Kuinka saada rakennettua ikimuistoinen piparimaailma, jollaista on lähes mahdoton kopioida seuraavina vuosina? Tässäpä kahdentoista kohdan helppo opas siihen, miten uniikki ja ikimuistoinen luomus syntyy isolla työmäärällä ja kauhealla vaivalla. Sarkasmivaroitus on voimassa. Ihan vaan niiden kahden lukijan vuoksi, joilta välillä saan huolestuneita sähköposteja.:)

1. Reiät piparitaikinalevyissä tuovat kaivattua haastetta piparihahmojen leikkaamiseen. Reikiä on helppo luoda ja ne tuovat lisähaastetta piparihahmojen leikkaamiseen levystä, sillä reikiä joutuu väistelemään.

2. Piparitaikinalevy kannattaa kaulita epämääräiseksi laataksi tasareunaisen suorakulmion sijaan. Tähän kohtaan voi kätevästi yhdistää ensimmäisen ohjeen, sillä holtiton kaulitseminen synnyttää upeita reikiä. Ja kummastakin kohdasta seuraa se, että piparihahmoja on hankalampi saada mahtumaan levylle montaa.

3. Päätä leikata piparit itse piirretyn paperimuotin ja veitsen avulla sen sijaan, että painelisit ne nopeasti valmiilla muotilla. Syö myös suurin osa raa’asta taikinasta leikkelyn yhteydessä. Näin kulutat sekä aikaa että vaivaa maksimaalisesti.

4. Pura turhautumisesi piparitaikinaan. Se luo sopivan raivokkaan tunnelman jouluiseen päivään, ellei sellaista jo muutenkin teidän huushollissanne satu olemaan.

5. Pue essu yllesi vasta, kun olet olet ja kuorruttanut itsesi jauhoilla. Jos vielä silloinkaan.

6. Ota leipomisseuraksi ihminen, joka pelleilee niin paljon, että vatsalihaksiisi sattuu jo 10 minuutin leipomissession jälkeen. Se takaa, että urakkaan kuluu puolikas päivä parin tunnin sijaan.

7. Taivuta piparilinnan osia, kun ne ovat jo jäähtyneet, jolloin niihin tulee kivoja rakoja. Kuka nyt tasaisesta tuotantotuloksesta tykkäisi!

8. Hommaa liian löysää kuorrutusta, jossa on vielä kaiken lisäksi pieniä, kuolleita muurahaisia. Tai siis…

9. … hommaa tomusokeria, jossa on muurahaisia!:D Niistä tulee kivasti proteiineja ja rakennetta kuorrutukseen. Plus että naisväki saa niistä aihetta kiljua ja päivitellä.

10. Jos muistat siivilöidä tomusokerin, tee se niin, että suurin osa sokerista päätyy pöydälle. Ja pyyhi se liian märällä rätillä pois, jotta sokerista muodostuu rättiin ärsyttävä tahna.

11. Polta sokeri pahanmakuiseksi. Se toimii silti hyvänä liimana, mutta kukaan ei syö valmista teostasi salaa.

12. Kasaa osista niin abstrakti teos, ettei kukaan kehtaa arvostella sitä, koska he pelkäävät, etteivät vain ymmärrä taiteellista näkemystäsi. Tai jotakin.

“Manu hoitaa homman kotiin!”

“Lätäkkö ja Don’t eat the yellow snow! -koira by Moksu.”

“Torni, joka meni rikki ja josta tuli yllättävän onnistunut puunrunko!”

“Vaahtispipari, jota kukaan ei suostunut syömään. Niiden murkkujen takia.”

“Se on joulujänö!:D”

Nyt voittekin sitten käydä katsomassa uudelleen niitä muka-epäonnistuneita piparkakkutalojanne ja ymmärtää, että ne ovat oikeastaan ihan hienoja ja onnistuneita. Krhm.;)