Tarkoituksenihan oli aloittaa postaus kertomalla aamutreenin piristävästä vaikutuksesta, mutta kiskaisin eilen sellaiset maanantaikännit, etten päässyt aamulla sängystä ylös. Blogimiitissä oli hurjan kivaa. Kuuntelimme Robbie Williamsin uutta levyä ja voittipa yksi onnekas bloggaaja itselleen matkan herran keikkaa katsomaan. Voittaja ratkesi hurjalla tietokilpailulla ja voitto meni ansaitusti Piukulle, joka tiesi suunnilleen senkin, montako ihohuokosta Robbien vartalosta löytyy. Tosifanius kunniaan niin kuin kultaisella 90-luvulla konsanaan!

Tämä asu kuvattiin eilen aamulla matkalla töihin. Työvaatteeni ovat tosiaan usein farkuista ja jostakin paidasta koostuvia tylsimyksiä, mutta tällä kertaa juju olikin ulkovaatetuksessa. Puin rotsini päälle lisälämpöä tuomaan pitkän ja pörröisen karvaliivin. Nuo aamujen -10 asteen lämpötilat pääsivät aluksi yllättämään, mutta nyt olen jo keksinyt, miten niistä selviän. Jättimäiset kaulahuivit ja juurikin tämä karvaliivi tulevat helpottamaan talvesta selviämistä huomattavasti. Sitä oikeaa untuvatakkia en ole vielä löytänyt, mutta sellaiseenkin olisi tarkoitus turvautua.

takki – Vero Moda

paita – H&M

liivi – Vero Moda

farkut – H&M

kengät – Bullboxer (saatu)

Nuo lämpöiset kengät on muuten saatu Sarenzalta. Niiden pehmeä karvavuori tulee lämmittämään jalkojani läpi talven eikä tyylistä tarvitse tinkiä. Tuo malli on myyty jo loppuun, mutta tarjolla on laaja valikoima muita talvikenkiä. Pehmosaappaista en ole vieläkään löytänyt omaa merkkiäni, mutta saatan kyllä selvitä tämänkin talven ilman niitä. Olen nähnyt niin pahasti linttaantuneita pehmosaappaita, että merkkisuosituksista huolimatta epäilen niiden hankkimista. Niin epämuotoillut kengät eivät voi tehdä hyvää jaloille. Sanoo siis hän, joka hiihtäisi mielellään päivittäin korkkareissa lyhentäen näin pohjelihaksensa. Onpa käytännöllistä.

Tiedättekö muuten mitä? Olen tänä vuonna unohtanut hehkuttaa sitä, kuinka paljon rakastan syksyä! Ehkä se johtuu siitä, että olen viettänyt kauniit syyspäivät neljän seinän sisällä töissä, mutta tunteeni eivät ole kadonneet minnekään. Ulkona on niin kaunista, että työmatkat taittuvat hymy huulilla. Parasta on, kun yhdeksän jälkeen aamulla paistaa aurinko ja kaikki lehdet hehkuvat ruskan väreissä. Vähän kuin tuo hiuspehkonikin. ;)

Psst! Jos Kamu-arvonnan voittaja ei vastaa muistutussähköpostiini tämän päivän aikana, arvon huomenna uuden voittajan. Tarkista siis täältä, oletko voittanut!