Mentävä on, mennä mun täytyy…

Mukavaa on hunajaa metsästää…

Eikö olekin ihana renkutus? Täällä isi ja äiti kulkevat huoneesta toiseen laulua hyräillen. Se soi päässä aamusta iltaan ja silloin, kun se ei soi päässä, se soi isin puhelimesta tai tabletilta vauvan mieliksi. Kun Nalle Puh -sarjan tunnari alkaa, poika ryhtyy viuhtomaan käsillään ja hytkymään hervottomasti. Katselin itse aikanaan tuota sarjaa televisiosta muistaakseni lauantaiaamuisin ja on jotenkin suloista, että nyt oma poikani tykkää sarjan tunnusmusiikista. Ehkä tykkääminen siirtyi äidinmaidossa vauvaan? Mutta hei, nyt riittää renkutus, kun meillä onkin jo kiire! Ai, minne?

nalle puh

Tietysti pienen paperikassin Nalle Puhille juttelemaan. Kiitos vielä mummolle kassista! Se näköjään kiinnosti poikaa kassin sisältöä enemmän. 🙂

Mihin vain meet. Jee! Sinne minäkin…