#€%&!
Ei, tajuttoman kalliiseen imetysmekkooni ei ole tullut riehumisen seuraukseni reikiä, vaan joku on SYÖNYT siihen reikiä! Vaatehuoneessamme on ilmeisesti turkiskuoriaisia ja tämän havainnon jälkeen pakastin kaikki villaneuleeni välittömästi. Mitä pitää pelastaa seuraavaksi? Ja millä näistä paskiaisista pääsee eroon?! Avauduin tästä jo Facebookissa ystävilleni ja pelottavan moni sanoi, että vain myrkyttäminen auttaa eikä välttämättä sekään. Ihan tosissaanko tässä pitää nyt panna vireille koko talon myrkyttäminen vai onko toivoa, että seetripuuöljy tai vastaava voisi ajaa ötökät pois? VOIHAN KIROSANA, sanon minä. 🙁
Veera
Miksi turkiskuoriainen?
Miksei vaikka vaatekoi?
Näköhavaintoja?
Tyhjennä ja tuuleta, pese ja kuivaa koko vaatevarasto, jonka jälkeen voi olla myös viisaampi tuholaisen laadusta.
Tosi epämiellyttävää tietysti joka tapauksessa.
Kunnon myrkytyksen luottaisin kai minäkin, jos valita pitäisi.
Iina M.
Voi se sellainenkin olla. Näköhavaintoja ei ole, mutta tämä oli nyt kolmas merinovillaneule, josta samanlaisia reikiä löytyi. Taitaa Google laulaa. :/
jenya
Kokeile punaseetripuun palasia. Eivät tspa ötököitä mutta pitää kuulemma loitolla, ainakin ruohonjuuresta löytyy.
Iina M.
Sinne menen heti huomenna. Hyi ötökät! 🙁
kati
Hei,
kokemusta näistä paskiaisista on useammasta asunnosta. Varmaan joku tukiryhmä pitäis perustaa meille uhreille.
No, sitten vinkkejä:
– Pakastaminen on ok, mutta myös saunottamista suosittelen.
– Villavaatteet ja muut luonnonkuituiset vaatteet täysin tiiviisiin bokseihin/pusseihin jatkossa.
– Öljyt eivät auta, valitettavasti. 🙁 Eikä myöskään markettimyrkyt. Oman asunnon myrkyttäminen voi auttaa hetkeksi, mutta on lopulta turhaa. Talo pitäisi kokonaan myrkyttää ja ainakin pariin otteeseen. Tämä on ainoa, mikä on oman kokemukseni mukaan auttanut. (Sen jälkeen olen laittanut vaatehuoneeseen teepuuöljyn tuoksutikkuun, mutta en usko, että se on varsinaisesti pitänyt toukkia poissa.)
– Vaikka luonnonkuidut ovat nyt vaarassa, niin muuten nämä toukat eivät aiheuta harmia. Voit siinä mielessä olla rauhallinen. Tiedän kyllä kuinka hirveältä se tuntuu, kun näkee niitä möyrimässä omassa kodissa…
Turkkarit ovat vanhojen talojen riesa, joka johtuu eristyksessä käytetyistä luonnomateriaaleista. Niistä ei pääse niissä taloissa koskaan eroon lopullisesti. Toukat vain vaihtavat paikkaa, jos talo myrkytetään ja yleensä lopulta vuosien saatossa viimeistään palaavat asuntoihin. Asian kanssa pitää siis oppia elämään tai sitten muuttaa pois. Me asumme nyt 60-luvulla rakennetussa talossa ja täällä niitä ei onneksi ole. Oman kokemukseni mukaan vanhemmissa taloissa turkkareita lähes aina. Uudemmissa en ole koskaan tavannut.
Iina M.
HELVETTI. Eli ostan pakastimen uudeksi vaatekaapiksi. Tai jotakin. Tai ehkä nukun yön yli ennen kuin selaan enempää asuntoilmoituksia. 🙁
kati
Älä vielä hätäile. Nyt ensin koko vaatearsenaalin ravistelu, pyykkäys ja pakastus/saunotus niille jotka sen kestävät. Sitten vaatekaappien siivous. Etsi jälkiä (turkkistoukat esim. jättävät jälkeensä tummia “nahkoja”. Kuvotavaa, I know.).
Minkä ikäisessä talossa asutte? Oletko ostanut käytettynä jonkun luonnonkuituisen vaatteen? On mahdollista, että olet saanut sellaisen mukana toukan. Ja että nämä toimet jo poistavat ongelman. Tai sitten ovat koko talon ongelma. Tosin vielä ei ole edes varmaa onko kyseessä kuoriainen.
Iina M.
AARGH, miksei meillä ole saunaa! Talokin on rempassa, joten myös yleinen sauna on poissa laskuista. Tuleekin minipakastimelle töitä! 😀
Talo on rakennettu 1910 eli vanha on. Ja kirpparilta on tullut ainakin pari villaneuletta ostettua. Pitää kaivella ötökkä käsiin, niin selviää edes se laji.
essimaria
hävittäminen on käytännössä mahdotonta. mulla on ollut melkein joka kämpässä näitä, lapsuudenkodissa ei ollut mutta ekassa omassa oli ja sen jälkeen kaikissa paitsi yhdessä. oikeaoppinen säilyttäminen on kaiken a ja o, lisäksi pesen melkein kaiken pyykin 90 asteessa ja laitan kuivausrummunkin kaikkein kuumimmalle. käyn läpi myös vaatekaapin säännöllisesti ja tsekkaan vähän käytetyt vaatteet myös, onko tullut reikiä. kerran pari vuodessa tulee elukka vastaan, saa kyllä aikaan semmoset inhonväristykset että tekisi mieli oksentaa ja polttaa koko kämppä.
Iina M.
Ah, no sitten olet jo aika ammattilainen noiden otusten kanssa. Onpa huono tuuri käynyt!
Mun pitää kyllä tsempata tuon säilytyksen kanssa! :/
Haituva
Voihan ärripurri. Olet tosiaan saanut ei-toivotun vieraan. Kurkkasit varmaan jo tänne http://www.siivous.info/tuholaistorjunta/turkiskuoriainen-torjunta jossa on aika hyvin tietoa. Fakta on, että todnäk niitä on jo naapureissakin ja mikäli saat ne omasta asunnosta pois, ne tulevat sieltä pian takaisin. Ovat vikkeliä kavereita kipittämään asuntojen välillä. Kannattaa siis olla isännöitsijään pian yhteydessä.
Asuin nykyisillä seuduillasi lapsena. Siellä oli jo silloin ja tulee varmaan aina olemaankin riesa turkiskuoriaisista. Äiti myrkytti kotia muutaman viikon välein. Naapurin mummot eivät nähneet kunnolla, joten ei heillä siisteillä ihmisillä voi ötököitä olla, ei tarvitse heillä myrkyttää…. Muistan miten meiltä meni _kaikki_ villavaate, karvahatut jne. Vain isän rakentamassa uudessa kaapissa olevat vaatteet säästyivät. Jostain syystä eivät tykänneet uudesta, liukkaasta ja tiiviistä kaapista. Ovat pieniä kavereita ja on helposti riski saada niitä pakattua mukaansakin. Koska mieluummin käytät (kuten moni muukin) luonnon materiaaleja olevia vaatteita, on hyvä pitää niitä jatkossa tiiviisti säilytettyinä, kun ensin saa varmistettua ettei ko. vaatteessa ole yhtään munia. Ettei tuo kutsumaton vieras aiheuta enempää tuhoa.
Tsemppiä taistoon. Se ei ole helppo, mutta siitä voi selvitä voittajana.
Iina M.
Voi apua. Tästä tulee kyllä kunnon sota. Ei vaikuta helpolta viholliselta voittaa. :/
Sari
Me muutettii. Ne söivät valitettavasti myös puuvillaa villan puutteessa. Kun muutin, pakkasin kaikki ilmatiiviisti ja jätin uuden rivarikodin pihalle kaikki tekstiilipussit ja laatikot, ja toin sisään ensin saunottamalla 80asteessa _kaiken_. Hemmetti miten vainoharhainen olin seuraavat 6kk uudessa kodissa ja tutkin ja tuuletin kaappeja ja tekstiileitä. Ja onneksi niitä ei ikinä ilmaantunut eli onnistuin hävityksessä. Kuoriaisyksilön elinkaaru on 3kk munasta aikuiseksi. Me taistelimme vuosia, 70% trikoopaidoissa yms vaatteissa oli reikiä. Kuoriaisia oli ilm koko talossa koska häkkivarastossa olleista pehmoleluistakin löytyi toukkien tyhjiä nahkoja. Vinkinä:löydät parhaiten mahdollisia toukkia ns.villakoirista, pölypalloista vaatehuoneen nurkista yms minne pöly saattaa kertyä. Toukat viihtyy pölyssä syömässä, jos mitään muuta ruokaa ei löydy. 🙁
Sari
Ainiin meidän entinen koti oli 90luvun alun betonikerrostalo eli ei edes vanha. Nuo turkiskuoriaiset siirtyy asunnoista toiseen ilmastointeja pitkin eli yhden asunnon myrkytys ei auta kuin hetkeksi. Varon myös kirpparivaatteita ja pesen 60 kaiken heti välttääkseni niiden siirtymisen kotiin munina tai toukkina huonolla säkällä sitäkään kautta. Etsi näköhavainto toukasta tai aikuisesta. Toukat löytyy helpommin. Aikuisia voi löytyy ikkunoiden väleistä tai sisäpuolelta ikkunan äärelle kuolleena. Hakeutuvat valoisaa ikkunaa kohden elonsa loppupäässä.
Iina M.
Oon jo ihan kananlihalla, kun luen edes noista ötököistä. Hyiih! Mutta pakko kyllä löytää niitä, jotta laji varmistuu. Yök. 🙁
Iina M.
HYI! Jotenkin ällöttää koko touhu, vaikkei noita itse ötököitä (vielä) näy. En millään haluaisi muuttaa, mutta pahalta kyllä näyttää. 🙁
Piia
Turkiskuoriaisia on joka ikisessä talossa. Myrkyttäminen ei auta.
Populaatio pysyy kurissa säännöllisellä siivoamisella. Jos nyt pari viikkoa jaksaa siivoilla ahkerasti (lähinnä siivota pölyt ja roskat lattioilta, kaapeista ja laatikoista), niin toukat pysyvät poissa.
Iina M.
Ah, eli toivoa on! KIITOS. Teen suursiivouksen. 🙂
Lotta
Joo, eipä auta kuin myrkyttäminen ja sekin väliaikaisesti. Koi on vielä ikävämpi kaveri, koska se on vähemmän nirso, joten toivottavasti on turkiskuoriainen. Hyvä puoli on, että niille kelpaa vain eläinperäiset kuidut, lähinnä siis villa ja silkki. Puuvilla ja keinokuidut saa olla rauhassa. Toukka on se joka syö, aikuiset on muuten vaarattomia paitsi että ne munii. Tongi vaatekaappi, todennäköisesti löydät niitä tai niiden jätöksiä peränurkasta. Ihan kaikki kannattaa pestä, sillä munat kuolee pesukoneessa 40 asteessa, ja myrkyttää kaappi ennen kuin laitat mitään takaisin. Meillä on kaikki vaatteet ikean kannellisissa muovilaatikoissa, en ole tavannut näitä kavereita viidessä vuodessa kertaakaan laatikoiden sisältä, kansien päältä kyllä aika ajoin. Koska ne ei osaa lentää, roikkuvat vaatteet on paremmassa turvassa, meillä ei ainakaan villakangastakkeihin ole tullut mitään, vaikka ovatkin normaalisti komerossa. Itse huomasin ne onneksi melkein heti muuton jälkeen tavattuani aikuisen yksilön, joten pahempaa vahinkoa ei ehtinyt syntyä. Olen pari kertaa ihan puutarhamyrkyllä vedellyt vaatekomerot ja lattialistat, mutta muutamaan vuoteen niitä on näkynyt niin harvakseltaan, etten ole jaksanut nähdä vaivaa. Jos on vanha talo, mm. ilmastointikanavat on otollisia paikkoja, meillä niitä tippui ekana syksynä yhdestä räppänästä ihan solkenaan. Olen huomannut, että niiden esiintyminen on kausittaista, näillä main syksyä näkyy välillä aikuisia, muutoin toukkia. Alkuinhotus oli kyllä jotain sanoinkuvaamatonta, mutta sittemmin niiden kanssa on oppinut elämään ja todella harvoin niitä enää tulee vastaan. Väkivaltaisesti tapan edelleen jokaisen, joka osuu näköpiiriin, oli sitten toukka tai aikuinen. Aikuisia varten oon käyttänyt aina mieheni kenkää 😉 Eniten huolettaa, että miten estän niiden leviämisen seuraavaan asuntoon, kun tästä muutetaan.
Iina M.
Tuo onneksi vähän auttaa, että jo 40 astetta tappaa. Laatikot taitavat päätyä meilläkin ostoslistalle, ihan jo mun KonMari-hurahtamisenkin takia. Kiitos vinkeistä! 🙂
Sari
Turkkari aikuinen kyllä lentää! Ja valitettavasti purevat myös puuvillaan reikiä paremman puutteessa.
Iina M.
HYI! 🙁
Johanna
Turkkarit ovat pieni vaiva. Olen asunut kolmessa vanhassa talossa, jossa myrkytyksistä päätellen naapureilla näitä kuoriaisia on ollut, meille eivät vain ikinä pesiytyneet. Muut ovatkin jo antaneet hyviä neuvoja pakastamisesta ja pesemisestä, jatkossa kannattaa myös imuroida ahkerasti, puhdistusoperaation jälkeen aluksi vaikka joka päivä. Turkiskuoriaiset viihtyvät erityisen hyvin pitkään liikkumatta olevissa tiukoissa vaatekasoissa, joten kannattaa myllätä vaatekaappiaan ahkerasti. Ja mitä enemmän säilyttää vaatteita henkareissa, sen parempi. Henkareita on myös helppo heilutella. Ja jos millään voi vaihtaa hyllynsä ritilähyllyiksi, niin sekin vähentää turkkarin pesimishalukkuutta.
Ja kirpparilta en tuo ikinä mitään pakastamatta/pesemättä. Rutiinilla ostokset menevät tiukasti muovipussissa pakkaseen muutamaksi päiväksi (ei siis edes mitään sovitteluita kotona), sitten sopiva pesu.
Iina M.
Kiitos hyvistä vinkeistä! Pitää kyllä panostaa tähän jatkossa. 🙂
Petra / Viilankantolupa
Iiiks, mä olen aina pistänyt kaikki reiät pesukoneen ja kahden kissan piikkiin. Ei ole käynyt edes mielessä tällainen vitsaus! Pikkasen kylmää nyt tämä infopaketti. :/
Iina M.
Voi ei! Toivottavasti olisi vain kujeileva katti asialla. :/