha, tuli se! 😀
Iina M.
Hyvin sanottu. Nykyään, kun netin ansiosta tietoa (ja “tietoa”) on niin helposti saatavilla, ongelmatkin moninkertaistuvat siinä samalla. 🙂
tku
Meillä hammashoitaja sanoi pojan 8kk hammashoitajakäynnillä, että parhaillaan pohditaan ja tutkitaan fluorin ja hammastahnojen muiden ainesosien vaikutusta nykyään varsinkin nuorilla aikuisilla lisääntyneisiin suolistosairauksiin. Sanoi että hammastahnat sisältävät ainesosia jotka lasketaan ympäristömyrkyiksi. Oli epäilys että fluori ym voisivat vahingoittaa suoliston herkkää nukkaa. Ohjeeksi antoi käyttää pojalla vain pienenpienen sipaisun tahnaa (“vain näyttää hammastahnatuubia harjalle”) ja aikuisille mahdollisimman simppeliä perushammastahnaa. Ei mitään valkaisevia/7in1-supertahnoja.
Iina M.
Hyvä tietää, että tämä asia on siinä vaiheessa, että sitä tutkitaan lisää. Mielenkiinnolla odotan, mihin lopputulokseen päädytään (ja tietysti toivon, että kaikki on ylireagointia). 🙂
jenna.
Mulla oli pienenä joku mansikan makuinen hampitahnatuubi. Muistan kun se oli niin hyvän makuista että söin sitä suoraan tuubista ja vein sen tarhaankin ja lipitin kulmassa evästäni. Ei myrkytyksiä ja ihan normaali (nykyään) sitä ollaan 😀 Että eipä se kyllä ihan pienestä tule se myrkytys.
Iina M.
No, ei näköjään. Olet aika hurja tyyppi! 😀 <3