Hauska mutsi -tyyli ja salainen päiväkirja
Kiitos ihanalle vakiolukijalleni, joka ilahdutti minua kirjapostilla viime viikolla! Hänen ansiostaan käsissäni on vihdoinkin Twin Peaks -sarjan “sivutuotteena” kirjoitettu Laura Palmerin salainen päiväkirja, joka avaa sarjan keskeisen hahmon ajatuksia vielä enemmän kuin mitä niihin sarjassa ehditään paneutua. Tavoitteenani on katsoa sarjan toinen kausi loppuun ennen joululomaa ja lukea tuo kirja sitten loman aikana Rovaniemellä. Uskallan laskea sen varaan, että miehen sukulaisia on paikalla sen verran paljon, että ehdin kahlata kirjaa joka päivä eteenpäin edes pienen matkan. Tosin miehen isän upea Arto Paasilinna -kirjakokoelmakin polttelee, joten ei haittaisi yhtään, jos lukuaikaa olisi hieman enemmänkin. Mutta sen näkee sitten. Ei parane suunnitella liikaa, ettei sitten pety.
Olen näköjään palannut jälleen pitkien ja omituisten, mutta kuvaavien otsikoiden pariin. Tiedättekö, mikä on mutsipolkka? Se on stereotypia tuoreiden äitien tavasta pätkäistä hiuksensa polkkamittaisiksi ja liittyy läheisesti nykyisiin pukeutumistunnelmiini. Hiusteni kanssa elän pitkäveteistä kasvatusvaihetta, mutta olen lipsumassa toiseen stereotypiseen lokeroon. Nimittäin hauskasti pukeutuvien mutsien lokeroon, jossa värikkäät ja hupsut vaatteet ovat syrjäyttäneet entisen tyylin, koska äitien pitää kai pyrkiä olemaan hauskoja, mutta myös näyttämään hauskoilta. Siksipä uusin asuni sisältää sekä pupunkorvalliset nahkatennarit että isoin kuvioin koristellun neulemekon. Mutta hei, en sentään ole vielä seonnut äitiydestä täysin ja ostanut tätä.
neulemekko – Miun (työvaate)
kengät – Minna Parikka
Että sellaisia mietelmiä tällä kertaa. Arvatkaa muuten, oliko kiva ottaa asukuvia, kun pieni mies nauraa kuollakseen vieressä koko ajan? Piti vähän väliä tarkistaa, oliko kasvoissani jotakin hassua, mutta taisi äiti naurattaa ihan yleisellä tasolla tällä kertaa. Ei se mitään, että hauskana mutsina olemiseen riittää oma olemus ilman mitään sen suurempia koristeita. Huomenna meitä sitten kutsuukin Kylmäkoski ja kovaa! Pitää käydä muistuttamassa itselle, millainen onkaan se talo, johon saatan alkuvuodesta jälleen muuttaa yli kymmenen vuoden jälkeen. Outoa, miten voi jännittää omaan lapsuudenkotiin meneminen, mutta ehkä se tässä pohdintatilanteessa on ymmärrettävää. :)
Ansku
Kun silmäilin tota ekaa kappaletta, niin ajattelin, että onneksi miehen sukulaisia on paljon paikalla, koska kirja on niin pelottava! :D No totuus oli toinen, mutta tuo kirja on melko pelottava…
MouMou
Se sarjakin jää kyllä kummittelemaan mieleen, joten en ihmettele, jos kirja on samaa puuta. :)
Maikki
Aaaahhahaa, sain juurikin tuon sekomekon lahjaksi viime jouluna – ja tyttärelle tuli tietysti samanlainen :D Joulu Lapissa kuulostaa just hyvältä (ja omaan korvaan ainoalta oikealta;)). Meidän orkesteri matkaa myös sinne, ihan teidän naapuriin, joulun viettoon…
MouMou
Oho, onpa hauska sattuma! :D
Viivuska
Ihana asu! Rennoista neulemekoista tykkään ite kans himona! Olisi muuten kiva kuulla miten mittoihin palautuminen sujuu vai onko sitä jatkettu nimittäin näytät todella hyvältä toisessa kuvassa! :)
MouMou
En jatkanut, kun maidontulo romahti niin rajusti. Vauva on tärkein. :)
Cerp
Mun pukeutumistyyliäni voi kuvata hienosti yhdellä sanalla: Musta :D Mutta jokin noissa Parikan pupukengissä kiehtoo, mä haluaisin ihan hulluna ne maihariversiot!
MouMou
Musta on hyvä valinta! Mun puput olisivat mustat, jos niitä olisi vaan kokomustina saanut. ;)
Inkeri
Kylläpä näytätkin hoikalta!
MouMou
Jahas, jahas. :)
hanna
Jeeee, päätös syntyi! Ihan mahtavaa kuulla että muutatte ‘luonnon helmaan’, en malta odottaa nähdä kuvia sieltä suunnalta :) Ja tuo mekko on edelleen mun lemppari, täytyy itsekin pikku hiljaa opetella käyttämään mekkoja… ehkä.
hanna
http://www.hannamariav.com
MouMou
En kestä, jos tämäkin neule tuhoutuu. Mulla on nyt joku kamala täystuhoputki meneillään! :/