“Jouluaattona, kun kiertelin jokapäiväisellä tarkistusreissullani katsomassa, että talossa on rauha maassa, törmäsin yllättäen valtavaan joululahjavuoreen. Huomasin heti lahjapakettikasassa jotakin ihanaa ja pehmeää. Ja samalla vähän pelottavaakin.

Hiivin matalana lähemmäksi. Oudon (minun jalkojeni kuvilla koristellun) seinän alaosassa oli pehmeä paikka, joka suorastaan kutsui löhöilemään. Kihnutin hitaasti kylkeäni laitetta vasten ja ai että – se tuntui upealta. Laskin takamukseni pehmeän osan päälle ja vetäisin pienet päivätorkut siinä.

Kun olin aikani nauttinut löhöilystä, päätin testata toden teolla, mihin löydöstäni on. Kippasin sen maahan niin, että löhöilytila moninkertaistui. Ette voi edes aavistaa, miten hyvältä tuntui levittäytyä pehmusteen päälle.

Ja arvatkaapa mitä? Se on kokonaan minun! Siinä luki pienessä pahvikortissa minun nimenikin. Siispä hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille kilteille lukijoille. Toivottavasti teilläkin on pehmeä paikka, jonne käpertyä nauttimaan jouluisista kissanpäivistä.”

Rakkaudella Finski