Uudet Mynthonit, joita mies toi työpaikaltaan rasiallisen maisteltavaksi, tulivat tarpeeseen, kun heräsin keskiviikkoaamuna karmeaan päänsärkyyn. Olo oli tukkoinen ja joka paikkaa kolotti. Pastillien makuna on salmiakki-lakritsi. Maku on hyvä ja tehokin ihan ok, vaikka eivät nämä ihan yhtä ärhäköitä ole kuin ne normaalit Mynthonit. Matkustin vanhempieni luokse sairastamaan, sillä mies tekee pitkää päivää töissä enkä koe olevani ihan vahvimmillani vahtimaan pientä taaperoa tässä kunnossa. Äitini keittelemä mehu auttaa pahimpaan oloon, se on täynnä C-vitamiinia ja maku on justiinsa eikä vain melkein. Pikkusiskolta joululahjaksi saatu aamutakki auttaa myös huonoon oloon, sen teholle en vaan keksi muuta selitystä kuin tunnearvon, sillä jotenkin en osaa edes sanoa, onko minulla kylmä vai kuuma. Voiko olla molempia samaan aikaan?

flunssaOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oli tässä nihkeässä kuumehourailupostauksessa ihan pointtikin ja se liittyy näihin tavattoman kauniisiin kuviin. Olen vihdoinkin opetellut käyttämään puhelintani itselaukaisimena/kaukosäätimenä kameralleni, vaikka Veera käski opetella homman jo vuosi tai pari sitten. Olympuksen tietyissä kameramalleissa, joissa on WiFi, on huikea ominaisuus ja omaan puhelimeen ladattavalla ilmaisella sovelluksella näkee kuvaushetkellä saman, mitä kameran näytöstä näkisi. Näin omalla puhelimellaan voi tarkentaa kuvan, mikä siis on oleensä ongelmani itselaukaisukuvissa, ja napsaista kuvan vaikkapa juuri itsestään röhnöttämällä sairaana sohvalla. Minulla on edelleen medialainassa tuo E-PL7. Ehkä kohta voin ottaa itse omat asukuvani ulkona. Vielä kun löytyisi minikokoinen kolmijalka, joka kuitenkin jaksaa kannatella hieman painavammankin kameran.

olympus wifiIMG_201509247_011827.png

Ihanaa, äiti saapui juuri töistä! Minä lähden päiväunille nukkumaan itseni terveeksi. On hauska huomata, miten isovanhemmat suorastaan taistelevat siitä, kumman syliin tyttärenpoika pyytää päästä. Eipähän tule huono omatunto siitä, että käy kotona usein. ♥