Pakettistressiä tonttupajassa
Suuri osa joululahjoista on ostettu, mutta muutama läheinen tuottaa päänvaivaa tänäkin vuonna. Kamppailen itseni kanssa sisäisesti, sillä näiden murusten kohdalla lahjakortti olisi paras lahjaidea, mutta en oikein tiedä, onko lahjakortti jollakin tapaa liian helppo ratkaisu. Ja kenties vähän tylsäkin, se tässä taitaa mättää eniten. Vaikka tässä ollaan kuinka aikuisia, onkohan kurja tunne avata aattona kirjekuorta, kun muut kuorivat kauniita lahjapaketteja auki vieressä? Kuvituksena on oman elämänsä tonttu Fazerin jouluisessa askartelupajassa, jossa sai lähettää suklaalevyn haluamalleen ihmiselle. Joulutunnelma on tällä hetkellä hieman lässähtänyt perhesyistä, mutta eiköhän se vielä nousuun saada. Aika parantaa haavat, ihan kirjamellisesti. Ja eiköhän se suklaakin piristä!
Mutta hei, onko lahjakortti nerokas vai tylsä joululahja? :)
Tarja
Tämäpä ongelma, jonka kanssa itsekin painin… Siis onko lahjakortti liian helppo ja tylsä valinta… Mutta toisaalta: jos ei kerta kaikkiaan löydä mitään sellaista, minkä tietäisi 100% varmuudella ilahduttavan vastaanottajaa, niin on lahjakortti kyllä silloin parempi vaihtoehto kuin “vähän sinnepäin lahja”. Itsekin ottaisin siinä tilanteessa mieluummin vastaan sen lahjakortin.
PS: olet niin kaunis taas kuvissa; hymysi luo valoa ympärilleen <3
Iina M.
Totta kyllä! Ne “kunhan jotakin ostin” -lahjat ovat jotenkin, äh… Harmittavia. Kun tietää, että toinen on kuitenkin halunnut muistaa. :)
Iina M.
Ja hei kiitos kauniista sanoistasi. <3
Hannah
Minun mielestäni lahjakortti ei ole tylsä eikä persoonaton mitä usein näkee lahjakorteista sanottavan. Miksi turhaan stressata lahjasta, jos on jo mielessä että voisi ostaa lahjakortin jonnekin (ja jos vielä tuntui että se on paras lahja)? :) olen tätä mieltä mm. sen takia että itse tykkään kovasti jos saan lahjakortin lahjaksi. Saan valita itse jotain mieleistä, mikäs sen mukavampaa. Itse ostan lahjakortteja lahjaksi jos en tiedä todella tarkasti mikä lahjansaajaa ilahduttaa. En halua antaa mitään tarpeetontakaan. Esimerksi nyt ostin lahjakortin urheiluliikkeeseen koska lahjan saaja on puhunut haluavansa tietyntyyppisen takin mutta en ihan viitsi takkia lähteä ostamaan toiselle, se voi olla vielä tylsempi paketti :D äitini taas haluaa tietyn sormuksen jonka ostaisin riemusta kiljuen mutta en tiedä kokoa niin lahjakortti on varma valinta (ja myös toivottu). Joten anna mennä vain, ihmettelen jos joku pahastuisi lahjakortin saamisesta :)
Iina M.
Tarpeettomat lahjat ovat kyllä ärsyttäviä. Tähän ajatukseen alan itsekin kallistua. :)
Hosuli
Mulla on ainakin se ongelma, että koska olen ihan hullu lahjaihminen (periytyvää sorttia; ollaan äidin kanssa sovittu, että ennen juhannusta ei saa ostaa joululahjoja… tää kertoo ehkä jotain :’D ), niin mun mielestä se että MINÄ ostaisin lahjakortin läheiselle on ehkä suurin rikos, mitä jouluna voi tapahtua. Toisaalta sitten itse ilahdun ihan suunnattomasti, jos saan vaikka johonkin vaateliikkeeseen tai kirjakauppaan lahjakortin, koska ajattelen että lahjan antaja arvostaa mun omaa makua ja haluaa ehkä piffata jotain sellaista, mihin en normaalisti itse raaskisi laittaa pennosia (koska lahjakortilla ei todellakaan osteta sukkia reikäisten tilalle, vaan esimerkiksi se ihana mekko josta on haaveillut salaa kuukausikaupalla). Ei varmaan auttanut pähkäilyssä yhtään?! :D
Toisaalta lahjakorttejakin saa nykyään niin moniin eri paikkoihin, että jo sen liikkeen/palvelun valinnalla voi vaikuttaa paljon fiilikseen siitä, oliko ratkaisu lopulta tylsä. Toinen mitä oon toisinaan harrastanut rahapulaisessa opiskelijaelämässä on askarrella itse “elämyslahjakortteja” läheisille, esim. “Tällä kortilla saa minulta 3 yhteistä kävelyretkeä” tai “Tämä kortti oikeuttaa yhteen kolmen ruokalajin illalliseen meidän kotona”. Voisi olla vaihtoehto tai kiva lisä? :)
Iina M.
Mulla on sama juttu! Mietityttää antaa lahjakortti, mutta olisin itse sellaisesta innoissani. :)
Elämyslahjakorttien puolesta liputan!
Saraseeeni
Osuva lahjakortti ei ainakaan omasta mielestä ole tylsä lahja, vaan ihana! Tänä vuonna olen ensimmäisiä kertoja lahjonut lahjakortilla ja reaktiot ovat olleet ilahtuneita :)
Iina M.
Ihana kuulla! Samaan taidan päätyä minäkin. :)
LauraL
Musta lahjakortti on kätevä ja oikeastaan aika mieluinenkin lahja. Erityisesti jos tietää, että lahjan saaja on (turhuuksiin) tuhlailevaa sorttia, voi lahjakortilla vähän ohjailla niitä ostoksia. Että edes joskus ne rahat menisi oikeaan paikkaan :D Tai jos tietää toisen havittelevan jotain kalliimpaa hankintaa, voi lahjakortilla antaa ns. pienen pesämunan.
Ihanan jouluisia kuvia!
Iina M.
Eli Lidl-lahjakortteja kehiin, jotta menee opiskelijoilla ruokaan! No, ei sentään. Mutta hyvä pointti. :)
Lptta
Itse kiljuisin riemusta, jos saisin lahjakortteja väkisin hankitun tavaran sijaan (varsinkin koriste-esineiden, voiko turhempaa lahjaa olla?). Toki saan välillä onnistuneitakin lahjoja, mutta varsinkin tällä hetkellä olen niin peeaa, etten oikeasti tarvitse kuin rahaa. Lahjakortti on monesti rahaa parempi vaihtoehto, sillä sen saa luvan kanssa käyttää johonkin sellaiseen, joka tiukassa rahatilanteessa jäisi muutoin ostamatta, esim. vaate, hieronta tai mikä sitten sopiikaan. Toki sen on syytä olla palveluun tai liikkeeseen, josta kyseinen henkilö oikeasti löytää jotakin, minulle esimerkiksi koruliikkeen lahjakortin käyttäminen aiheuttaisi todellista päänvaivaa.
Iina M.
AARGH! Kynttilät on mun kammoni lahjaosastolla, joten ymmärrän ärsytyksen koriste-esineitä kohtaan. Eikö kynttilät lasketa sellaisiksi? :D
Lotta
Ja onnistuin sitten kirjoittamaan oman nimeni väärin :D
Iina M.
Se on ihan ok! :D :D :D